Opinnäytetyöt alueellisen kehittämisen työkaluina

Tässä artikkelissa tarkastellaan avoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä oppimisen integrointia Lahden alueella esimerkkinä Lahden Yliopistokampuksen monialainen Gradukiihdyttämö-toimintamalli. Gradukiihdyttämö-mallin ideana on sitouttaa yliopisto-opiskelijoita alueelle jo opintojen aikana. Näin saadaan uusi tieto ja osaaminen alueen eri toimijoiden käyttöön, tämä mahdollistaa myös kasvualojen yrityksillä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Yksi tärkeä osa mallia on opinnäytetöiden laajempi ja parempi hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä myös yrityksissä.

Mikä on Gradukiihdyttämö?

Gradukiihdyttämömallissa luodaan avoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä oppimisen yhdistävää TKIO-toimintaa, jossa korkeakoulut, julkisen sektori ja yritykset pelaavat yhteen Päijät-Hämeen hyväksi. Mallin myötä kuva toimintakentästä ja sen haasteista hankkeistettujen opinnäytetöiden suhteen on nyt selkeämpi. Toimintakentän valmiutta on tämän hankkeen ohella lisännyt muiden alueellisten kumppaneiden, kuten Hämeen kauppakamarin ja Lahden kaupungin toimet, jotka hankkeesta erilläänkin ovat edistäneet samaa asiaa. Lisäksi Lahden seudun oppilaitosten yritysyhteistyönä on mm. toimitettu käsikirja (Andelin & Tuomi, 2020), mistä löytyy kiteytetysti opiskelijayhteistyön vaihtoehdot, oppilaitosten asiantuntija- sekä tutkimus- että tuotekehityspalvelut ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Opinnäytetöihin liittyen siinä on esitetty toimeksiantojen suunnittelussa huomioonotettavia tekijöitä.

Malli on kehitetty osana Gradukiihdyttämö-hanketta (ESR, Hämeen ELY-keskus 2018-2020) ja nyt mallin kehittämistä sekä käyttöönottoa jatketaan osana Lahden Yliopistokampuksen perustoimintaa. Lahden Yliopistokampuksella toimivat Helsingin yliopisto ja LUT-yliopisto muodostavat noin 200 asiantuntijan lahtelaisen tiedeyhteisön. Yliopistokampus kokoaa ihmisiä, yliopistoja, sidosryhmiä ja organisaatioita yhteen rakentaen siltaa yliopistojen ja alueen elinkeinoelämän välille. 

Opinnäytetyö yritysyhteistyönä – mikä estää?

Vuosien varrella eri kokouksissa, kohtaamisissa ja keskusteluissa on noussut esiin asioita, jotka tekevät yritysten ja yliopisto-opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön haasteelliseksi. Yritykset ja organisaatiot tunnistavat tietenkin tarpeen saada osaavaa työvoimaa ja uusinta tietoa. Useissa PK-yrityksissä opinnäytetyöt ovat kuitenkin tuntematon voimavara, joten ensin opinnäytetyön konsepti ja mahdollisuudet on tiedotettava. Yrityksellä on joskus näkemys siitä, mitä aiheita ratkottavaksi voisi olla. Mutta harvoin kukaan yrityksessä ehtii miettiä asiaa syvällisemmin ja muotoilla haasteen opiskelijalle sopivaksi aiheeksi. Ja jos ehtiikin, niin missä opiskelijan voisi kohdata?

Arjessa työ, kiire ja tottumus vanhaan ajaa edelle. Yliopistollisen tiedon merkitystä ja vaikuttavuutta omassa yrityksessä voi olla myös vaikea nähdä, vastausta haetaan usein muulta, kuten ammatillisen osaamisen puolelta tai konsultoinnista. Yliopisto-opiskelijoilla on kuitenkin kiinnostusta tehdä opinnäytetyönsä työelämän kanssa. Usein kuitenkin käy niin, että opiskelija ottaa yhteyttä yritykseen vasta siinä vaiheessa, kun opinnäytetyötä on jo ryhdytty tekemään. Ajankohta on tällöin usein liian myöhäinen ja toimivan yhteyden syntyminen epätodennäköistä. Yhteydenotto voi tulla yritykselle hankalaan saumaan ja yhtäkkinen ratkaisu mukaan lähdöstä on vaikeaa. Opiskelijan ohjaaminen on myös vaativa ja aikaa vievä tehtävä, se tulisi resursoida hyvin. Tähän ei aina ole intoa ja mahdollisuutta.

Vauhtia yhteistyöhön viiden auttavan askelen avulla

Gradukiihdyttämö-hankkeen tuloksena lanseerattiin Lahden alueelle soveltuva gradukiihdyttämömalli ja työkalupakki (Kuvio 1.). Malli ja sen työkalut antavat alueen toimijoille ”kättä pidempää” työhön osaajien houkutteluun, se antaa työkaluja siihen, miten saadaan yhteys syntymään opiskelijoiden ja yritysten välille ja miten sitä yhteyttä edistetään. Samalla on luotu mahdollisuuksia sille, että tulevaisuudessa yhä enemmän maisteriopiskelijoita kiinnittyy Lahteen ja lahtelaiseen yritykseen opinnäytetyön, harjoittelun, kesätyön, projektiopintojen kautta. Näin opiskelijoille avautuu mahdollisuuksia tutustua Lahden seudun yrityksiin, ja he saavat siihen tietoa ja tukea, kuten apurahoja. 

Opiskelijan kannalta opinnäytetyössä kyseessä on pitkä oppimisprosessi, jonka eri vaiheita on hyvä tukea. Gradukiihdyttämömalli on osa tätä tukea ja prosessia.

 
Kuvio 1. Gradukiihdyttämömallin viisi askelta (Kuva: Leena Kirves)

Ensimmäinen askel: Asia tutuksi

Iso osa yrityksistä ei tunnista opinnäytetöiden ja opinnäytetyöntekijöiden potentiaalia yrityksen kehittämisessä. Siksi on tärkeää säännöllisesti viestiä asiasta ja tehdä asia tutuksi. Hankkeessa luotiin sisältöä yrityksille mm. muistikirja/esite sekä Palvelut yrityksille nettisisältöä. Hankkeen aikana toteutettiin myös koulutustoimijoiden yhteinen markkinointikampanja ”Tekoja viivan alle” yhdessä Päijät-Hämeen yrittäjien kanssa. 

Toinen askel: Opastus auttaa eteenpäin

Yrityksellä voi olla halu ja idea opinnäytetyöntekijän hyödyntämisestä. Usein hyvät aikeet voivat tyssätä tiedon puutteeseen. Myös aika on rajallinen ja toimintatapojen itse keksiminen työlästä. Tarvitaan siis opastusta sekä malleja toimintaan. 

Hankkeen aikana luotiin DYNAMO-hankkeen johdolla oppaita opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten hedelmälliseen yhteistyöhön. Aalto-yliopiston kanssa yhdessä tuotettu videoklippisarja puolestaan opastaa opettajia yritysyhteistyön saloihin.

Kolmas askel: Opiskelijoiden buustaus

Yksi oleellinen asia on opiskelijoiden buustaus. Pelkkä tiedotus ei usein riitä saavuttamaan opiskelijoiden mielenkiintoa. Tarvitaan näyttäviä tempauksia ja houkuttimia, jotta Lahden seudun opinnäytetyömahdollisuudet nousevat esiin muusta tarjonnasta. Tärkeitä työkaluja houkuttelussa ovat alueellinen apurahatarjonta sekä erityisesti oma starttiraha graduaan aloittaville. Myös mainosvideot ja sosiaalinen media toimivat, mutta erityinen rooli on ekskursioilla ja tapahtumilla kuten Match Made in Lahti. Niillä on saatu luotua hyvää Lahti-kuvaa, synnytetty opiskelijoiden yhteyksiä yrityksiin ja tutustutettu työelämään päijäthämäläisittäin. Myös paikallisista apurahoista viestiminen on lisännyt mielenkiintoa seutukuntaa kohtaan ja erityisen onnistunut oli oman starttiapurahan lanseeraus: se buustasi opiskelijoiden mielenkiintoa ja sai aikaan konkreettisia tuloksia eli alkavia graduja lahtelaisella yritystwistillä. 

Kansainvälisten opiskelijoiden erityishaasteet ja asema nousivat hankeen aikana esille. Hankkeen onnistumisiin voidaan myös laskea se, että kansainvälisiä osaajia on muun muassa tapahtumien kautta saatu tutustumaan Lahden seudun yrityksiin. Lisäksi englanniksi toteutettu Lahti Venture -haasteohjelma toi heitä yhteen alueen yritysten kanssa. Haastavassa asiassa on päästy eteenpäin ja on lisätty alueen yritysten valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä, vieraskielisiä osaajia. 

Neljäs askel: Kohtaaminen keskiössä

Opinnäytetyön aloitusvaihe on liian myöhäinen vaihe kontaktin syntymiseen. Yhteys syntyy yhdessä tekemisestä, tutustumisesta, luottamuksen rakentumisesta sekä toimivista teknisistä ratkaisuista, jotka tukevat tutuksi tulemista – hyvissä ajoin opintojen alusta alkaen. 

Verkossa kohtaaminen tapahtuu erilaisten alustojen kuten Job Teaserin kautta, sen käyttöä on tehty tutuksi alueen yrityksille. Myös Lahti Venture Program haasteohjelma, kansainvälinen kesäkoulu ja projektikurssit toimivat erinomaisina syvällisemmän kohtaamisen alustoina. Koulutusohjelmien ja yritysten kohtaamisista voi edesauttaa myös erilaisissa alakohtaisissa työpajoissa.

Viides askel: Verkostot kohtaamisen areenoina

Yksi havaintomme koski verkostoitumista ja valmiiden verkostojen hyödyntämistä. Koko yrityskentän tavoittaminen voi olla työlästä. Yliopiston jalkautuminen ja aidot kohtaamiset voivat käytännössä tapahtua vain jo valmiiden yritysverkostojen ja kohtaamisareenoiden kautta – ei yritys yritykseltä eikä välttämättä erillisissä räätälöidyissä tapaamisissa. Siksi alueelliset verkostot kuten Päijät-Hämeen yrittäjät, Hämeen kauppakamari, Kehitysyhtiö LADEC toimivat asian edistämisessä. Alueelliset seminaarit ja webinaarit ovat paikkoja, jossa tieto ja kokemukset leviävät.

Opinnäytetyöt arkistoista yritysten käyttöön

Jo tehtyjen opinnäytetöiden hyödyntäminen yrityksissä on aliarvostettu voimavara. Kirjastojen tietokannoista löytyy tuhansia ja tuhansia opinnäytetöitä, joiden tuloksia ja johtopäätöksiä ei ole hyödynnetty niiden ansaitsemalla tavalla. Tässä onkin korkeakouluilla ja kirjastoilla hyvä yhteistyön paikka tulevaisuudessa. Miten tehty opinnäytetyö löytää lukijansa ja käyttäjänsä, miten opinnäytetöitä voisi nostaa esim. teemoittain esiin ja kuinka yritykset voivat niitä hyödyntää?

Gradukiihdyttämö -hankkeen yhteydessä laadittiin suunnitelma ns. Gradupankista eli siitä, miten yliopistoissa tehdyt opinnäytetyöt saadaan näkyviin ja hyötykäyttöön. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät kootusti Theseuksesta ja yliopistojen työt omista tietokannoistaan, mutta miten opinnäytteet saataisiin tietokannoista vielä laajemmin hyötykäyttöön yrityksille ja organisaatiolle, kehittämistyön ja osaamisen kasvun tueksi? 

Ongelmaksi on muodostunut se, että alueella tehtyjä opinnäytteitä on hankala saada esiin massasta, haku- ja asiasanat eivät välttämättä toimi. Alueellisuus ei ole opinnäytetöiden kannalta välttämättä keskiössä, vaikka se tulokulma kiinnostaisi ehkä alueen yrityksiä ja sidosryhmiä. Yksi askel asiassa eteenpäin on ollut tehtyjen opinnäytetöiden nostaminen esiin somessa kampanjamaisesti teemoiteltuina. 

Opinnäytetyöt osana avointa TKI-toimintaa

Avoimella TKIO-toiminnalla tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta, jossa oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa niin, että sekä avoimen TKI-toiminnan että avoimen oppimisen näkökulmat huomioidaan (Helariutta, Fred, Kangastie, Merimaa & Päällysaho, 2021, 6). Lahdessa toimivien LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston opinnäytetöiden työelämäläheiset prosessit on kuvattu viime vuoden lopulla ilmestyneessä Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -kirjassa (Virtanen, Helin & Tynjälä, 2020). Lisäksi TKI-hankkeita opiskelijan, korkeakoulun ja työelämän yhteisinä avoimina oppimisympäristöinä on kuvattu tämän vuoden alkupuolella ilmestyneessä kokoomajulkaisussa (Väänänen, 2021). Tässä artikkelissa tarkasteltiin opinnäytetöitä alueellisen kehittämisen työkaluina esimerkkinä aiemmin julkaisematon Lahden Yliopistokampuksen monialainen Gradukiihdyttämö-toimintamalli.

Avaamalla opinnäytetyöprosesseja parannetaan korkeakoulujen aluekehitystoiminnan laatua ja nopeutetaan tiedon tuottamista sekä hyödyntämistä. Tulevaisuudessa avoimuuden edistäminen Lahden alueen korkeakoulun opinnäytetöiden osalta jatkuu. Esim. LAB-ammattikorkeakoulussa nostetaan opinnäytetöiden tuloksia ja prosessin kulkua esille tiiviimmässä muodossa kirjoittamalla niitä ammattiartikkeleja (Kiviluoto & Sinisalo, 2021). LUT-korkeakoulussa, Helsingin yliopistolla sekä monissa muissa yliopistoissa diplomi- ja pro gradu -työpaikat voi laittaa suoraan näkyviin Job Teaser-palveluun, ja LUT-yliopistolla voi tarvittaessa olla yhteydessä myös heidän firmatiimiinsä. Marraskuussa 2021 järjestetään Match Made in Lahti -rekrytointitapahtuma yrityksille ja korkeakouluopiskelijoille, minkä lisäksi Lahden Yliopistokeskuksessa on suunnitteilla yrityksille suunnattu näyttävä somekampanja jo tehdyistä opinnäytetöistä. Nämä kaikki toiminnat luovat edelleen pohjaa sille, että avoimet opinnäytetyöt löytäisivät lisää ”loppukäyttäjiä” ja innostaisivat yrityksiä sekä muita organisaatioita myös opinnäytetyötekijöiden rekrytointeihin.