Mitä on 3AMK-datatuki? Aineistonhallinnan ratkaisuja kolmessa korkeakoulussa
12.12.2023
Haaga-Helialla, Metropolialla ja Laurealla on yhteinen avoimuuspolitiikka, jonka periaatteiden pohjalta kukin korkeakoulu on kehittänyt omia palveluitaan. Kuinka 3AMK-korkeakouluissa on organisoitu datatuki ja aineistonhallinnan ohjaus ja kuinka se toimii käytännössä? Entä kuinka korkeakoulut voisivat oppia toistensa toimintatavoista?
3AMK on pääkaupunkiseudun kolmen suurimman ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma, joka on kehittänyt yhteistyötä eri osa-alueilla muun muassa koulutusviennissä, TKI-toiminnassa ja julkaisemisessa. 3AMK:n vaikuttavan TKI-toiminnan tavoitteena on yhdistää kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osaaminen ja erikoistumis- alueet tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden saralla. 3AMK-datatuki pyrkii palveluillaan edistämään tämän tavoitteen saavuttamista.
Datatuen tarve nousee niin konkreettisista tutkimus- ja kehittämishankkeiden tarpeista, rahoittajien vaatimuksista kuin kansainvälisistä ja kansallisista avoimen tieteen linjauksista. Tämä artikkeli kuvaa samoista lähtökohdista nousevia hieman erilaisia toimintamalleja sekä hahmottelee lähtökohtia yhteistyöhön ja benchmarkkaukseen.
Datatuen rakentamisen takana kansainväliset ja kansalliset linjaukset
2020-luvulla dataosaamisen vaatimukset hankkeille ovat kasvaneet nopeasti. Vuonna 2018 käyttöönotettu EU:n yleinen tietosuoja-asetus vaatii tutkimus- ja kehittämishankkeilta asianmukaista henkilötietojen käsittelyn osaamista koko aineiston elinkaaren aikana. Uusin hyvän tieteellisen käytännön ohje (HTK-ohje) vaatii tutkimukselta aineistonhallintaa (TENK 2023).
Euroopan komission tutkimus- ja kehittämisrahoitusten vaatimuksena on, että data on lähtökohtaisesti avointa ja FAIRia: “As open as possible, as closed as necessary” -periaatteella. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan aineiston koko elinkaaren hallintaa ja tutkimusetiikan, tietosuojan ja tietoturvan osaamista.
Suomalainen tutkimusyhteisö on laatinut avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen vuonna 2020 (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020), johon pohjautuva linjaus tutkimusaineistojen, -menetelmien ja infrastruktuurien avoimesta saatavuudesta nostaa esiin vastuullisen aineistonhallinnan pääperiaatteet ja tavoitteet aineistonhallinnan edistämiseen korkeakouluissa (TSV, 2021, 2023).
Kansallisesta datalinjauksesta nousevat seuraavat konkreettiset tavoitteet, joiden toimeenpano vaatii jonkinlaista datatukipalvelua:
Viimeistään vuonna 2022 aloittavissa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotetut tutkimusdatat on dokumentoitu siten, että dokumentaatio tukee tutkimusdatan avaamista, jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta.
Viimeistään vuonna 2022 tutkimusorganisaatiot tukevat hanketta metadatan tuottamisessa tukipalveluiden ja kannustimien avulla.
Viimeistään vuonna 2023 kaikille aloittaville TKI-hankkeille on osana laadunhallintaa laadittu aineistonhallintasuunnitelmat, joissa on huomioitu eri tieteenalojen tarpeita ja tutkimusdatan elinkaaren vaiheet.
Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ovat kehittäneet seurannan hyvän ja vastuullisen datanhallinta-käytännön varmistamiseksi.
Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot tarjoavat tukea ja suosituksia avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyvistä koulutuksista ja palveluista opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle omien valmiuksiensa mukaisesti ja yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Avoimuus huomioidaan tekijänä, joka vaikuttaa palveluiden ja tuotteiden ostamiseen ja kehittämiseen tutkimustarkoituksia varten.
Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot kuvailevat avoimiin tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuureihin liittyviä asiantuntijarooleja tarpeidensa pohjalta ja kansallisessa yhteistyössä. Organisaatiot arvioivat mahdollisuuksia luoda urapolkuja tällä alalla erikoistumiseen.(TSV, 2021, 2023.)
Linjausten pohjalta korkeakoulut ovat rakentaneet omia linjauksiaan. Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ovat sitoutuneet yhteiseen avoimuuspolitiikkaan vuonna 2018. 3AMK-avoimuuspolitiikka “Viisas avoimuus” (3AMK 2018) määrittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) ja oppimisen avoimuutta organisaatioissa. Tämän lisäksi organisaatioilla on omat käytännön tiekartat avoimuuden konkreettiseen edistämiseen.
Monessa ammattikorkeakoulussa datatukipalveluiden kehittäminen alkoi kunnolla opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeen Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatio- ekosysteemi aikana 1.1.2018–31.10.2021. Hankkeessa syntyi runsaasti avoimuuden kehittämiseen tähtääviä materiaaleja ja toimintatapoja, joita ammattikorkeakoulut hyödyntävät datatukipalveluissaan.
Materiaaleista mainittakoon Päällysahon ym. (2021) toimittamassa Avoin TKIO -keittokirjassa esitelty CC-lisensoitu Avoimen TKI-toiminnan verkko-opas. Datatukipalveluiden tarjoamien ohjeiden ja koulutusten lisäksi avoin TKI-toiminta AMK- sektorilla edellyttää, että organisaation rakenteet ja toiminta on järjestetty asianmukaisesti ja, että henkilökunnalle annetaan asianmukaiset resurssit ja työkalut (Kärki ym., 2021.)
Mitä ja ketä oikeastaan pitäisi ohjata?
Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation yhteistyössä (AVOTT) rakennettiin vuonna 2022 aineistonhallinnan osaamistavoitteet (Hynnä ym. 2022), joka on systemaattinen viitekehys aineistonhallinnan koulutukseen. Viitekehys kokoaa yhteen aineistonhallinnan asiasisällön mahdollisimman kattavasti ja kohderyhmät, joille sisältöjä opetetaan. Viitekehyksen osaamistavoitteet on rakennettu työkaluksi suunnitella koulutusta ja jäsentää sisältöjä erilaisiin tilanteisiin sopiviksi. Materiaali soveltuu opetuksen ja koulutuksen lisäksi myös ohjaus- ja tukipalveluiden järjestämisen pohjaksi.
Aineistonhallinnan osaamistavoitteet määrittelevät myös kohderyhmät, joilta kaikilta vaaditaan eritasoista osaamista aineistonhallinnan teemoista.
Kohderyhmiksi on määritelty seuraavat ryhmät:
Alempi korkeakoulututkinto-opiskelija (AMK ja YO)
Ylempi korkeakoulututkinto-opiskelija (YAMK ja YO)
Opinnäytetyön ohjaaja
Jatko-opiskelija/Tutkija/TKI-työntekijä
Jatko-opiskelijan ohjaaja/Datatukipalvelu (Hynnä ym. 2022.)
Käytännössä Kansallisen datalinjauksen mukaan näille kaikille ryhmille tulee tarjota koulutusta ja ohjausta. Sama viitekehys määrittelee myös sen, mitä erilaisia osa-alueita aineistonhalllinnasta tulisi ohjata kohderyhmille. Osaamisalueita on yhteensä yksitoista.
Opinnäytetyössä kerättävä, käytettävä tai analysoitava aineisto
Aineistonhallinnan suunnittelu
Aineistonkeruun suunnittelu: tietosuoja
Aineiston käsittelyn suunnittelu: tallennuspaikat ja tietoturva
Valmiin aineiston käyttö opinnäytetyössä; arkistot, rekisteriaineistot, tilastot
Sopimukset
Luvat ja muut dokumentit
Aineiston dokumentointi ja kuvaileva tieto eli metadata
Aineiston avaaminen ja uudelleenkäyttö; lisenssien käyttö
Aineiston säilyttäminen ja hävittäminen. (Hynnä ym. 2022.)
Kuinka 3AMK:n datatukipalveluissa tarjotaan tuki- ja ohjauspalveluita näistä laajoista teemoista kohderyhmille, jotka kattavat keskeisen osan korkeakoulun toimijoita?
Datatukipalvelut Metropoliassa
Metropolian tutkimusaineistoihin liittyvät lupaukset, linjaukset ja toteutettavat periaatteet on kuvattu Metropolian tutkimusdatapolitiikassa (2022). Datatukipalvelut tukee Metropolian tutkimusdatapolitiikan mukaisesti henkilökunnan aineistonhallinnan osaamista sekä tutkimus- aineistojen avoimuutta. Se tuottaa ohjeita ja itseopiskelumateriaaleja myös opinnäytetyön tekijöille sekä opinnäytetyön ohjaajille. Opiskelijan aineistonhallintaa tukee opinnäytetyön ohjaaja. Opinnäytetöiden aineistonhallintaa edistetään tutkimuseettisen ohjausryhmän kautta, joka on tuottamassa koulutuspakettia opinnäytetyön ohjaajille.
Datatuen tavoitteena on laadukkaat ja vastuullisesti hallitut tutkimusaineistot, TKI-hankkeiden toiminnan sujuvuus, tutkimusaineistojen jatkokäyttö sekä aineistojen avaaminen ja avointen aineistojen käyttö. Datatukipalvelut tekevät yhteistyötä tietohallintopalveluiden, tietosuoja-asiantuntijoiden, tutkimuseettisen asiantuntijan sekä laki- ja asianhallintapalveluiden kanssa. Datatukipalveluita tarjotaan koko projektin elinkaaren ajan (Kuva 2.)
Ohjeita, koulutusta ja neuvontaa
Datatuki tuottaa Metropolian ohjeet tutkimusaineistojen hallintaan projektin kaikissa vaiheissa. Ohjeita löytyy muun muassa intranetin Aineistonhallinta -sivulla ja Aineistonhallinnan oppaassa (Libguides). Ohjeet ennen projektia tai aivan projektin alussa käsittelevät aineiston- hallintasuunnitelmaa, lakeja, sopimuksia, etiikkaa ja henkilötietojen käsittelyä. Ohjeet projektin ollessa käynnissä koskevat avoimen datan käyttöä, aineistojen tallentamista ja aineistojen kuvailua. Projektin päättyessä ohjeistetaan muun muassa aineiston ilmoittamisesta data- katalogiin, aineiston säilyttämisestä, avaamisesta ja tuhoamisesta sekä aineiston jatkokäy- töstä ja lisensoinnista. TKI-projekteissa syntyy runsaasti erilaisia tallennettavia dokumentteja. Ohjekuvassa esitetään minne mikäkin tallennettava dokumentti säilötään (Kuva 3.)
Kuva 3. Ohjekuva TKI-projektissa syntyvien asiakirjojen ja aineistojen tallennuspaikoista.
Aineistonhallinnan koulutusta henkilökunnalle tarjotaan vaihtelevasti eri tavoin; kaikille avoimina työpajoina, luentoina, Moodlekursseina ja koulutusvideoina sekä projektipäälliköille Teams-alustalla osana TKI-projektipäällikkökoulutusta. Neuvontaa tarjotaan monipuolisesti eri kanavien kautta kuten sähköpostitse ja Teams-kanavilla. On myös mahdollista pyytää asiantuntija mukaan kokoukseen tai varata aika henkilökohtaiseen neuvontaan.
Koulutusvideo metadatasta ja dokumentoinnista (Joona Koiranen, CC-BY 4.0).
Datatukea hankkeen alusta sen loppuun asti
Metropolian datatuki auttaa TKI-hankkeen aineistonhallintasuunnitelman laadinnassa. Palvelut käsittävät DMPTuuli-ohjevideot, DMPTuuli- kommentoinnin sekä henkilökohtaisen tuen suunnitelman tekoon. Apua saa myös aineistolle soveltuvan tallennuspaikan valintaan. Datatuen asiantuntijat toimivat IDA-admineina eli auttavat, mikäli hanke tarvitsee käyttöönsä IDA-tilan tutkimusaineistonsa tallennukseen. Metropolialla on myös sensitiiviselle aineistolle tarkoitettu palvelin, joka voidaan ottaa käyttöön mikäli pääsy sensitiiviseen aineistoon tarvitaan myös Metropolian ulkopuoliselle toimijalle.
Hankkeen loppuvaiheen datatukipalveluihin kuuluvat datakatalogi-ilmoitusten vastaanotto ja niihin liittyvä neuvonta. Datatuki ottaa datakatalogi-ilmoituksen tekijään yhteyttä ja antaa tarvittavat ohjeet jatkotoimenpiteisiin riippuen siitä säilytetäänkö aineisto, avaanko aineisto tai sen metatiedot tai tuhotaanko aineisto. Aineiston säilyttäminen ja avaaminen tapahtuu yhteistyössä datatukipalveluiden kanssa. Kaikki säilytettävä tutkimusaineisto, jota ei avata avoimesti saataville, tallennetaan Metropolian tutkimusaineistojen säilöön, Mettaan. Mikäli aineisto avataan, datatukipalvelut ohjeistaa aineiston pakkaamisessa, anonymisoinnissa ja tiedonsiirrossa. Kun aineisto on avattu, Metropolia vastaa siitä, että aineisto säilyy käyttökelpoisena ja saavutettavana.
Varaudumme tuen tarpeen kasvuun
Metropoliassa datatukipalveluista vastaavat yksi data-asiantuntija ja yksi tietoasiantuntija. Koska ennakoimme aineistonhallinnan tuen tarpeen kasvua tulevaisuudessa, on tänä syksynä tätä kahden henkilön datatiimiä kasvatettu perehdyttämällä datatuen osatehtäviin kuusi tietoasiantuntijaa. Ajatuksena on myös ollut aineistonhallintaosaamisen lisääminen laajemmin organisaatiossa sekä datatukipalveluiden haavoittuvuuden ehkäiseminen. Datatuki organisoi myös data-agenttitoimintaa. Toiminta käynnistyi pilottina syyskuussa 2022, ja sen tavoitteena on hyvän tutkimusaineistojen hallinnan ja käytänteiden sekä avoimen TKI-toiminnan juurruttaminen Metropoliassa. Data-agentteja on tällä hetkellä kuusi, ja heidät on rekrytoitu Metropolian eri osaamisalueilta, jotta toiminta olisi mahdollisimman kattavaa. Data-agentit tekevät data-agentin tehtäviä noin 20 % työajastaan. Heidän tehtäviin kuuluvat muun muassa matalan kynnyksen kontaktihenkilönä toimiminen, aineistonhallintaan ja avoimeen TKI-toimintaan liittyvien asioiden esillä pitäminen sekä hanketoimijoiden että opinnäytetyöohjaajien tukeminen aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Laurean aineistonhallinnan ohjauspalvelut
Laurean Avoin kulma -palvelukonsepti ja sen verkosto koordinoi ja tukee avoimen toimintakulttuurin kehittämistä Laureassa. Verkostoon kuuluu toimijoita muassa tieto- ja julkaisupalveluista, verkko-oppimispalveluista, tietosuojavastaava, tietoturvavastaava, tutkimusetiikan asiantuntijoita sekä tutkimusluvista vastaava Grant Writer. Laurean sisäisen verkoston yhteistyön tuloksena lanseerataan Tutkijan ABC MOOC alkuvuodesta 2024 TKI-hankkeiden projektipäälliköille, muille hanketoimijoille, opinnäytetyöohjaajille ja pitkittäisdatan kerääjille. MOOC sisältää perusasioita muun muassa tutkimusetiikasta, tietosuojasta ja aineistonhallinnasta.
Avoimen kulman palvelut
Laurean avoimuuden toteutusta jäsentää Laurean Avoimuuden tiekartta, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2025. Avoimen kulman palvelukokonaisuus tukee korkeakoulun toimijoita seuraavissa asiakokonaisuuksissa:
avoin toimintakulttuuri
avoimet oppimateriaalit ja TKI-integroitu oppiminen
hankkeiden aineistonhallinta ja tietosuoja, tutkimusetiikka
avoin julkaiseminen.
Hankkeille, opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille tarjotaan tukea intran ja LibGuiden ohjeiden avulla, mutta myös henkilökohtaisesti sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia, puhumalla TKI-tiimien kokouksissa ja opintojaksojen vierailevina puhujina. Avoin kulma auttaa DMPTuuli-työkalun käytössä ja kommentoi tarvittaessa aineistonhallintasuunnitelmien tekoa. Joka vuosi osallistumme lisäksi isompaan ESR- ja EAKR-hankkeiden aloitustilaisuuteen puheenvuorolla aineistonhallinnasta, tietosuojasta ja julkaisemisesta.
Kolmivaiheinen hanketuki
Hankkeiden tuki konkretisoituu kolmeen vaiheeseen hankkeen aikanana (ks. kuva 3). Ensimmäisessä vaiheessa valmisteluluvan saaneille hankkeille lähetetään sähköposti, jossa tarjotaan apua aineistonhallintasuunnitelman tekoa varten hankehakemukseen. Tämä yhteydenotto tuottaa melko pienen vastausprosentin, sillä ammattikorkeakoulujen hankkeista iso osa on sellaisia, joissa aineistonhallintasuunnitelmaa ei tarvita vielä hakemusvaiheessa. Tärkeintä on kuitenkin kertoa, että tukea on saatavilla ja osaltaan muistuttaa aineistonhallinnasta.
Tärkein tukipalvelun muoto on tähän mennessä ollut Hankkeiden aloituskokoukset. Kick off -kokouksessa projektipäällikkö käy keskeiset asiat yhteisen power point -pohjan avulla, johon on koottu pääasiat käsiteltävistä asioista. Näitä asioita ovat muun muassa perustiedot, hankekumppanit, rahoitusmalli, resurssit, talouden seuranta, viestintä, integrointi opetukseen, aineistonhallinta & tietosuoja, tutkimusetiikka, julkaiseminen ja mahdolliset syntyvät oppimateriaalit.
Avoimen kulman asiantuntijat esittelevät hankkeen aloituskokouksessa aineistonhallinnan ja tietosuojan kysymyksiä, tutkimusetiikkaa sekä julkaisemista ja oppimateriaalien avoimuutta. Usein aikaa ei ole kovinkaan paljon ja siksi puheenvuorosta tulee välillä nopea hissipuhe. Tärkeintä on kuitenkin havahduttaa hankkeen työntekijät huomioimaan, että aineistonhallintasuunnitelma tulee tehdä ja huolehtia tietosuojasta. Usein aloituskokous johtaa uuteen tapaamiseen projektipäällikön ja tutkijoiden kanssa, jolloin hankkeen aineistonhallintaa ja tietosuojaa voidaan käsitellä tarkemmin - tähän tilaisuuteen kutsutaan tarvittaessa tietosuojavastaava paikalle.
Viimeinen kontakti Avoimesta kulmasta hankkeelle tulee päättymisvaiheessa hyvissä ajoin ennen päätöstä. Tällöin katsotaan yhdessä, kuinka data pannaan pakettiin. Tässä vaiheessa rohkaistaan hanketta tekemään datasta metadataa Reportronicin Aineistot-välilehden kautta Laurean Datakatalogiin ja sieltä kautta kansalliseen tutkimustietovarantoon Laurean tuloksiksi.
Tuloksia ja tavoitteita
Tänä vuonna avoimen kulman tarjoama hankkeiden ohjausmäärä on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023 ohjausta järjestettiin yhteensä 53 tuntia ja niihin osallistui 622 osallistujaa, kun vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 31 tuntia ja 164 osallistujaa.
Alkuvuodesta aloitetaan koulutusmateriaalin laatiminen osaksi opinnäytetyön ohjaajille suunnattua yleista korkeakoulun koulutuspakettia. Avoimen kulman osalta tavoite on saada aineistonhallintasuunnitelma, tietosuojailmoitus ja tutkimusetiikka sekä sopimusten teko ja Creative Commons -lisenssit osaksi jokaisen opinnäytetyöohjaajan työkalupakkia. Aikaisemmin teemoja on tarjottu tutkimus- ja kehittämismenetelmien kurssien materiaaleissa sekä opinnäytetyön ohjausmateriaaleissa opiskelijoille, mutta nyt tavoite on saada kaikki opinnäytetyön ohjaajat itse opettamaan.
Haaga-Helian tutkimusaineiston tuki TKI-hankkeissa
Haaga-Helian henkilökunnan tutkimus- ja kehittämishankkeiden tutkimusaineiston datanhallinnan ohjeistusta, tukea ja datapolitiikkaa on kehitetty aktiivisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Kipinänä on ollut erityisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen julistuksen linjaukset tutkimusaineistojen, -menetelmistä, sekä AMKien Avoin TKIO -hankkeen yhteistyön kautta syntyneistä yhteisistä käytänteistä ja toimintatavoista.
Tutkimusdatapolitiikka Haaga-Heliassa
Tutkimusdatapolitiikka ja sen teemoihin linkittyvät sisäiset ohjeet luotiin yhteistyössä Haaga-Helian moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kanssa. Samalla työryhmällä kehitetään myös muita avoimen tieteen ja tutkimuksen sisäisiä ohjeita ja prosesseja kansallisiin linjauksiin, sekä käytänteisiin peilaten.
Haaga-Helian tutkimusdatapolitiikka ja siihen liittyvät ohjeet kuvaavat TKI-hankkeissa käsiteltävän ja syntyvän datan hallinnan perusperiaatteet, linjaukset ja vastuut. Tavoitteena on tehdä selkeät pelisäännöt tutkimusdatan hallintaan koko hankkeen elinkaaren ajaksi Haaga-Helian TKI-hankkeissa. Ne ohjaavat tutkimusta tekeviä toimimaan tämän hetken aineistonhallinnan vaatimusten, hyvän tieteellisen käytännön, avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Tutkimusdatapolitiikka ja siihen liittyvä ohjeistus on selkeyttänyt, sekä edistänyt Haaga-Helian avoimen ja vastuullisen TKI toiminnan prosesseja ja käytänteitä. Samalla se on koonnut aiemmin hajanaisen ohjeistuksen koskien TKI-hankkeiden aineistonhallintaa ja tutkimuseettisiä asioita, henkilökunnan käyttöön. Ohjeissa ja datapolitiikassa käydään läpi muun muassa hankkeiden aineistonhallintasuunnitelman ohje ja mallipohja, tutkimusaineiston tallentamiseen, käsittelyyn, dokumentointiin, avaamiseen, kuvailuun ja poistamiseen liittyviä linjauksia ja ohjeita
Asiantuntijatukea hanketoimijoille
Tukea hankkeiden tutkimusaineiston hallinnassa annetaan eri yksiköiden kautta. IT-palvelut tukevat aineiston tallentamiseen liittyvissä asioissa, kirjasto lisensointiin ja kuvailuun liittyen sekä ylläpitäen keskitettyä avoimen tki-toiminnan tuki sähköpostia ja libguidesia, sekä tutkimuspalvelut aineistonhallintasuunnitelman teon ja tutkimuseettisten kysymysten kanssa. Tietosuojavastaava ja lakimies tukevat tietosuojaan ja sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Hankekohtaisen tuen lisäksi on järjestetty muutama yleinen webinaari tutkimusdatapolitiikkaan ja ohjeistuksiin liittyen, sekä viestitty aktiivisesti muun muassa avoimen TKIO ohjaamon järjestämistä koulutuksista teemaan liittyen.
TKI-hankkeiden saadessa rahoituksen järjestetään tutkimuspalvelujen johdolla yhdessä projektipäällikön kanssa sisäinen aloituskokous. Aloituskokouksessa käydään läpi hankkeen hallinnolliset asiat, käytännön hanketoiminta, hankkeelle tarjottavaan tukeen ja viestintään liittyviä asioita. Samalla pyritään varmistamaan ja ohjeistemaan aineistonhallintasuunnitelman tekoon. Tukea aineistonhallintasuunnitelman tekemiseen tarjotaan erityisesti hankkeen valmistelu ja aloitusvaiheessa, sekä koko hankkeen elinkaaren ajan aineistoon ja niiden hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena jatkossa on, että jokaisessa henkilökunnan Haaga-Helian TKI-hankkeessa, jossa kerätään aineistoa tutkimus- tai selvitys käyttöön tehdään aineistonhallintasuunnitelma.
Lähitulevaisuuden suunnitelmat ja yhteistyö
Tutkimusdatapolitiikka ja siihen liittyvät ohjeet ja prosessit pidetään ajan tasalla tarkistamalla vuosittain, että ohjeet säilyvät ajantasaisena ja vastaavat olemassa olevia ja ennakoitavia tarpeita, sekä kansallisia linjauksia. Koulutuksia tarjotaan sisäisesti ja yhteistyössä muiden korkeakoulu toimijoiden kanssa. Suunnitteilla vuodelle 2024 on muun muassa TKI projektipäälliköiden koulutuksen uudistaminen, sekä harkittavaksi otetaan datatuen prosessin ja data-agentti asiantuntijaroolien kehittäminen ja hyödyntäminen datatuen tarjoamisessa henkilökunnalle. Yhteistyö korkeakoulu ja muissa verkostoissa on myös tärkeä osa ajantasaisen ja osaavan tuen tarjoamisessa. Avoin TKIO -ohjaamon ja 3AMK:n yhteistyössä ratkaistaan ja käsitellään yhteisiä aineistonhallinnan haasteita ja mahdollisuuksia. Monet aineistonhallintaan liittyvät kysymykset ja ongelmat koskettavat useita korkeakouluja, jolloin yhteistyöllä voidaan löytää yhteiset ratkaisut, jotka hyödyttävät kaikkia.
3AMK-datatukiyhteistyö 2024 - webinaareja, ratkaisuja yhteishankkeisiin ja haastaviin kysymyksiin?
3AMK-datatukipalvelut kokoontuvat vuoden vaihteen jälkeen yhteen pohtimaan mahdollisuuksia yhteistyölle. Alkuun ideana on keskustella ajankohtaisista aiheista. Lisäksi mietitään teemoja, joita voisi ratkaista yhteisesti ja rakentaa yhteistä toimintaa esimerkiksi immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kesken on usein yhteishankkeita, joiden hanketukea voisi virtaviivaistaa muun muassa alustojen käytön näkökulmasta.
Ajatuksena on myös järjestää yhteisiä 3AMK-webinaareja aineistonhallinnan, tutkimusetiikan ja tietosuojan kysymyksistä. Teemoina voisi olla Tutkimusetiikan asiantuntijoiden tärpit hanketoimijoille tai projektipäälliköille, Lakitiimin tärpit hanketoimijoille, Tietohallinnon tärpit hanketoimijoille sekä Kysy ja keskustele aineistonhallinnasta -tuokiot sekä DMP-työpajat. Myös opinnäytetöiden avoimuus varmasti keskusteluuttaa 3AMK-korkeakouluissa tulevana keväänä.
Lähteet
Hynnä Nina, Hyrkäs Elina, Marjamaa Minna, Mure Laura, Nurminen Elina, Päällysaho Seliina & Virtanen Mika E. (2022). Uudet osaamistavoitteet tukevat aineistonhallintaosaamisen kasvua. Kreodi 3/2022. AMKIT-konsortio. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022091459064
Kärki, A., Päällysaho, S., Jaalama, K., Talvela, J., Lehto, A., & Hyyppä, H. (2021). Developing Open RDI and Education in Finnish Universities of Applied Sciences. Data Intelligence, 3(1), 162-175. https://doi.org/10.1162/dint_a_00066
Päällysaho S., Latvanen J. & Uusimäki S. (2021) Avoin TKIO -keittokirja: Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111755750
TENK (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Tieteellisten seurain valtuuskunta. (2020). Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025 (2. painos.). Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995237
TSV (2021, 2023). Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Osalinjaukset 1 (Tutkimusdatan avoin saatavuus) ja 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus). https://doi.org/10.23847/tsv.667
Kommentit