Oma kieli on ainutlaatuinen elämäntoveri – Kieli ja ihmisen identiteetti

Onko meidän ihan pakko puhua koko ajan globalisaatiosta, kun voisimme vallan helposti puhua suomea ja sanoa maailmanlaajuinen, kysyi suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Marsa Luukkonen Ikääntyvien yliopiston luennolla Mikkelin kesäyliopistolla lokakuun lopussa 2017. Luentonsa aluksi Marsa totesi suomen kielen olevan monimuotoista. Kerstin Juvan sanoin kieli on tapa olla yhdessä ja olla olemassa. Marsan itse puolestaan näkee oman kielen ainutlaatuisena elämäntoverina ja suomen kieli on menestystarina, jos siteeraamme Kari Kotilaista. 7000 kielen joukossa olemme noin sijalla 100; suomi on kansalliskielen asemassa.

Marsa pelkää, että Suomessa yleiskielen osaaminen ja arvostaminen heikkenevät. Kun ihmisiltä kysyttiin heidän luottamustaan mediaan, ja toisaalta tiedotusvälineisiin, tuli ensin mainitun osalle prosenttiluku 27 ja jälkimmäisen osalle 54. Mediaa ja tiedotusvälineitä seuratessa sanoja ymmärretään eri tavoin tai ei lainkaan. Hiilinielusta voi kertoa ammatti-ihmisille ilman selityksiä, mutta ei tavalliselle kansalle. Uusia sanoja saa käyttää ja tuoda kieleen, mutta ne on avattava ja selitettävä, vaikkapa niin kuin Sixten Korkman selittää reittauksen. Tämä pätee myös kirjastoissa, joissa asiakkaille suunnattavat viestit on mietittävä siten, että emme sorru liikaa omaan kirjastokieleemme.

Suomen kieltä pitää vaalia

Marsan mukaan Suomi ei saa vajota kyökkikieleksi, vaan sitä pitää opettaa ja opetella. Yleiskieli on ihmisen luoma kielen muoto ja sitä pitää vaalia, koska se auttaa meitä ymmärtämään muita kieliä. Marsa puhui myös englannin kielen asemasta Suomessa. Paavo Haavikkoa siteeraten: englanti ei ole kieli, se on viestintäväline. Meidän ei tarvitse palvoa, mutta ei myöskään väheksyä englantia. Kieli on meidän tärkein viestintävälineemme ja koneet kalisevat ilman kieltä tyhjyyttään. Marshall McLuhanin klassisen sanonnan mukaan ”väline on viesti” eli enemmän vaikutusta on välineellä kuin itse sisällöllä. Kieli on todella ihmisen sielua, käyttäytymistä, osa kohteliaisuutta - ihmisen kaikki. Marsa toteaakin, jos joudun pakolaiseksi, minulla on aina kieli mukana.

Entinen oikeuskansleri Paavo Nikula on muotoillut, että viranomaisen on kirjoitettava tekstinsä siten, että peruskoulun käynyt pystyy sen lukemaan ja ymmärtämään. Allekirjoitan tämän, sanoi Marsa. Hänen mukaansa Suomessa kirjoittamisen opetus on heikkoa ja täällä ei ole opetettu suunnittelemaan tekstiä. Tekstin tekemiseen tarvitaan suunnittelu, luonnostelu ja viimeistely. Joka välissä pitää myös pyytää palautetta. Yleisöstä esitettiin kysymys siitä. kuka pitää huolta Suomen kielikurin on höltymisestä. Minä, vastasi Marsa Luukkonen ja suositteli luettavaksi TERMINFO 2015:1 erityisesti kolmannen artikkelin Termejä ja sumeita sanoja. Muistiinmerkitsijän seinällä on myös kopio Kotiliedessä 2014 ilmestyneestä kolumnista: Arvotaan seuraava sana.