Nuori johtajuus – kestävän johtajuuden näkemyksellinen foorumi marraskuun 5. päivä 2014

Teollisuuskulttuurista on siirrytty palvelukulttuuriin: managementistä on siirryttävä enemmän leadershipiin, aloitti Irene Lamberg Suomen nuorkauppakarit ry:n puheenjohtaja, puheenvuoronsa Nuorten Johtajuus kestävää johtajuutta, ja jatkoi: kestävä johtajuus on edelleen kantava lanka. Jokaisella on vastuu vaatia hyvää johtajuutta. Esimiehellä on vastuu tarjota hyvää johtajuutta. Monimuotoisuus johtamisessa korostuu.  Ihmiset, tulos, ympäristö muodostavat oleellisen kolmion. Vaikuttavinta on vuorovaikutus. Ei puututa niihin asioihin jotka ovat ehjiä. Puututaan niihin jotka kaipaavat korjaamista. Ei korjata laastarilla vaan mietitään, mikä syy siellä taustalla löytyy. Korjataan se juurisyy. Nuorkauppakamari on koelaboratorio. Antakaa työntekijöidenne käyttää tätä koelaboratoriota, siis toimia nuorkauppakamarissa.

Nuoriin voimme vaikuttaa vain omalla esimerkillämme, oli se ajatus jolla Virpi Utriainen lähti liikkeelle ja jatkoi: yksilötasolla oman työn johtaminen on tärkeää, tämä pätee ylimpään johtoon asti. Nuori yrittäjyys ry:tä edustavan Utriaisen otsikko oli muotoiltu: Tulevaisuuden johtajat 2020 – nuorten kokemuksia Päivä Johtajana –tempauksesta. Tarvitaan kolme asiaa: yrittäjyysasenne, talouden lukutaito ja työelämätaidot. Sosiaaliset taidot ovat erityisen tärkeitä. ”Olla kuin kalavedessä hyvin monenlaisissa tilanteissa”. Yksikään johtaja ei voi toimia olematta yritteliäs. On osattava kertoa porukalle ”tämä on meidän suunta” ja kannustettava.

Keskityn enempi keskikokoisten yritysten tilanteeseen, joiden pitäisi kasvaa mutta eivät kasva. Startupeissa on hirveä into, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisissa yrityksissä on Euroopan pienin kasvuhalukkuus. Tarvitaan ”halutaan kasvaa” –asenne, johdatteli odottamani puhuja Aaro Cantell. Omistajat, hallitukset, johtajat ovat piintyneet vanhaan maailmaan, keskitytään siihen missä ollaan hyviä, vältetään ongelmia, virheitä. Maailma on muuttunut: se vaatii uuden kokeilemista. Sama pätee esimerkiksi urheilijoihin. On tuhat kertaa palkitsevampaa toimia yrityksessä joka kasvaa. Cantellilla on kanttia sanoa näin, onhan hän mm.  Normet Group Oy:n ja Affecto Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, jonka otsikkona oli Nuoret johtajat ja kasvuyrittäjyys.  Ei fokusoida tuotteeseen vaan johonkin yksityiskohtaan. Suomessa ollaan aika hyviä tekemään halvemmalla, mutta niin ollaan muuallakin. Mistä tulee lisäarvo asiakkaalle? Ideoita pitää kokeilla. Ei voi kasvaa jos ei uudistu. Ihmisten pitää uudistaa tapaa toimia. Mahdollisuudet löytyvät ihmisistä; esimerkiksi huoltomiehet esittävät parhaat ideat käytännössä. Annetaan vapaus toteuttaa; se innostaa. Sykkii! Minulle riittää kun näen että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja työntekijät aktiivisia, lausui Cantell. Kaikkea ei tarvitse monitoroida samalla tavalla. Jos ei kykene myöntämään virheitä, ei voi luopua vanhasta, ei uudistu. Hyvään tekemiseen kuuluu myös se että osa asioista menee pieleen.

Nuoret johtajat rakentavat yritysvastuusta uutta kasvua ja alkuperäinen ajatus oli että Mikko Routti esiintyisi, mutta sen sijaan puheenvuoron käytti Ulla Roiha, FIBS. Tukholmalainen ajatushautomo on esittänyt 9 raja-arvoa, joista yhdenkin ylittyminen johtaa ennalta arvaamattomiin seuraamuksiin. Yhtenä ovat ympäristömuutokset. Neljä on jo ylittynyt; ollaan aika heikoilla. Tällä hetkellä ilmassa ovat myös sosiaaliset ja taloudelliset haasteet. Tavan tehdä bisnestä on muututtava ihan joka firmassa. Kestävään kehitykseen liittyvät riskit on hallittava. Tuplaa liikevaihto, puolita ympäristöriskit. Miten se tehdään? Miten seurataan, mitataan? Ei pidä ajatella että minimoidaan haitat, vaan ajatellaan isosti, kunnianhimoiset tavoitteet yhteiskunnalle, ympäristölle ja yleensä tavalle toimia. Cantell kommentoi: Kunkin työssä pitää olla tarkoitus, myös yrityksellä pitää olla tarkoitus. Se on tosi tärkeää.

Business Director  Kalle Toivonen Experisiltä,  joka on osa ManpowerGroupia, aloitti osuutensa Nuoret johtajat ja työmarkkinat toteamuksella ”varmaa on vain epävarmuus”. Työmaailman ekosysteemi on nopeassa muutoksessa jota on vaikea ennakoida. Ihmistä ei kouluteta siihen mitä tarvitaan nyt vaan siihen miten valmistaudutaan tulevaan. Työmarkkinat hakevat enemmän nuoria johtajia koska – energisyys ja innokkuus (duracell pupuja; syntyy pöhinää) – uusi ja tuore osaaminen – joustavuus mukautua uuteen  työkulttuuriin ja jatkuvaan muutokseen (vanhemmat hakee tiettyä turvallisuutta) – nopeus ja kyky omaksua uusia työtapoja, menetelmiä ja teknologioita – value for investment. Ikärasismilta vältytään kun iäkkäämmällä oikea asenne suhteessa em. listassa mainittuihin asioihin.

Lähes kaikki yhteiskunnan ongelmat ovat johtamisongelmia. Onnellinen ihminen tuottaa paremmin kuin ei- onnellinen. Ei opeteta hyviä johtajia. Yrityksen ja erehdyksen kautta mennään ja se on varsin hidas tie, arvioi Toni Hinkka avatessaan puheenvuoroaan Ammattimentorointi, nuoren pikaväylä huippujohtajuuteen. Hinkka edustaa CxO Mentor Oy:tä ja hänen viestinsä oli kolmiosainen: 1. kunnioita johdettavia 2. vuorovaikutustaidot (karisma sisältää noin 30 elementtiä) 3. uskalla kokeilla, erehtyä, onnistua. Johtamaan oppii vain johtamalla. Substanssia on helpompi kehittää mutta ilman asennetta ei ole mitään. Jokainen on karismaattinen omalla tavallaan. Autokoulua käymätön autoilija liikenteessä on vähemmän vaarallinen kuin täysin kouluttamaton johtaja.

Teknologian nykyinen murros on yhtä suuri kuin oli sähkömoottori tai polttomoottori aikanaan. Mitä digitalisaatio vaikuttaa, emme todellakaan vielä tiedä. Automaatio ja robotisaatio ovat myös oleellisia osia murroksessa.  Tarkoittavat tulevaisuudessa ihan muuta kuin mihin on totuttu, arvioi Anne Brunila. (Brunila toimii Sampo -konsernin, Koneen, Sanoman sekä Stora Enson hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut vuoden 2014 alusta Svenska Handelshögskolanin "Professor of Practice" –tehtävässä.) Teknologia parantaa elämän laatua. Näkyy kulutustottumusten muutoksina. Parina seuraavana vuosikymmenenä on luvassa rajuja muutoksia, myös kulutuksessa. Teknologia läpi leikkaa koko elämän. Tuottavuus paranee. Teknologia ei yksin tee mitään, hyöty on kiinni meissä ihmisissä. Miten tehdään työtä, innovoidaan ja johdetaan, riippuu ihmisistä. Hoivarobotiikka on jo pitkällä. Johtaminen vaatii että ymmärretään teknologian mahdollisuudet, innovaatioiden mahdollisuudet. Rutiinityöt korvautuvat automaatiolla, työpaikat rutiinitöistä poistuvat. Luo mahdollisuuksia kehittää uutta. Mielikuvitus, rohkeus, riskinotto ovat ratkaisevia. Meillä Suomessa on hyvä koulurakenne mutta huono soveltamiskyky. Jokainen joutuu toimimaan muutosjohtajana jossakin elämänvaiheessa. Arvot on oltava kunnossa, johtajan on elettävä niiden mukaan. Tarvitaan myös kykyä johtaa virtuaalisesti. Itseohjautuvat tiimit tarvitsevat tilaa. Yrityskentän uudistuminen on ollut hidasta Suomessa, TKI-puoleen pitää satsata. Johtajan pitää olla vastuussa 24/7. Oman elämän johtamisen on oltava kestävällä pohjalla. Taloudellinen, ympäristö- ja sosiaalinen vastuu on otettava. Aikaansaanti, yhteenkuuluvuus ja arvot ovat oleellisia. Avoimuutta, läpinäkyvyyttä, kanssakäymistä edellytetään eri tavalla kuin aikaisemmin. Jokainen johtaa omana itsenään. Johtajalla on iso merkitys, jotta kaikki voivat toteuttaa oman parhaansa. Oma innostus on tarpeen ja sen pitää näkyä. Asiakasta pitää kunnioittaa. Työntekijät ovat valmiita muutoksiin. Muutosjohtamista ei osata. Isojen asioiden hahmottaminen on tärkeää.