Elokuussa 2022 ilmestyi Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa käsitellyt kokoomajulkaisu, jonka kirjoittajilla on oma, henkilökohtainen suhteensa ammattikorkeakouluun. Julkaisu ei ole virallinen historiikki, eikä Oamkin tilaama julkaisu, vaan syntynyt kirjoittajien tahdosta koota ja jakaa kokemuksiaan tästä ammattikorkeakoulusta. Osana tätä julkaisua on artikkeli, joka kertoo Oulun ammattikorkeakoulun kirjaston tarinan aina syntyvuosista siihen, kun se lakkasi olemasta alkuvuonna 2020.
Pomppuja ja putouksia muutoksen kourissa – Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto vuosina 1996–2020 -artikkelissa kirjaston tarinaa ovat olleet kirjoittamassa kaikki entiset Oamkin kirjaston johtajat eli Pirkko Pietiläinen, Pirkko Kuisma-Kursula (vs.) ja Minna Koistinen sekä kirjaston pitkäaikainen informaatikko Petri Vestelin ja Oamkin tutkimus- ja kehitysjohtajana työskennellyt Irene Isohanni. Teksti kattaa pitkän ajanjakson, ja kirjoittajien ansiosta siitä välittyy laaja kuva palveluorganisaatiosta, joka takasi laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut parhaimmillaan kolmessa eri kaupungissa ja 11 eri kirjastotoimipisteessä.
Digiloikka ja pohjoisten kirjastojen yhteistyö
Artikkeli on myös kertomus digiloikasta, joka vaikutti ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaan vahvasti jo vuosituhannen vaihteessa. Itse tulin aikanaan työskentelemään kirjastoon, jonka eri toimipisteissä oli käytössä kaksi eri kirjastojärjestelmää ja kolme eri kirjastokimppaa. Päivittäinen työ mullistui kerralla, kun Voyager-kirjastojärjestelmä otettiin vaiheittain käyttöön 2000-luvun alussa, Oamkissa vuonna 2003. Samalla alkoivat aineistot muuttua yhä enemmän sähköiseen suuntaan ja painetun aineisto käyttö väheni, kuten myös kirjastokäynnit. Kuten artikkeli kertoo, trendi oli aivan valtakunnallinen.
Erilaiset yhteistyökuviot olivat tuttuja Oamkin kirjastossa jo kauan ennen nykyisen yhteistyöorganisaation muodostumista. Kirjasto oli mukana mm. Pohjanportti -portaalihankkeessa, jossa tarkoituksena oli mahdollistaa internet-käyttäjille yhdellä kertaa ja yhtenäisellä tavalla pääsy alueen kirjastojen kokoelmatietokantoihin ja palveluihin kirjastotyypistä riippumatta. Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin tuo on jo arkipäivää ja alueellisista portaaleista on siirrytty enemmän valtakunnalliseen ajatteluun.
Artikkeli välittää kuvan kirjastosta, jonka toiminnan keskiössä olivat asiakkaat. Hyvää palautetta saatiin toimintavuosien aikana erilaisissa arviointiraporteissa, mutta ennen kaikkia opiskelijapalautteessa. Kirjaston ketterä mukautuminen toimintaympäristön muutoksiin ei jäänyt heiltäkään huomaamatta. Erityisesti kiitosta saatiin mm. korkeakoulujen välisestä yhteislainauksesta, joka käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa Oamkin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston välillä.
Supistustoimet ja fuusio
Kirjaston toiminta on selkeästi elänyt mukana ajassa, siitä ovat osoituksena myös ne kerrat, jolloin yhteistoimintaneuvotteluja kirjaston osalta käytiin. Kymmenen vuoden aikana henkilötyövuodet puolittuivat ja kirjaston toimipisteet supistuivat siten, että ennen kuin ovet viimeisen kerran sulkeutuivat, niitä oli jäljellä vain neljä, tosin vielä kahdessa kaupungissa.
Oamkin kirjasto kokoelmineen siirtyi Oulun yliopiston kirjaston yhteyteen 1.2.2020 ja sen henkilökunta uuteen palveluorganisaatioon vanhoina työntekijöinä. Ja kuten artikkelin päätteeksi todetaan, vielä on liian aikaista arvioida kuinka hyvin Oamkin tarpeet kirjaston suhteen ja yliopiston kirjaston tarjoamat palvelut kohtaavat toisensa ja miten niiden kehittäminen onnistuu. Se lienee kuitenkin aika selvää, mitä kautta palautetta tullaan saamaan.
Kommentit