Mikro-oppiminen mahdollistaa osaamisen kehittämisen myös silloin, kun käytössä on vain lyhyt aika. LAB-ammattikorkeakoulun DUTE (Design, uudet teknologiat ja elinikäinen oppiminen)-hankkeessa halutaan ruokkia päijäthämäläisten työpaikkojen uskallusta kokeilla erilaisia uusia teknologioita ja luovia tapoja tehdä tuttuja asioita paremmin ja fiksummin mikro-oppimisen avulla. LUT-tiedekirjasto tuotti osana kurssin mikro-oppimismateriaaleja kurssin tekijänoikeuksista ja CC-lisensseistä.
Mitä on mikro-oppinen?
Mikro-oppiminen on lyhytmuotoista oppimissisältöä, jonka opiskeluun kuluu alle 10 minuuttia. Tavoitteena mikro-oppisessa on antaa oppijalle vain sen verran tietoa, mitä juuri sillä hetkellä tarvitaan tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi. Mikro-oppimista toteutetaan eri muodoissa, kuten videoiden, podcastien ja infograafien avulla. (Torgerson & Jannone 2020)
Mikro-oppimisen katsotaan sopivan erityisen hyvin työn ohessa tapahtuvaan oppimiseen, koska nopeasti opiskeltavat sisällöt eivät keskeytä päivittäistä työtä vaan mahdollistavat nopean tietojen päivittämiseen työpäivän lomassa. Mikro-oppimissisältöjen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja silmäiltäviä sekä rakenteeltaan johdonmukaisia, selkeitä ja helposti saavutettavia. Lisäksi jokaisella oppimissisällöllä tulee olla selkeä tavoite ja sen tulee toimia myös itsenäisenä kokonaisuutena. (Diaz Rodondo ym. 2021)
Mikro-oppimista DUTE hankkeessa
Monessa organisaatiossa saattaa olla käytössä vanhoja ja pinttyneitä tapoja, joita kriittisesti tarkastelemalla voitaisiin saada toimintaan uutta puhtia ja vapautettua resursseja tehokkaampaan käyttöön. Usein nämä ratkaisut kytkeytyvät erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin ja uusiin teknologioihin, oli kyse sitten sosiaalisesta mediasta asiakasviestinnässä, online-työskentelyalustoista tai vaikka älylaitteen tehokkaammasta käytöstä.
Uudet tavat vaativat kuitenkin uuden oppimista, mikä on haaste etenkin silloin, kun aika ei tahdo riittää. DUTE selvitti vuoden 2021-2022 taitteessa sähköisellä kyselyllä ja kohderyhmähaastatteluilla ajatuksia digiosaamistarpeista sekä esteistä oppimisen tiellä. Vastauksista huokuu se, mitä moni meistä kokee: jatkuva kiire nakertaa mahdollisuuksia oppia. Kun kalenteri on täynnä keskeneräisiä projekteja, palaverit seuraavat toisiaan ja tasku piippaa asioista, joihin pitäisi tarttua, uuden oppiminen ei tunnu hauskalta. Siitä tulee vain yksi vaatimus lisää tekemättömien asioiden listalle.
Tilastokeskuksen (Sutela 2020) mukaan suomalaiset kokevat keskimääräistä enemmän kiirettä kuin muut eurooppalaiset. Omien toimintatapojen kehittämiseen vaadittava sitoutuminen, nykykäytänteiden haastaminen ja oppimiseen vaadittava heittäytyminen vaatisivat rauhaa ajatella ja hankkia osaamista niin, ettei se häiritse arjessa selviytymistä. Mitä pienemmästä ja paikallisemmasta toimijasta on kyse, sitä todennäköisemmin sillä on haasteita digiloikan ottamisessa. Jos henkilöstöä, aikaa tai rahaa on käytettävissä vähän, toimijoilla ei usein ole voimavaroja oman toiminnan kehittämiseen. Suurin digituen tarve onkin pienissä, paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Vaikka tahtoa digiosaamisen kehittämiseen olisi, osaamisen kehittäminen jää vähäiseksi resurssien puutteen vuoksi, oli kyse sitten ajasta, kyvystä etsiä apua tai psykologisista tekijöistä, kuten siitä, ettei uskota uusista jutuista olevan omaan tekemiseen apua. (Digi- ja väestötietovirasto 2020.)
Innostuksen kipinöitä mikromuotoisista oppimissisällöistä
Uudet oivallukset lisäävät hyvinvointia ja ruokkivat ideoita, mutta miten taklata rajallisen ajan ongelma? Porttiteoriaa soveltavan Hanna Siefenin (2021) mukaan uteliaisuus herää pienistä innostuksen kipinöistä, jotka kasvattavat nälkää hankkia uutta tietoa sinnikkäästi, jolloin nähdään enemmän vaivaa uuden tiedon jäsentämiseksi ja kokeilemiseksi. Mutta vasta sen jälkeen, kun on astunut uteliaisuuden portista.
Jotta hyvät tavoitteet eivät kaadu loppukäyttäjän kannalta mahdottomaan toteutukseen, DUTEssa päädyttiin keskittymään juuri tähän, eli uteliaisuuden herättämiseen ja ahdistavan ajanpuutteen selättämiseen. Ratkaisuna DUTEssa on toteutettu suupalan kokoisiin paloihin pilkottuja digitaalisia mikrokursseja, aiheista, joita hankkeen käyttäjäselvityksissä erityisesti toivottiin, kuten somen hyötykäyttö, video- ja podcast-tuotannon eri aspektit, tietoturva ja työpaikalla jo olemassa olevan teknologian luova ja fiksu käyttö. DUTE -hankkeen puitteissa toteutetuilla mikro-oppimiskursseilla ei siis yritäkään tarjota täydellistä osaamista mistään, vaan ruokkia sen verran uteliaisuutta, että motivaatio uuden oppimiseen kasvaa ja ruokkii itseään. (DUTE 2023)
Oppimateriaalia tekijänoikeuksista ja CC-lisensseistä
Kirjaston osalta mikrokurssin sisältöjen suunnittelu alkoi hankkeen ja LUT-tiedekirjaston yhteisellä palaverilla, jossa hankkeessa havaitut tekijänoikeudelliset koulutustarpeet käytiin läpi. Jotta sisältö saatiin pysymään napakkana ja juuri tiettyyn tarpeeseen vastaavana, päätettiin koulutus jakaa kolmeen moduuliin, tekijänoikeuksien perusteisiin, Creative Commonsin esittelyyn ja tekijänoikeuden vinkkeihin ja linkkeihin.
Tekijänoikeuksien perusteissa käydään lyhyesti, yhdellä dialla, läpi tekijänoikeuden perusasiat ja niiden vaikutukset käytäntöön erityisesti verkossa toimivalle. Mukana on myös linkki Kopiraittilan tekijänoikeusvideoon sekä lisätietolinkkejä. Creative Commons –osiossa kerrotaan perustiedot Creative Commons -lisenssijärjestelmästä sekä esitellään lisenssien kuvakkeet ja niiden merkitys sekä kuvina että tekstinä. Mukana on myös Creative Commons nollalisenssi sekä lisätietolinkkejä. Tekijänoikeuden vinkit ja linkit sisältävät pääpiirteet kuvien ja musiikin uudelleenkäyttöön sekä kaksi käytännön esimerkkiä.
Koska mikro-oppiminen on luonteeltaan monikanavaista, moduuleissa on tekstin ja kuvien lisäksi sisältö kuunneltavassa muodossa. Ääniraidan ansiosta tekijänoikeuksiin voi siis tutustua vaikka ruoanlaiton yhteydessä. Pääset tutustumaan kurssiin Duten EdApp-palvelun ohjeiden avulla.
Mikro-oppimisalusta EdApp
Mikrokurssialustaksi valikoitui tarkan käytettävyysarvioinnin jälkeen etenkin mobiililaitteille optimoitu, pelillisiä ratkaisuja mahdollistava, automatisoitua palautetta antava, oppijalle ilmainen ja helppokäyttöinen EdApp, joka mahdollistaa oppimisen missä vain, milloin vain, vaikka silloin, kun normaalisti avaa kahvikupin ääressä iltapäivälehden nettisivut. EdAppia hyödynnetään etenkin organisaatioiden sisäisessä koulutuksessa (EdApp.com 2022).
Lyhytkurssipalvelu EdApp olikin helppokäyttöinen myös sisällön tuottajalle ja sisälsi paljon mahdollisuuksia jäsentää ja järjestää tuotettua oppimateriaalia. EdApp toimii mobile first -periaatteella, mikä näkyi vahvasti myös materiaalin asetteluvaihtoehdoissa, mukana on muun muassa pyyhkäisyelementtejä (swipe) ja kosketusnäytölle suunniteltuja toiminnallisuuksia.
Jotta saamme kurssin sisällön myös kuunneltavaan muotoon, piti EdAppiin vielä myös äänitiedostot kurssin sisällöistä. Äänen tallentamisessa käytimme ensin Zoomia, jonka tallennustoiminnot ovat viime vuosina olleet kovassa käytössä. Ikäväksemme huomasimme kuitenkin, ettei Zoomin tuottaman äänitteen tiedostomuoto ollut yhteensopiva EdAppin kanssa, joten jouduimme käyttämään verkosta löytyvää konvertointityökalua, joka lisäsi yhden ylimääräisen työvaiheen.
Kokemuksia
Koska kurssin aiheena on lainsäädännölliset asiat, pyrimme kirjaston osiossa tarjoamaan kurssin kävijälle nopean yleiskatsauksen samalla painottaen ja viitaten asiantuntijalähteisiin kuten lainsäädäntöön ja tekijänoikeusjärjestöihin. Osana kurssia huomautamme myös, että varsinaisissa lainsäädännöllisissä kysymyksissä on hyvä konsultoida lainoppinutta.
DUTE-hankkeen tiimoilta olisimme saaneet studioaikaa myös videoiden tuottamiseen, mutta harkinnan jälkeen totesimme, että luentomuotoinen video ei tässä tapauksessa tuonut lisäarvoa. Interaktiivinen kurssi täydennettynä ääniraidalla palvelee tässä tapauksessa oppijoita paremmin sekä helpottaa mahdollista päivittämistä merkittävästi.
On myös hyvä huomata, että DUTE-hankkeen kohderyhmänä ovat yrittäjät, joten teimme kurssin esimerkit heitä ajatellen ja huomioiden erityisesti kaupallisen käytön mahdollisuudet. Laadittaessa vastaavaa oppimateriaalia korkeakouluopiskelijoille tulisi materiaalin painotukset ja esimerkit muokata kohderyhmän tarpeita vastaavaksi, joten nyt tuotettu kurssi on vain osin hyödynnettävissä suoraan opiskelijoille.
Lopuksi
Mikro-oppimismateriaalin laatiminen vaatii paljon tiivistämistä ja sanoman kiteyttämistä olennaiseen. Suunnittelussa lähtökohtana ovat muutamat keskeiset oppimistavoitteet ja kaiken luotavan sisällön pitää tukea tätä tavoitetta. Sisällössä pitää keskittyä pääasioihin ja jättää erilaiset poikkeustapaukset käsiteltäväksi linkitetyssä lisämateriaalissa, johon oppija voi halutessaan tutustua, jos aihe laajemmin kiinnostaa.
Tässä yhteistyössä hyödynnetty EdApp on toimiva järjestelmä, mutta vaatii kuitenkin käyttäjän rekisteröitymistä alustalle. Oppimateriaaliin ei siis törmää vahingossa, vaan sinne pääseminen edellyttää määrätietoisia toimia. Rekisteröityminen uudelle alustalle voi nostaa kynnystä sisältöön tutustumiseen.
Mikro-oppimismateriaalin laatiminen oli virkistävää vaihtelua perinteisen luokkaopetuksen suunnitteluun. Mikro-oppimisella olisi varmasti myös mahdollisuuksia tiedonhaun opetuksessa, sillä opiskelijat hyötyisivät, kun materiaalia tarjotaan oikea-aikaisesti ja oikeassa laajuudessa. Hyödyllistä olisikin, jos mikro-oppimateriaalia voisi upottaa olemassa oleviin oppimisalustoihin, kuten Moodleen, sekä myös kaikkialle muualle missä sitä tarvitaan, kuten esimerkiksi kirjaston hakupalveluun ja oppaisiin.
Kevään aikana saamme kokemuksia oppimateriaalien toimivuudesta yrittäjien keskuudessa ja toivottavasti myös palautetta, joka auttaa meitä kehittämään mikro-oppimateriaaleja eteenpäin ja ehkä hyödyntämään oppeja myös korkeakouluopiskelijoille suunnatun sisällön suunnittelussa. Toki ammattikorkeakoulujen vankat siteet työelämään tarkoittavat myös sitä, että oppimateriaaleja ei suunnitella joko työelämään tai opintoihin vaan pikemminkin sekä että.
Kommentit