Open Science Fair ikkunana avoimen tieteen maailmaan

Syyskuussa järjestetty Open Science Fair keräsi yhteen sadoittain avoimen tieteen asiantuntijoita kauniiseen Porton satamakaupunkiin. Konferenssi oli mielenkiintoinen katsaus niin Euroopan laajuisiin jättihankkeisiin kuin eri korkeakoulujen paikallisiin toimintatapoihin ja parhaisiin käytäntöihin. Lahden ammattikorkeakoulun posterissa esiteltiin avoimen toimintakulttuurin osaamistason edistämisen mallia.

Avoimen tieteen saralla tapahtuu nyt paljon ja laadukas konferenssi on erinomainen mahdollisuus kuulla uusimmat uutiset ja tulevaisuuden kehityssuunnat. Keynote -puhujista erityisesti Paola Masuzzo ja kirjastonäkökulmasta Harvardin yliopiston kirjaston vice president Martha Whitehead jäivät mieleen valovoimaisen esiintymisen ja kiinnostavan sisällön vuoksi. Vaikka konferenssi oli avoimen tieteen edistämisen asialla, oli mukana myös aitoa keskustelua avoimen tieteen edistämisen keinoista. Tämä konkretisoitui erityisesti Plan S paneelikeskustelussa, jossa myös kriittiset näkökulmat tulivat hyvin esille. Lisäksi konferenssin ohjelmaan kuului työpajoja, joissa käsiteltiin käytännönläheisemmin erilaisia avoimen tieteen osa-alueita sekä demosessioita, joissa esiteltiin lyhyesti erilaisia usein teknisiä välineitä avoimen tieteen maailmasta, kuten ensi vuonna päivittyvän Sherpa/Romeo -palvelun uutta ulkoasua.

Yksi hullu minuutti posteriesittelyä

Konferenssissa posterien esittely hoidettiin ”One minute madness” -konseptilla, jossa posterin keskeinen sisältö esiteltiin koko konferenssiyleisön edessä 60 sekunnin salamapuheella, yhden PowerPoint -kalvon avulla. Konsepti oli toimiva, posterien sisällöistä sai selvästi kattavamman kuvan, kun kukin esittelijä nosti tiiviisti oman avainsanomansa esiin. Samalla aiheelle sai kasvot ja oli helpompi mennä jutustelemaan mielenkiintoisen esityksen pitäneen henkilön kanssa myöhemmin konferenssin aikana. Suomesta mukana oli kaksi posteriesitystä, joista molemmat liittyivät ammattikorkeakoulujen yhteisen ammattikorkeakoulujen avoin TKI- toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi hankkeen parissa tehtyyn työhön.  Kaikkiin konferenssin postereihin ja niiden tiivistelmiin voi tutustua konferenssin sivuilla.

Kuva 1. Minuutin posteriesittely koko konferenssiyleisölle (kuva: Open Science Fair 2019)

Orion-projektin työpajasta potkua koulutuksiin

Konferenssin kenties parasta antia olivat työpajat, joista sai poimittua käytännön vinkkejä avoimen tieteen edistämiseen. Yksi tällainen oli Horizon 2020 -rahoitteisen Orion-projektin järjestämä workshop, jossa osallistujat pääsivät myös itse kokeilemaan erilaisia koulutusmenetelmiä. Orionin puitteissa on kehitetty räätälöityjä koulutuksia tutkijoiden lisäksi mm. tutkimusrahoittajille ja tutkimuksen palveluille. Koulutuksissa on mietitty myös erilaisia oppijoita, ja laajasta paletista on mahdollista poimia kulloisellekin ryhmälle parhaiten toimiva menetelmä. Esimerkiksi Brain walking osallistaa niin introvertit kuin ekstrovertitkin: osallistujat kiertävät ensin hiljaisuudessa fläppitaululta toiselle ja miettivät, miten niillä olevat avoimen tieteen osa-alueet liittyvät omaan työhön. Nämä kirjataan samalla kullekin taululle ja lopuksi kierretään kaikki taulut yhdessä ja keskustellaan avoimen tieteen teemoista niiden pohjalta. Menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia: osallistamisen lisäksi se luo mielekkään pohjan keskustelulle, kun asioita on ensin saanut rauhassa miettiä oman työn näkökulmasta.

Tutkijoiden sitouttaminen avoimen tieteen käytänteisiin on keskeistä koko avoimen toimintakulttuurin edistämisessä. Yksi keino tähän on laatia kullekin koulutukseen osallistujalle oma henkilökohtainen vuosisuunnitelma, johon merkitään tavoitteet viikoksi, kuukaudeksi ja vuodeksi eteenpäin. Tavoitteet asetetaan realistisesti kunkin omista lähtökohdista: esimerkiksi viikon tavoite voi olla ORCID-tunnisteen luominen, kuukauden tavoitteena järjestää omalle ryhmälle avoimen tieteen koulutussessio ja vuoden tavoitteena julkaista artikkeli OA-lehdessä. Ideana on, että tavoitteet kasvavat oman osaamisen myötä, ja toisaalta niiden toteutumista on helppo seurata.

Työpajassa pääsimme alustuksen ja esimerkkien jälkeen työntämään kädet saveen ja testaamaan muutamaa menetelmää käytännössä. Card Cafessa pöytiin jaettiin erilaisia väittämiä sisältäviä kortteja, joiden pohjalta sitten kierrettiin keskustelemassa: kortteja myös vaihdettiin jokaisen keskustelukerran päätteeksi, jolloin tuli käytyä läpi useampi aihe. Puheensorina oli melkoinen myös Advocate OS –roolipelin aikana, jossa pöytäkunnasta yksi sai “pahiksen” roolin kyseenalaistamalla tai vastustamalla vaikkapa avointa julkaisemista, ja muiden tehtävä oli sitten argumentoida sen puolesta. Tässä harjoituksessa pääsi hauskalla tavalla terästämään omia perustelujaan, taito josta on varmasti jokaiselle avoimen tieteen parissa työskentelevälle hyötyä!

Työpajan alustuksena ollut esitys löytyy täältä. Tarkemmin aiheeseen voi perehtyä Orion -hankkeen verkkosivuilta, joilta löytyy myös valmiita koulutusmateriaaleja tulostettavaksi ja hyödynnettäväksi.

Kuva 2. Tähän Open Science Cafe -kortin väittämään oli helppo yhtyä! (Kuva: Johanna Kiviluoto)

Kirjastot ja avoin tiede – täydellinen pari?

Vaikka kirjastoalan ja organisaatioiden sisällä kirjaston rooli osana avoimen tieteen edistämistä on otettu hyvin vastaan, ei se silti välttämättä näyttäydy ulospäin. Tästä kiinnostava esimerkki olikin Martha Whiteheadille esitetty kysymys siitä, että miten kirjasto ylipäätään liittyy avoimeen tieteeseen? Martha vastasi kysymykseen kattavasti, lähtien liikkeelle kirjastoalan perusosaamisesta kokoelmien järjestämisessä ja käyttöön saattamisessa, mutta kysymys oli myös hyvä muistutus kirjastojen suuntaan: omaa osaamista ja tekemistä kannattaa tuoda esiin, niin organisaation sisällä kuin myös laajemmissa yhteyksissä.

Lue lisää:

• Konferenssin ohjelma ja esitykset
• Videonauhoitteet esityksistä

Kuva 1:  Open Science Fair. 2019. Open Science Fair 2019. [Viitattu 2.12.2019]. Saatavilla: https://photos.google.com/share/AF1QipOfgOevKS2bLi_XOA1Lsis85Pfljimtuva7zVKirLt0V50g8IujLcTcyviCOyTB7w?key=UGlyLWVmQ0dRcFhKOHdZU2FqWXdGWU1ZUGhYdWZ3

Kirjoittajat: Johanna Kiviluoto, tietoasiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu & Riikka Sinisalo, tietoasiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu