Opinnäytetyö avoimesti verkossa - käytänteitä, mahdollisuuksia ja uhkia

 Avoin opinnäytetyö ja julkaisuarkisto Theseus ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana opinnäytetyöprosessia ammattikorkeakouluissa. Toimintamallit töiden käsittelyssä ja arkistoinnissa ovat ammattikorkeakouluissa kuitenkin olleet varsin erilaisia ja avointen töiden määrä vaihtelee ammattikorkeakoulujen ja eri alojen kesken. Samoin arkistointi- ja saavutettavuusratkaisut vaihtelevat. Erilaisia ongelmia töiden käsittelyssä kirjastoissa on myös havaittu. Mistä tämä johtuu ja kuinka näitä asioita voisi yhtenäistää?

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja. Opinnäytetyöhön kohdistuu sekä julkisuusvelvoite että arkistointivelvoite. Julkisuuslain mukaisesti opinnäytetyö on julkinen asiakirja ja se on saatava nähtäville.

Tapoja asettaa työ nähtäville julkisena on ammattikorkeakouluissa yleensä ollut seuraavat: 

• Opinnäytetyö Theseuksessa julkisena
• Niiden julkisten töiden osalta, joita opiskelija ei ole tallentanut Theseukseen avoimeen kokoelmaan, julkisen version toteutustapa on jonkin verran vaihdellut. Ennen käyttörajatun kokoelman perustamista yleensä vaihtoehto on ollut sisäverkon kappale tai paperinen kirjastokappale.

Arkistoinnista Kansallisarkisto on tehnyt kaksi päätöstä korkeakouluopinnäytetyön osalta: 

• Päätös 16.9.2014 (AL/2897/07.01.01.03.01/2014) ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opinnäytetöiden pysyvästä säilyttämisestä sekä 
• Päätös 29.9.2016 (AL/11085/07.01.01.03.02/2016) yliopistojen opinnäytetöiden pysyvästä säilyttämisestä sähköisessä muodossa. 

Päätösten olennainen sisältö on, että opinnäytteet ovat pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja. Vuodesta 2014 saakka korkeakoulujen opinnäytetyöt on pitänyt arkistoida pysyvästi, kun aikaisemmin säilytysaika oli 10 vuotta. Työt on säilytettävä sähköisessä muodossa siitä lähtien, kun niitä on saatavissa sähköisenä.

Julkisen työn tekeminen on osa opinnäytetyöprosessia. On kuitenkin opiskelijan eli työn tekijän käsissä päättää, millä tavalla työ saatetaan julkiseksi. Ammattikorkeakouluilla on erilaisia tapoja julkaista ja arkistoida opinnäytetöitä. 

Opinnäytetyö julkaistaan joko verkossa tai painetussa muodossa. Painetut työt saatetaan liittää kirjaston kokoelmiin ja luetteloida kirjaston tietokantaan. Useissa ammattikorkeakouluissa pääasiallinen kanava työn julkaisemiseen on Theseus. Opinnäytetyöt, joita ei julkaista Theseuksessa, kerätään vaihtelevasti korkeakoulujen sisäisiin järjestelmiin. Usein niiden metatiedot tallennetaan kirjaston tietokantaan.  Opinnäytetyön arkistokappaleen säilytykseen on niin ikään erilaisia ratkaisuja. 

Case Lapin ammattikorkeakoulu: opas kannustaa Theseus-tallennukseen

Lapin AMKissa herättiin siihen, että jos julkista opinnäytetyötä ei ole julkaistu Theseuksessa, tietoja työn olemassaolosta on vaikea löytää minkään kanavan kautta. Lapin ammattikorkeakoulussa Theseus on opinnäytetöiden ainoa julkaisukanava. Kirjasto ei ota vastaan painettuja töitä eikä opinnäytetöiden metatietoja tallenneta kirjaston tietokantaan. Opinnäytetyön julkaiseminen Theseuksessa on ohjeistettu opinnäytetyöprosessissa, mutta työn julkaisemisesta päättää viime kädessä opiskelija itse.

Työ arkistoidaan sähköisesti YKSA-arkistopalveluun, mutta arkistointijärjestelmässä työn metatietojen selaus otsikkoa lukuunottamatta ei onnistu. Vuosittain valmistuu siis tukuttain opinnäytetöitä,  jotka jäävät enemmän tai vähemmän pimentoon korkeakoulun sisäisiin järjestelmiin.

Ongelmaa ei lähdetty ensivaiheessa ratkomaan kehittämällä rinnakkaisia julkaisutapoja tai tallentamalla metatietoja muihin järjestelmiin. Lähtökohdaksi otettiin kannustava ote opinnäytetyön avoimeen julkaisemiseen Theseuksessa. Lapin korkeakoulukirjastolle tuli tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa Theseus-opas, joka tarjoaa tukea itse julkaisuprosessiin ja nostaa esiin avoimen julkaisemisen hyötyjä.  

Avoimuuden puolesta - ja sitä vastaan

Opinnäytetöiden avoimuutta puoltaa moni seikka. Lapin korkeakoulukirjaston tietoasiantuntijat yhdessä opettajakollegojen kanssa kokosivat Theseus-oppaaseen avoimen julkaisemisen hyötyjä useasta eri näkökulmasta. Samassa yhteydessä nousi spontaanisti esiin myös niitä esteitä, jotka nousevat avoimen julkaisemisen tielle. Esteitä käsitellään tässä kirjoituksessa, mutta oppaassa niitä ei nostettu esiin.

Theseus nähdään kanavana, josta opiskelija voi ammentaa tietoa opintojen kaikissa vaiheissa. Jo ensimmäisen vuoden opiskelijalle Theseus on väylä tutustua oman koulutusalan teemoihin ja  tutkimuskirjoittamisen saloihin. Hyödyt korostuvat, mitä lähemmäs opinnäytetyövaihetta mennään. Aiheen valinta, sisällön analysointi, tutkimusmenetelmiin tutustuminen, hyödylliset lähteet; Theseus palvelee opinnäytetyön tekijää monin tavoin. Eräs opettaja totesi, että opiskelija tekee opinnäytetyötä laatiessa suuren työn. Siksi opiskelijan kannalta on hienoa, että hänen tutkimustaan lukee joku muu ja siitä on hyötyä toisille opiskelijoille. 

Avoimesti julkaistu opinnäytetyö nähdään osoituksena opiskelijan osaamisesta, josta voi olla hyötyä työuran alussa ja konkreettisesti vaikkapa cv:n laadinnassa. Samaan hengenvetoon tosin todettiin, että osaaminen tulee esiin ennen kaikkea hyvätasoisissa töissä. Kaikki opiskelijat eivät halua opinnäytetyötään julkiseksi Theseukseen ja syitä on moninaisia. Opiskelija saattaa myös useiden vuosien jälkeen pyytää työnsä poistamista Theseuksesta; omien tietojen ei haluta näkyvän Googlen hakutuloksissa tai opinnäytetyöstä koetaan olevan haittaa nykyisellä uralla. Näissäkin tapauksissa syyt vaihtelevat. 

Opinnäytetyön ohjaajalle Theseus on kätevä työväline, josta voi ammentaa malliesimerkkejä hyvistä opinnäytetöistä ja vinkkejä näkökulman valintaan. Theseuksessa julkaistu opinnäytetyö nähdään ohjaavalle opettajalle myös keinona tehdä tunnetuksi omaa osaamista ja tekemistä eli meritoitua. Sitten on se kolikon toinen puoli: opinnäytetöiden taso vaihtelee ja heikompi tasoinen työ ei välttämättä mairittele tekijäänsä tai ohjaajaansa. Tässä yhteydessä nousikin pohdintoja siitä, kuinka hanakasti Theseus-julkaisemista suositellaan heikomman tasoisille töille - vai kehotetaanko opiskelijaa vaivihkaa jättämään julkaisuvaihe väliin.

Toimeksiantajalle avoimista opinnäytetöistä nähdään olevan monipuolisesti hyötyä. Jo julkaistut opinnäytetyöt avaavat silmiä erilaisille kehittämis- ja tutkimusideoille. Toimeksiantaja voi tehdä omaa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta tunnetuksi opinnäytetöiden kautta. Mukanaolo useassa opinnäytetyössä kertoo myös toimeksiantajan toiminnan ajantasaisuudesta ja kehittämishalukkuudesta. Se puolestaan voi tuoda etua osaajien rekrytoinnissa. Mutta kuten eräs opettaja totesi: vaikka hyödyt ovat moninaiset, yhä edelleen moni toimeksiantaja haluaa salata opinnäytetyöstä kaiken mikä heitä koskettaa, nimeä myöten.

Ammattikorkeakoulun kannalta avoimesti julkaistut opinnäytetyöt nähdään selkeästi positiivisena asiana korkeakoulun profiilin rakentamisessa. Opinnäytetyöt osoittavat, millaista osaamista koulutukset tuottavat. Ne kertovat opinnäytetöiden laajuudesta, laadusta ja tutkimuksellisen toiminnan moninaisuudesta. Koska ammattikorkeakoulun opinnäytetöillä on usein vahva kytkös työelämän kehittämiseen, ne kertovat myös ammattikorkeakoulun aktiivisuudesta ja vaikuttavuudesta alueellaan. 

Avoimen tutkimuksen  näkökulmasta olisi suotavaa, että opinnäytetyöt laajenevassa määrin julkaistaisiin Theseuksessa. Korkeakoulun kannalta olisi tärkeää, että vähintäänkin tiedot tehdyistä opinnäytetöistä, aiheista ja kumppanuuksista olisivat jonkin kanavan kautta julkisesti todennettavissa. Lapin ammattikorkeakoulussa pohditaan vaihtoehtoisia tapoja saattaa vähintään opinnäytetöiden metatiedot julkisiksi. Valistustyö Theseuksen ja avoimen julkaisemisen puolesta jatkuu. 

Case Oamk: avoimeen vai sisäverkkoon

Oulun ammattikorkeakoulussa vaihtoehtoisena tallennuspaikkana Theseukselle on sen käyttöönotosta lähtien toiminut Oamkin intra, jonne tallennetut työt luetteloidaan kirjastotietokantaan ja niiden metatiedot ovat siis Finnassa. Itse opinnäytetyö on luettavissa tällöin vain Oamkin tietoverkossa. Paperisia opinnäytetöitä Oamkista ei löydy enää ollenkaan, sillä myös ajalta ennen Theseusta olleet työt on poistettu kirjastoista ja muutettu digitaaliseen muotoon. 

Opinnäytetöistä on koko ajan suurin osa tallennettu Theseukseen, itse asiassa Theseus-tallennusten määrä on vuosi vuodelta tasaisesti kasvanut. Intraan tallentamista näytetään suositun erityisesti muutamassa tutkinto-ohjelmassa. Ilman syvällisempää tutkimista ei kuitenkaan voida kertoa onko syynä tähän ohjaajan vaikutus, työn sisältö, toimeksiantajan toive vai jokin muu tekijä. Viimeisen vuoden aikana vaikuttaisi kuitenkin intratallennusten määrä kääntyneen hienoisesti kasvuun ja syitä  voi ainoastaan vain arvailla. Paras veikkaus lienee korona, ja siitä johtuva tyytymättömyys opinnäytetyöhön. Monissa tapauksissa asia käy ilmi jo tiivistelmää lukiessa, opiskelija toteaa ettei ole voinut toteuttaa tutkimustaan sellaisena ja siinä laajuudessa kuin alun perin oli suunniteltu.

Oamkissa on halua luopua intratallennuksista ja virtaviivaistaa opinnäytetyöprosessia. Olisi helpointa jos tallennuspaikkoja olisi vain yksi, vaikka siellä kaksi tallennusvaihtoehtoa vielä olisikin. Oamk on ilmoittanut halukkuutensa olla mukana tänä keväänä pilotoimassa käyttörajattua Theseus -ratkaisua, jossa siis vain metatiedot tulevat julkisiksi ja tiedoston saa luettavakseen tietyn työaseman kautta kirjastossa. Vain kokeilemalla voidaan testata tämän ratkaisun hyvät ja huonot puolet. Vastaavanlainen toteutus löytyy yliopistokirjastojen puolelta esim. Vaasan yliopistosta, jossa Osuva-julkaisuarkistossa osasta sisältöä on luettavissa vain metadata tai abstrakti.

Theseus on osin vielä tuntematon suuruus

Vaikka Theseukseen on tehty tallennuksia jo yli kymmenen vuoden ajan, voi joskus vielä törmätä siihen, että se tunnetaan huonosti tai vain nimenä. On ihmetelty, miksi opinnäytetyö pitää sinne tallentaa ja tultu kirjastoon palauttamaan työn paperista versiota vaikka niistä olisikin luovuttu jo vuosia sitten. Theseuksen rooli ja merkitys sekä opiskelijalle että ohjaajalle on voinut jäädä hämäräksi monesta eri syystä. 

Theseuksen toiminta käynnistyi aikoinaan muutaman pilottiammattikorkeakoulun voimin, ja loput amkit tulivat mukaan useammassa eri aallossa. Koska aikahaarukka käyttöönotossa oli kuitenkin useampi vuosi, ei syystä tai toisesta tietoisuus yhteisen julkaisuarkiston avaamisesta, olemassaolosta tai merkityksestä ole välttämättä tavoittanut kaikkia tahoja samalla tavalla. Ymmärrettävää on myös, että vuosien kuluessa kehittyneitä käytänteitä opinnäytetyön palauttamiseen liittyen voi olla vaikea saada nopeasti muuttumaan.

Usein Theseuksesta puhutaan tarkentamatta mikä se on, sanasta “Theseus” on tullut julkaisuarkiston synonyymi. Jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille kerrotaan, että opinnäytetyöt tallennetaan Theseukseen tai että aikaisemmin tehtyjä opinnäytetöitä voi etsiä Theseuksesta. Opiskelijoille ja miksei ohjaajille voisi enemmän avata sitä, mikä Theseus on ja kertoa sen toimintaperiaatteista ja hyödyistä. Tällä tavalla motivoitaisiin aikanaan tallentamaan opinnäytetyö Theseukseen. Ja koska tarkoitus on, että valmistuvalla opiskelijalla olisi laaja-alaiset valmiudet olemassa työelämään siirryttäessä, voisi samalla kertoa avoimesta julkaisemisesta ja sen hyödyistä yleisesti. 

Yhteisiä ongelmia

Kirjastojen arjessa voidaan kohdata monenlaisia ongelmia Theseus-tallennusten kanssa. On vanhoille, jo käytöstä poistuneille opinnäytetyön mallipohjille tehtyjä töitä, on liian aikaisia tallennuksia tai tallentaminen on jäänyt kokonaan tekemättä ennen valmistumista. Joudumme ratkomaan usein asioita, jotka eivät välttämättä kuulu millään tavalla kirjaston tehtäviin.  Tämä aiheuttaa veivaamista edes takaisin, kun versioita vaihdetaan, poistetaan tai lisätään. Sujuvaksi ajatellusta julkaisemisvaiheesta tuleekin aivan jotain muuta. 

Tallennukselle asetetaan erilaisia reunaehtoja, kuten tiedostomuoto tai koko. Kirjastojen henkilökunta pyrkii aina varmistamaan, että kaikki on varmasti oikein ja kunnossa. Tarkkana oleminen jo tarkastus- ja julkaisuvaiheessa säästää vaivoja myöhemmin sekä opinnäytetyön tekijältä että kirjastolta. Kirjasto ei  voi olla portinvartija, joten suotavaa on että opiskelijan tallentama versio olisi todella se viimeinen, johon on kaikki muutokset ja korjaukset tehty ennen tallentamista. 

Opiskelijan tulisi osata kertoa myös mahdolliselle toimeksiantajalle tarpeeksi ymmärrettävästi, mitä vaikutuksia opinnäytetyön avoimella tallennuksella on. Yhteydenottoja toimeksiantajilta on tullut, kun yrityksen nimi yhtäkkiä löytyy opinnäytetyön tallentamisen jälkeen aivan uusista lähteistä Googlesta. Usein vaaditaan työn poistamista Theseuksesta mahdollisimman nopeasti, vaikka yritys opinnäytetyössä mainittaisiin täysin positiivisessa mielessä mutta opinnäytetyön sisältämät asiat halutaan pitää vain yrityksen tietona. Verkkonäkyvyys saattaa yllättää vielä vuosienkin päästä. On vaikea ennakoida, mikä asia milloinkin nousee trendikkääksi ilmiöksi, johon etsitään lisätietoa Googlesta ja Theseuksen kokoteksti-indeksointi nostaa opinnäytetöitä hakutuloksissa korkealle. 

Toisaalta Google-näkyvyys voi aiheuttaa myös halun tallentaa opinnäytetyö Theseukseen vielä vuosia valmistumisen jälkeen, jos työn käsittelemä aihe on ajankohtainen. Jokin aika sitten Theseukseen vietiin takautuvana tallennuksena vuodelta 2004 oleva opinnäytetyö, joka käsitteli homealtistumista. Työn tekijä otti yhteyttä kirjastoon koska oli todennut, että sitä olisi helpompi jakaa Theseuksen kautta kuin että hän henkilökohtaisesti lähettäisi sen jokaikiselle pyytäjälle.

Tekijänoikeuteen, Creative commons -lisensointiin, datan anonymisointiin, plagiointiin, tutkimusetiikkaan, saavutettavuuteen ja PDF/A-konversioon liittyvät puutteet tiedoissa ja tekemisessä tulevat näkyviin, kun työ on julkisena Theseuksessa. Tämän takia opinnäytetyön valmistuminen on monen tahon ohjauksen summa; esimerkiksi saavutettavuutta täytyy ohjata työn aloittamisesta asti ja korkeakoulun opinnäytetyön mallipohjan tulee tukea ja ohjata saavutettavuuden toteutumista. Ongelmia harvoin voi korjata enää tallennusvaiheessa, sillä saavutettavuus ei ole mikään viimeistely vaan se rakentuu työn edetessä esimerkiksi oikeanlaisista otsikkotasoista ja kuvien alt-teksteistä.

Käyttörajattu kokoelma ja PAS arkistoinnin ratkaisuna 

Opinnäytetyöt ovat pysyvästi arkistoitavia asiakirjoja ja ne olisi suositeltavaa saattaa pitkäaikaissäilytyspalveluun. Monella ammattikorkeakoululla talon omasta arkistojärjestelmästä ei ole toistaiseksi suunniteltu putkea pitkäaikaissäilytykseen, vaikka opinnäytetöiden osalta Kansallisarkisto vaatii pysyvää säilytystä. 

Kansallisarkiston kanssa on sovittu, että opinnäytetöiden tuleva siirto Theseuksesta PASiin riittää siirtyvien töiden osalta täyttämään Kansallisarkiston vaatimukset pitkäaikaissäilytyksestä. Sähköisten opinnäytetöiden arkistoinnista on tehty ohje korkeakouluille yhteistyössä Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kanssa vuonna 2017. (Ohje korkeakouluille 2017.)

Käytänteiden mukaisesti arkistointi toimii seuraavasti:

1. Theseuksessa olevat työt: Koska Theseukseen sähköisesti tallennetuista opinnäytteistä kopioitu versio tullaan siirtämään PASiin, riittää opinnäytteen sähköiseksi arkistoinniksi Theseuksessa oleva työ vastaamaan Kansallisarkiston päätökseen opinnäytteiden pysyvästä säilyttämisestä. Tämä koskee myös nyt Theseuksessa olevia töitä – ne siirtyvät taannehtivasti PASiin, kun siirto alkaa. Tämän Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston lupauksen pohjalta moni ammattikorkeakoulu luopui Theseuksessa olevien töiden arkistoinnista erikseen. Viime kädessä on kuitenkin ammattikorkeakoulun vastuulla varmistaa opinnäytteet arkistointi ja PAS-siirto, esimerkiksi Theseuksesta poistettujen töiden osalta. Työt ovat kuitenkin myös jatkossa nähtävillä myös Theseuksessa julkisena. 
    
2.  Ei-Theseuksessa olevat työt: Luodun mallin mukaisesti vain ne työt, jotka eivät mene Theseukseen tulee arkistoida. Näiden ei-Theseukseen menevien opinnäytetöiden osalta arkistointia ja pitkäaikaissäilytystä ammattikorkeakoulut hoitavat parhaaksi katsomallaan tavalla: yleensä joko omana sähköisenä arkistointina tai paperiarkistointina.
    
3. Käyttörajatun kokoelman työt: Julkiset opinnäytetyöt, jotka eivät ole kuitenkaan avoimesti verkossa, suunnitelman mukaan jatkossa arkistoidaan pilottiin mukaan lähteneiden amkien osalta Theseuksen käyttörajattuun kokoelmaan. Nämä siirtyvät PASiin pitkäaikaissäilytykseen.

Käyttörajatun kokoelman hyötyjä olisivat ainakin:

• Arkistointiratkaisu niille amkeille joilta puuttuu opinnäytetöiden arkistointijärjestelmä
• Opinnäytetöistä suuri osa pitkäaikaissäilytykseen Theseuksen kautta PASiin
• Theseus-tallennusprosessi virtaviivaistuu, kaikki työt saman palvelun kautta
• Opinnäytetyön tiedot Finnaan Theseuksesta replikoidusti
• Helpot siirrot julkisesta Theseuksesta käyttörajattuun opiskelijan pyynnöstä
• Opinnäytetyöprosessi yhdenmukaistuu.

Myös uhkia voidaan havaita käyttörajatun kokoelman käyttöönotossa. Keskeinen kysymys on, vähentääkö käyttörajatun kokoelman valitsemisen helppous töiden tallentamista avoimena Theseukseen. Erityisesti niillä ammattikorkeakouluilla, joilla ei ole aikaisemmin ollut mahdollista palauttaa julkista työtä muuten kuin Theseukseen tai painaa se omalla kustannuksella, käyttörajatun työn tallentaminen voi olla iso houkutus.

Opinnäytetyö pois avoimesti saatavilta

Theseuksen toimintamalliin kuuluu, että opiskelija voi pyytää työnsä siirtoa pois Theseuksen avoimesta kokoelmasta ottamalla yhteyttä oman ammattikorkeakoulunsa kirjastoon. Näin toimitaan siksi, että jokaisella ammattikorkeakoululla on omat käytänteensä mahdollisten poistojen tai muihin tallennusvaihtoehtoihin siirtämisen osalta.

Viimeisen vuoden sisällä on tullut enenevissä määrin siirtopyyntöjä. Osa pyynnöistä on liittynyt julkisuudessa esillä olleisiin väärinkäytöksiin: muun muassa opiskelija on halunnut poistaa kaikki tietonsa internetistä jouduttuaan Vastaamo-tietomurron kohteeksi tai opinnäytetyötä on käytetty huijausviestien tieteellisenä perusteluna. Poistoja on usein pyydetty myös toisen henkilön toimesta esimerkiksi plagiointitutkimuksen tai henkilötietojen puutteellisen anonymisoinnin takia.

Huomattavaa kuitenkin on, että kerran verkkoon ladattua pdf-tiedostoa voi olla mahdotonta varmuudella poistaa kaikkialta: Theseusta on haravoitu laillisin periaattein Coreen ja OpenAIREen ja toisaalta Googlen indekseissä tiedosto voi säilyä pitkään. Lisäksi opinnäytetöitä löytyy usein Doc Playeristä, jonka palvelimet sijaitsevat Venäjällä sekä Internet Archivesta.

Coresta, OpenAIREsta, Googlen indekseistä ja Internet Archivesta voi pyytää poistoa jälkikäteen. Ainakin Google ja Core vastaavat yleensä pienellä viiveellä, mutta Internet Archiven tapauksessa poistot ovat ilmeisesti ainakin Amerikassa julkisen aineiston osalta vapaaehtoista toimintaa ja jossain määrin myös Suomessa. 

Kokonaisuus on osien summa

Vaikka Theseus on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto, on jokaisella ammattikorkeakoululla omat toimintatapansa ja -mallinsa. Siksi kaikki ongelmat eivät samalla tavalla kosketa jokaista organisaatiota tai ne voivat olla täysin erilaisia. Tärkeintä on, että tietoa Theseuksesta jaetaan ja tietoisuutta pidetään yllä, sillä henkilökunta vaihtuu, ohjaajia saattaa tulla talon ulkopuolelta ja vuosittain aloittaa paljon uusia opiskelijoita. 

Opinnäytetyön avoimuus verkossa ei ole mutkatonta ja suoraviivaista. Itse prosessissa on mukana useita toimijoita ja erilaisia näkemyksiä. Näkemykset saattavat myös muuttua ajan kuluessa. Mitä tulee työn julkaisutapaan, on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on siitä yhtenäinen käsitys heti opinnäytetyöprosessin alkuvaiheista saakka.

Opinnäytetyöprosessiin vaikuttaa monet erilaiset tekijät, joita viime vuosina on tullut esimerkiksi EU-direktiivien myötä. Tärkeää on ymmärtää, että mitään asiaa ei voida valmiiseen työhön ikään kuin liimata päälle, vaan ne täytyisi huomioida ja sisällyttää mukaan opinnäytetyöprosessin edetessä. Näin ymmärrys esimerkiksi tietosuojasta tai saavutettavuuden merkityksestä kasvaisi samalla kun lopputuloksena syntyy uusi opinnäytetyö.