Miten viestimme saavutettavuudesta?

Kirjaston palvelut ovat tärkeä osa opiskelijoiden arkea. Kirjastoissa myös tunnistamme roolimme opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Verkkolukemista helpottavia palveluita ja ominaisuuksia on tarjolla yhä enemmän. Miten hyvin huomioimme erityistä tukea tarvitsevat opiskelijamme? Viestimmekö heille ymmärrettävästi ja oikeissa paikoissa? Tiedostammeko, että saavutettavuutta parantavat keinot hyödyttävät kaikkia opiskelijoita?

Opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt

Korkeakouluopiskelijat ovat usein innokkaita ja tiedonnälkäisiä, ovathan he itse myös hakeutuneet opiskelemaan alaansa. Monen opiskelijan arkea varjostaa kuitenkin erilaiset oppimista vaikeuttavat asiat. Viime vuodet ovat myös osoittaneet, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut entisestään koronan aikana.

Kaksi opiskelijoiden kokemuksia vuonna 2012 mittaavaa tutkimusta paljasti, että samoja trendejä oli nähtävissä jo kymmenen vuotta sitten. Oppimisvaikeuksia koki noin 10 % opiskelijoista (Opiskelijabarometri) ja vastaavasti lukivaikeuksiin keskittyen noin 7 % (KOTT). Yleisimmin lukeminen koettiin epämiellyttäväksi, olennaisten asioiden löytäminen tekstistä oli vaikeaa ja vaikeiden sanojen lukeminen hankalaa. Koetut oppimisvaikeudet ovat selvästi yhteydessä opintojen etenemiseen ja opiskelijat kaipasivat tukea. Tutkimuksessa todetaan, että tukipalveluissa tulisi panostaa erityisesti psyykkistä jaksamista ja opiskelutaitoja tukevaan toimintaan. (Rinne, Korkeamäki, Villa 2021.) Tuoreimmassa Korkeakoulujen terveystutkimuksessa (THL 2021) todettiin, että oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma oli 17 % opiskelijoista, joista lukivaikeus oli todettu 10 %:lla.

Samansuuntainen suositus tukipalveluista on OKM:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja toimintarajoitteita käsittelevässä julkaisussa (2021): ”tulosten perusteella on tarpeen edelleen kehittää korkeakouluopiskelijoiden tukipalveluita ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta”. Tässä tutkimuksessa amk-opiskelijoista n. 7,5 % koki oppimisvaikeuksia ja heistä vain 25 % ei kokenut siitä olevan haittaa opintoihin. Kirjaston osalta hyödyllisenä pidettiin erityisesti sitä, että materiaalin voi lainata riittävän pitkäksi ajaksi kerrallaan. Tutkimukset osoittavat, että kirjastoilla on selkeä rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Lukeminen on opiskelijoiden työtä, ja sitä voimme helpottaa.

Saavutettavuus helpottaa sinua ja minua

Laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta on jo lisännyt saavutettavuusominaisuuksia verkkopalveluihin ja -ohjelmiin. Tuleva esteettömyysdirektiivi tuo lainsäädännön piiriin myös yrityspuolen ja sitä kautta kotimaiset sähköiset kirjat. Tekniset ratkaisut ovat kuitenkin vain osa saavutettavuutta: niiden tarjoamista apukeinoista on myös tiedettävä. Kirjastoilla onkin tärkeä rooli lisätä tietoisuutta lukemista helpottavista välineistä.

Opiskelijoiden käyttämä tieto on edelleen lähes sataprosenttisesti kirjallisessa muodossa. Oppimateriaalin valinnasta vastaavat luonnollisesti opettajat, mutta kirjasto voi ohjata heitä myös muun kuin kirjallisen materiaalin lähteille; esimerkiksi videopalveluita kuten Oppiportti tai PQ Academic Videos Online on tarjolla jo useassa korkeakoulussa.

Saavutettavuustieto amk-kirjastojen sivulla

Kävimme tänä syksynä läpi 19 ammattikorkeakoulukirjaston sivut ja etsimme niiltä tietoa Celiasta ja e-aineistojen saavutettavuudesta. Polut olivat hyvin moninaiset; seuraavassa huomioita ja esimerkkejä erilaisista toteutuksista.

Celia on hyvin esillä amk-kirjastojen sivuilla - vai onko?

Lähes kaikissa amk-kirjastoissa tieto Celian palveluista löytyy joko kirjaston verkkosivuilta tai Libguidesista. Vain yhdessä ammattikorkeakoulussa Celia-tietous oli keskitetty korkeakoulun omaan laajempaan esteettömyysoppaaseen. Muualla linkki Celiaan löytyy tyypillisesti kirjastopalvelujen, kirjastonkäyttäjille- tai saavutettavuus -otsikoiden alta. Centria Finnan sivuilla Celian äänikirjat ovat näyttävästi yläpalkissa, mistä pääsee tarkkoihin tietoihin.

Vaihtelua viestinnässä oli lyhyestä esityksestä verkkosivuilla Libguidesin omaan sivustoon. Esimerkiksi tiedonhakupalvelu Kaakkurin (XAMK) yläpalkissa Celia-palvelut ovat kirjastopalveluiden alla. Tiedot ovat napakat, mutta niissä on selkeä ohjeistus. Turun AMK:n libguidesissa on tarjolla Celian oma esittelyvideo. Lisäksi opas on nimetty ’E-aineistojen saavutettavuus’, joka erottaa sen korkeakoulun yleisestä saavutettavuusoppaasta. 

Kirjaston henkilökunnalle sana Celia on tuttu, mutta entä opiskelijoille? Muutamat kirjastot käyttävät kuvaavampaa otsikkoa kuten ’Erilaisen oppijan opas’, ’Lukemisesteiselle’, ’Celia – esteetön kirjastopalvelu’. LUTin ja LABin yhteisessä erilaisen oppijan oppaassa on lisäksi monenlaisia vinkkejä lukemisen helpottamiseksi ja linkit kaupunginkirjastojen äänikirjapalveluun.

Yleisesti voi todeta, että Celia-yhteistyö on esillä kirjastojen sivuilla ja opiskelijoita ohjataan sen palveluiden piiriin. Kirjaston omat sivut kannattaa kuitenkin testata opiskelijoilla: kuinka näppärästi tieto sieltä löytyy ja merkitseekö pelkkä sana Celia heille mitään.

E-aineistojen saavutettavuustiedon tarjonnassa parannettavaa

Samoin kuin Celiasta, e-aineistojen saavutettavuudesta kerrotaan amk-kirjastojen palveluissa eri tavoin. Saavutettavuustieto painottuu e-kirjoihin, artikkelitietokantojen sisäänrakennetuista lukemista helpottavista ominaisuuksista kerrotaan huomattavasti vähemmän. Artikkeleiden kohdalla linkitetään useimmiten tietokantojen omille englanninkielisille saavutettavuus-sivuille. Haaga-Helian tietokantalistassa on selkeät ikonit jotka toimivat linkkeinä sekä saavutettavuus-sivuille että kuuntelumahdollisuuteen, jos sellainen on tarjolla.

E-kirjojen kohdalla osa amk-kirjastoista kertoo kuuntelumahdollisuuksista e-kirjojen esittelyn yhteydessä kuten SeAMK, osa on rakentanut aiheesta oman Libguides- tai muun oppaan. Laurean oppaassa ohjeistetaan tarkemmin e-kirjojen lukemista eri selaimilla. Useat kirjastot ovat linkittäneet verkkosivuillaan Celian apuvälinelistaan ja e-kirjapalveluiden luetteloon.

Vain muutama amk-kirjasto kertoo tarkemmin selainten tai laitteiden lukemista helpottavista ominaisuuksista, kuten näytön optimoimisesta omaan lukukokemukseen sopivaksi. Noin puolet kirjastoista viestii saavutettavuudesta myös englanniksi. Laaja kaksikielinen saavutettavuusopas löytyy TUNIsta.

Celia-tunnusten teossa tuhannen taalan paikka

Yksi konkreettisimmista kirjaston Celia-yhteistyön muodoista on asiakaspalvelutilanne, jossa kirjastossa luodaan asiakkaalle Celia-tunnukset. Sekä HAMKissa että Laureassa on tehty asiakastapaamiselle selkeä rakennesuunnitelma, jossa tunnusten lisäksi käydään läpi perusasioita lukemisen helpottamisesta. On tärkeää, että kirjastossa saadaan Celia-tunnusten ohjaustilanne luontevaksi ja että siinä mennään opiskelijan ehdoilla. Korkeamäen ja Vuorennon (2021) tutkimuksessa kerrotaan, että oppimisessa koetuista ongelmista on hankala puhua. Osa ei mielellään kerro omasta lukivaikeudesta ja kokee sen raskaana, että asia pitää ottaa esille useasti. Lisäksi jännitetään, kuinka henkilökunta suhtautuu asiaan.

Pois kirjastokeskeisestä terminologiasta

Saavutettavuus on sanana hankala, eikä sen tarkka merkitys avaudu kuin asiaan vihkiytyneille. Myös muu terminologia on usein kirjastokeskeistä. Meidän pitäisi viestiä opiskelijoiden kielellä ja lisätä ymmärrystä siitä, että lukemista helpottavat keinot eivät ole vain erityisryhmien asia, vaan kuuluvat kaikille. HAMKin e-aineisto-ohjeissa on helposti avautuvat otsikot: ’Helpota lukemista: muokkaa näkymää tai kuuntele sisältöä’, ‘Luetko jo e-kirjoja’.

Kirjastolaiset ulos kirjastosta ja yhteistyöhön muiden kanssa

Erilaiset tapahtumat ovat hyvä keino levittää saavutettavuuden ilosanomaa: esimerkiksi joka vuosi toistuva Lukiviikko on mainio syy lähteä ulos kirjastosta. Lokakuussa HAMKin Hämeenlinnan kampuksen ruokalassa toteutettiin kirjaston pop-up-tapahtuma, jossa esiteltiin erilaisten lukemisen apuvälineiden käyttöä ja vaihtoehtoisia tapoja e-aineistojen käyttöön. Tällä kertaa opiskelijahyvinvoinnin henkilökunta ei ehtinyt mukaan toteutukseen, mutta esim. Laureassa kirjaston ja opiskelijahyvinvoinnin henkilökunnan yhteistyötä on tehty jo useita vuosia.

Yhteistyö on tärkeää

Kirjastolla on oiva mahdollisuus tukea opiskelijoita omassa korkeakoulussa tekemällä yhteistyötä opettajien kanssa, jolloin saavutettavuudesta kertominen ei jää vain kirjaston vastuulle.  Korkeakoulun henkilöstökokoukset ovat hyviä tilaisuuksia viestiä saavutettavuudesta ja kirjaston roolista opiskelijahyvinvoinnin tukena. Muita viestintätapoja ovat esim. intratiedotus tai live pop-upit. Tiivis ja säännöllinen yhteistyö opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa auttaa saavuttamaan etenkin ne opiskelijat, jotka kaipaavat apua opintojensa aikana kaikkein eniten. 

Yhteistyö muiden korkeakoulujen, niiden kirjastojen tai muiden organisaatioiden kanssa on myös hedelmällistä.  Esimerkiksi yhteiset oppaat ovat hyvä tapa yhdistää voimat ja vähentää päällekkäisen työn määrää, mistä esimerkkinä on Laureassa hankkeessa toteutettu opas oppimateriaalien käytöstä ammattikorkeakoulujen yhteisillä opintojaksoilla. Amk-kirjastojen ja Celian välisenä yhteistyönä syntynyt Saavuta e-kirja -oppimateriaali on sekin onnistunut esimerkki organisaatiorajat ylittävästä yhteistyöstä.

Tule sinäkin mukaan edistämään saavutettavuutta

Saavutettavuus-tietouden edistäminen ammattikorkeakouluissa on tärkeää jo pelkästään opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Aivan kuten tiedonhallintataitojenkin kohdalla, työ on pitkäjänteistä ja sitä on tehtävä monella eri tavalla: opettamalla, ohjaamalla, markkinoimalla. On selvää, että onnistuminen vaatii meiltä verkostoitumista, sekä ammattikorkeakoulun sisällä että sen ulkopuolella. Olisitko sinä kiinnostunut lähtemään mukaan yhteistyöhön?