Onko tietoasiantuntija jo myös avointen lähteiden tiedustelun (OSINT) kingi?

27.11.2024

DALL_E:llä tuotettu kuva, jossa kuvataan kirjastoa moninaisena tiedonlähteenä

Yhä useammin uutisartikkeleissa kerrotaan taustatyössä hyödynnetyn avoimia lähteitä ja toimituksen varmistaneen tiedot useista lähteistä. Tällöin käytössä ovat olleet OSINT-tekniikat (open source intelligence), joka tiedustelu-sanan sisältävänä sivuaa kuitenkin vahvasti myös kirjastomaailmaa. Vaikka tekniikoista puhutaan myös avointen lähteiden tiedonhankintana, peilaamme tässä kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan asiantuntija-artikkelissa niiden laajempia käyttömahdollisuuksia kirjastokontekstissa.

Taustatilanne

Varsinkin tutkivan journalismin keinoin tehtyä uutista tai Ukrainan kriisin tilanneseurantaa lukiessaan ei voi välttyä kyseiseltä OSINT-lyhenteeltä. Kuullessamme avointen lähteiden tiedustelusta, lyhenteeltään OSINT, tarkoitetaan avoimiin tietolähteisiin perustuvaa tiedonhankintaa, jossa hyödynnetään ns. tiedusteluympyrää eli -sykliä. Tästä tiedusteluympyrästä on kuva muutaman vuoden takaisessa Kreodissa. Artikkeli "Tietopalvelun erityistä muotoa: esittelyssä Timo Lieneen muistelmat" (Kämäräinen 2019) onkin edellinen aihetta suoraan käsittelevä Kreodin artikkeli. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa puhutaan yhä useammin rinnan avointen lähteiden tiedustelusta ja avointen lähteiden tiedonhankinnasta. Ne tarkoittavat samaa asiaa, mutta tiedustelu-sanan sisältävä versio menetelmän nimestä on meillä monien viranomaisten käytössä. Myös molemmista on käytössä yhteinen, englanninkielisestä vastineesta muodostettu lyhenne OSINT. Eikö tiedustelu kuulu ihan muille, herää nyt kysymys monen mielessä. Lähdetään hakemaan vastausta.

Kohtaamme arjessa yhä enemmän OSINT-menetelmillä hankittua tietoa. Ruokavirasto kertoo seuraavansa satelliittikuvista maataloustukien ehtojen täyttymistä (Ruokavirasto 2024) ja marraskuussa Yleisradio kertoi perustavansa tiedon verifiointiin keskittyneen OSINT-tiimin (Högberg 2024). Keskiöön alkaa nousta se, että tietoa ei vain haeta yhdestä lähteestä. Esimerkiksi viljelijän tukihakemuksen lisäksi on käytössä myös satelliitin keräämää kuva-aineistoa siitä, miltä viljelypalstan kasvipeite eri vuodenaikoina näyttää.

Aloitetaan tietolähteistä

OSINT- tietolähteiden kirjo on valtava ja niihin kuuluvat muun muassa

  • painetut kirjat
  • e-kirjat
  • uutislähteet
  • lehdistötiedotteet
  • erilaiset karttapalvelut
  • koti- ja ulkomaiset yritystietopankit
  • koti- ja ulkomaiset tilastot
  • viranomaisrekisterit, esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitukselta
  • julkiset hankintailmoitukset
  • erilaiset vuosikertomukset
  • erilaiset raportit, katsaukset ja selvitykset
  • sosiaalinen media
  • blogit

Kirjastojen tietopalvelussa työskentelevät tietoasiantuntijat ja informaatikot ovat jo tiedonhaun ja esimerkiksi tietokantojen käytön monipuolisia ammattilaisia. Väitänkin, että moni heistä käyttää jo tietämättään myös OSINT-menetelmiä päivittäin. Ero kirjastojen ja niiden ulkopuolella tapahtuvan tiedonhankinnan välillä ilmenee lähinnä verkon karttapalveluiden ja esimerkiksi yritystietopankkien laajamittaisessa käytössä. OSINT-toiminnassa korostuu lisäksi analysoidun tiedon käyttäminen kokonaisvaltaisesti päätöksenteon tukena. Onhan keino vahvasti myös kilpailijaseurannan käytössä yritysmaailmassa. Asiantuntijoiden siirtymistä kilpailijayrityksestä toiselle tarkkaillaan esimerkiksi LinkedIn-palvelussa ja rekrytointi-ilmoituksia luetaan tarkalla silmällä usein tiedostamatta, että myös tämä on avointen lähteiden tiedustelua. Erot korostuvat myös tiedon analysoinnissa ja siihen käytetyissä resursseissa.

Entä missä OSINT näkyy jo niin sanotusti konepellin alla? KANTO-sanasto hyödyntää toimijatietoja muun muassa kansallisbibliografiasta, JulkiTerhikistä, henkilöiden kotisivuilta ja lehdistötiedotteista (KANTO 2024). Muitakin esimerkkejä on lukuisia.

Näkökulmaa lisäkoulutuksen kautta

Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopintoihin kuuluu harmittavan vähän tiedonhakuopintoja. Tiedonhaku on aina ollut sydäntäni lähellä ja tämä palo johti laajan OSINT-osuuden kirjoittamiseen yhteen tietokirjoistani (Laurio 2020). Kuten pienessä maassa usein tapahtuu, ajauduin samoista asioista kiinnostuneiden kanssa myös alan viikonloppukursseille. Siksi tässä artikkelissa on mahdollisuus peilata kirjastojen tietopalvelutarjontaa kokemuksiini maan suurimman ei-kaupallisen alan kouluttajan, Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) kursseilla. Julkisoikeudellisena yhdistyksenä valtakunnallisesti toimivan organisaation alan kurssien suosio on kasvanut hyvin voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Kursseilla perehdytään kolmiportaisella jaottelulla, peruskurssi sekä Jatkokurssi 1 ja 2, sekä verkon että fyysisen maailman tietolähteisiin ja menetelmiin (Maanpuolustuskoulutus 2024). Pienen maan piirre sekin, ajan myötä päädyin myöhemmin myös kouluttajaksi kyseisille kursseille.

Kurssien sisältö koostuu muun muassa hakukoneiden hakuoperaattoreiden opetuksesta, tiedon luotettavuuden arvioinnista, somesta tietolähteenä, esimerkiksi TikTok-videoiden katselutekniikoista ilman sovellusta sekä paikkatietopalveluista. Myös yritystietopankkeja ja tietoja julkisista hankinnoista hyödynnetään.

Alan ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvät kaksi tiedonhaun kurssia ja tiedonhankintatutkimuksen kurssi ovat kuitenkin vahvistaneet käsitystäni siitä, että iso valikoima erityisesti verkon avoimia tietolähteitä on vielä hyödyntämättä kirjastokontekstissa.

Lopuksi

OSINT:stä kirjoitettaessa on hyvä tehdä OSINT-työ myös kirjoitusvaiheessa. Alussa viitatun Ylen uuden OSINT-tiimin julkistustiedotteessa mainittu uutis- ja ajankohtaistoiminnan sekä Urheilu- ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen on palvellut urallaan vuosia myös Puolustusvoimien uutislehden Ruotuväen päätoimittajana (Kalske 2022). Tämä muistaen on tarpeen häivyttää OSINT-lyhenteen tuoma mystiikka toiminnasta ja perehtyä myös uusiin tietolähteisiin ennakkoluulottomasti. Tietoa aiheesta löytyy kattavasti muun muassa Finna.fi:n asiasanalla 'OSINT', juurikin kahden rinnakkaisen nimityksen käyttämisen takia.

On yksi osa-alue, missä tietopalveluissa työskentelevät rautaiset kirjastoammattilaiset ansaitsevat vääjäämättä kingi-nimityksen. Se on tietokantojen ja e-aineiston käyttö. Kun niiden käyttö jää jopa alan ammattikorkeakouluopetuksessa melko ohueksi, mikä onkaan OSINT:iä laajemmin käyttämään ryhtyvän tiedontarvitsijan lähtötaso.

Tervetuloa jatkamaan matkaa kiehtovassa OSINT:in maailmassa.

Lähteet

Kirjoittajat

Juha-Matti Laurio

Kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija, OSINT-kouluttaja (MPK ry)

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti