Mitä tutkimusaineiston avoimen saatavuuden osalinjaus tarkoittaa ammattikorkeakouluille?

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä toukokuun alussa 2021. Linjauksen keskeinen tavoite on, että jatkossa tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Linjauksessa määritellään vuosikohtaiset toimenpidesuositukset. Mitä ammattikorkeakoulujen on tehtävä saavuttaakseen tavoitteet?

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. koostuu osalinjauksista, joista ensimmäisenä valmistui tutkimusdataa koskeva osalinjaus 1. Tutkimusdatan avoin saatavuus. Linjaus on valmistunut suomalaisen tutkimusyhteisön yhteistyönä. Tutkimusmenetelmiä koskevan osalinjauksen valmistelu on juuri aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2022. Kyseisessä osalinjauksessa on tarkoitus käsitellä etenkin koodeja ja ohjelmistoja.

Käsitemäärittelystä

Datalinjauksessa on otettu kantaa pitkään keskusteltuun terminologiaan. Mitä on data ja mitä on aineisto? Usein termejä käytetään synonyymeinä tai ristiin. Datalinjaus määrittelee käsitteet seuraavasti:

Tutkimusaineisto (research material) on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata (research data) on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Tosin alakohtaista vaihtelua termien käytössä on jonkin verran. Siitä huolimatta tämä käsitemäärittely voi toimia hyvänä ohjeena myös ammattikorkeakoulujen viestintään ja ohjeisiin.

Tutkimusdatan avoin saatavuus -osalinjauksen tavoitteet

Tuoreen osalinjauksen laatimisessa on hyödynnetty kaikkea sitä kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota tutkimusaineiston avoimuuden edistämiseksi on tehty. Käytännössä tutkimusaineistojen avoimuus ja hyvä hallinta parantavat aineistojen jatkokäyttöä ja edistävät uusien innovaatioiden syntymistä.

Suomessa julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusaineistojen tulee olla kaikkien avoimesti hyödynnettävissä, tosin avoimuuden astetta on mahdollista rajoittaa perustelluista syistä. Avoimuuteen liittyy myös monenlaisia tutkimuseettisiä sekä lainsäädännöllisiä kysymyksiä ja rajoitteita, jotka tutkijoiden ja aineistonhallinnan parissa työskentelevien on tärkeä tunnistaa. Linjaus tukeekin tutkijan ja koko tutkimusyhteisön mahdollisuuksia jakaa, mutta myös hyödyntää muiden tuottamaa tietoa

Hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen vaatii erilaisia palveluja, resursseja ja infrastruktuureja, joita tulee voida hyödyntää koko tutkimusaineistojen elinkaaren ajan. Tämä ei aina ole täysin ilmaista. Asianmukaisiin palveluihin panostaminen edistää kuitenkin usein resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja voi lopulta tuoda mukanaan säästöjä.

Osalinjauksen sisältö ja aikataulu

Osalinjaus koostuu strategisista periaatteista sekä tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Strategiset periaatteet tulevat olemaan molemmille osalinjauksille yhteisiä ja niissä määritellään yleiset reunaehdot liittyen mm. vastuullisuuteen, tarvittaviin infroihin sekä palveluihin ja avaamisen arvostamiseen liittyen. Osalinjaukseen kirjatut tavoitteet ovat puolestaan enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja, joita tukemaan on listattu konkreettisia toimenpiteitä.

Datalinjauksen toteutusaikataulu on melkoisen tiukka. Osa toimenpiteistä on kirjattu toteutumaan jo tänä vuonna ja viimeisimmätkin vuonna 2024.

Mitä tavoitteet ovat?

Linjaus pitää sisällään yhtensä viisi tavoitetta, joista ensimmäinen nostaa esiin datanhallintasuunnitelman tekemisen tärkeyden ja siihen liittyvän ohjeistuksen ja koulutuksen tarpeen niin opiskelijoille, opinnäytetöiden ohjaajille, tutkijoille ja muulle henkilökunnalle. Toinen tavoite korostaa sellaisten toimintamallien tärkeyttä, joiden avulla voidaan sopia tutkimusdatan käyttöön liittyvistä oikeuksista, ehdoista ja lisensseistä. Kolmannen tavoitteen mukaan TKI-projekteissa syntyneet tutkimusdatat tulee dokumentoida avaamista ja jatkokäyttöä tukevalla tavalla. Neljäs tavoite puolestaan liittyy asianmukaisiin sekä datan elinkaaren huomioiviin infrastruktuureihin ja palveluihin. Linjauksen viides tavoite taas käsittelee moniammatillisen yhteistyön tarvetta koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämisessä.

Jokaiseen osalinjauksen tavoitteeseen liittyy useampia konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla kyseiseen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Toimenpiteissä ei kuitenkaan oteta sen tarkemmin kantaa siihen, miten organisaatioiden tulee asiat ratkaista. Esimerkiksi kaikkia tarvittavia palveluja ei välttämättä tarvitse tuottaa itse, vaan niitä on mahdollista toteuttaa yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa tai hyödyntää ulkopuolisten palveluntarjoajien palveluja. Myös koulutustarjontaa on hyvä pohtia yhteistyössä. 

Tavoitteet pitävät sisällään sen, että viimeistään vuoteen 2025 datanhallinta on suunnitelmallista ja kattaa muun muassa seuraavat osa-alueet:

Tukipalvelut ja koulutus

• Vuonna 2021 tarjotaan koulutusta ja neuvontaa hyvästä datanhallinnasta sekä tutkimusdataan kohdistuvista oikeuksista ja avoimen tieteen lisensseistä kaikkien uravaiheiden tutkijoille, opettajille, ohjaajille sekä tukihenkilöstölle. 
• Viimeistään vuonna 2022 tarjotaan ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluun opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle. 
• Viimeistään vuonna 2022 tarjotaan eri kohderyhmille suunnattua koulutusta ja tukea sekä työkaluja tutkimusdatan dokumentointiin huomioiden kohderyhmien osaamisen kehittämisen, eri tieteenalojen tarpeet ja tutkimuksen elinkaaren. 
• Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkijaa metadatan tuottamisessa tukipalveluiden ja kannustimien avulla. 
• Korkeakoulut sisällyttävät datanhallinnan koulutuksen opetussuunnitelmiin perus- ja jatkokoulutuksessa opetussuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. 
• Viimeistään vuonna 2024 korkeakoulut huolehtivat, että opinnäytetöiden ohjaajat osaavat osana ohjaustyötään arvioida ja kommentoida datanhallintasuunnitelmia. 

Politiikat ja käytänteet

• Vuonna 2021 tutkimusorganisaatioilla on perusperiaatteet tutkimusdatojen oikeuksien ja vastuiden sopimisesta. Erikoistapauksiin on tarjolla neuvontaa ja opastusta.
• Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat tutkijoita, että joko avattavat tutkimusdatat tulee lisensoida tarkoituksenmukaisella lisenssillä tai tutkimustuotosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee saavuttaa kaupallistamisella. 
• Vuonna 2021 tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ohjeistavat lisensoinnissa tutkijoita julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä annetun lain vaatimusten mukaisesti. 
• Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatioilla on olemassa datapolitiikka, jota päivitetään säännöllisesti.
• Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot sisällyttävät datanhallintasuunnitelman laadinnan ja ylläpidon osaksi tutkimus- ja palveluprosesseja aineiston elinkaaren jokaisessa vaiheessa. 

Organisaation tuki 

• Vuonna 2021 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että tutkimushankkeissa osataan varautua aineistojen dokumentoinnin kustannuksiin. 
• Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnan ja sen tuen riittävään resursointiin ja kustannuksiin osataan varautua. 

Seuranta

• Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot hyödyntävät soveltuvia indikaattoreita, joiden avulla ne seuraavat edistymistään hyvässä datanhallinnassa osana laatujärjestelmää. 
• Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ovat kehittäneet seurannan hyvän ja vastuullisen datanhallintakäytännön varmistamiseksi.

Yhteistyö 

• Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot kansallisessa yhteistyössä kuvaavat, millaisia asiantuntijarooleja tarvitaan ja luovat näille mahdollisia urapolkuja. 
• Tutkimusyhteisö kehittää osaamisen ja palveluiden rakenteita sekä sisältöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Seuranta ja tulokset

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) laati avoimen tieteen kypsyystasoselvityksen vuosina 2015–2019. Kypsyystasoselvitys kartoitti korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistosairaaloiden, tutkimusrahoittajien sekä muiden tutkimusyhteisön toimijoiden tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen kehittämisessä. Vuodesta 2020 eteenpäin OKM on toivonut, että suomalainen tutkimusyhteisö jatkaa avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa yhteisesti.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä on asettanut uuden työryhmän kehittämään avoimen tieteen seuraavan sukupolven seurantamallia Suomessa. Seurannassa tulee aikaisempaa kypsyystasoselvitystä enemmän korostumaan konkreettiset tulokset, joita voi seurata tutkimustietovarannon kautta. Enää ei siis riitä, että asioita kuvataan verkkosivuilla tai avoimen tieteen kyselyssä.

Miten ammattikorkeakoulut voivat vastata tavoitteisiin?

Organisaatioille onkin jätetty tehtäväksi suunnitella itse kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimusaineistojen avoin saatavuus vaatii mahdollisesti vielä uusien toimintamallien kehittämistä sekä etenkin saumatonta yhteistyötä eri asiantuntijaryhmien kesken. On myös tärkeä tunnistaa, että tavoitteiden toteutuminen vaatii aikaa, resursseja sekä mahdollisesti kokonaan uudenlaisia asiantuntijarooleja. Toimeen on siis hyvä tarttua heti.