Missä menet amkien julkaisutoiminta? Laurean uuden julkaisusuunnittelijan Tarja Laakkosen haastattelu

Vuoden 2014 alusta voimaan tuleva ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli muuttaa amkien rahoituksen aikaisempaa tulospainotteisemmaksi. Julkaisutoiminnan merkitys ammattikorkeakouluissa kasvaa, kun yksi tulosmittari on julkaisujen määrä. Samaan aikaan amkien julkaisutoiminta etsii uutta suuntaa: Savonia lopetti helmikuussa kokonaan julkaisujen myynnin, Laureassa, Metropoliassa ja Kareliassa julkaisutoiminta on siirtynyt tai siirtymässä kirjaston toiminnoksi. Kyselin Laurea-kirjaston uudelta julkaisusuunnittelijalta Tarja Laakkoselta hänen ajatuksiaan julkaisutoiminnasta tulevaisuudessa.

Tausta

Syksyllä Laurea-kirjastoon avatiin kokonaan uusi työkuva ja saatiin palkata lisätyöntekijä, kun julkaisutoiminta siirtyi kirjaston hoidettavaksi. Tarja Laakkonen aloitti syyskuussa Laurean uutena julkaisusuunnittelijana ja jo puolessa vuodessa hän on saanut hommat tehokkaasti käyntiin. Minkälaista osaamista julkaisualan tehtävissä vaaditaan? Tarja kertoo taustastaan näin:

En ole opiskellut kirjastoalaa enkä ollut kirjastoissa tai kustannusalalla töissä. Olen opiskellut kieliä ja liiketaloutta sekä toiminut aikaisemmin viennissä, joten osaan kirjoittaa ja laittaa pilkut paikoilleen sekä tunnen yritysmaailman. Ennen tehtävän aloittamista toimin Laurean COCO-projektissa, joten tunsin etukäteen taloa ja ammattikorkeakoulumaailmaa.  

Syksyllä 2012 Tarja tuli myös valituksi Länsi-Uudenmaan aikuisopiskelijaksi. Monipuolisesta taustasta on apua hajanaisen julkaisukentän kokoamisessa yhteistyössä yksiköiden johtajien ja kirjoittajien kanssa.  

Mitä oikeastaan teet?

Aikaisemmin julkaisutoimintaa hoidettiin korkeakoulun hallinnosta eikä kokonaisuus ollut yhden ihmisen hyppysissä. Yhtenäinen kehittämisnäkökulma puuttui. Tarja kertoo, että syksy kului toiminnan hahmottamiseen ja käynnistämiseen sekä prosessien selkiyttymiseen. Hän listaa keskeisiksi työtehtävikseen seuraavat:       

- Hoidan varsinaista julkaisemisen kokoamista eli olen yhteydessä kirjoittajiin, asettelen julkaisut taittopohjaan ja pidän yhteyttä taittopaikkaan.
- Oikoluen artikkeleita, kommentoin ja annan neuvoja kirjoittamiseen.
- Teen julkaisutoimintaa näkyväksi talon sisällä eli välitän tietoa siitä, kuka kirjoittaa ja mistä. Näin tietoa henkilökunnan osaamisesta tulee laajempaan käyttöön ja parhaimmillaan avautuu uusia yhteistyö- tai tutkimusideoita. 
- Innostan ja rohkaisen ihmisiä kirjoittamaan, tarkoitus on jatkossa järjestää workshoppeja henkilökunnalle kirjoittamisesta. 
- Hoidan julkaisutoiminnan hallinnointia OKM:ään päin eli kerään julkaisutiedot ja hoidan talon sisällä julkaisupalkkiot.
- Osallistun kirjaston kehittämispäiviin ja jatkossa koordinoin julkaisutoiminnan ohjausryhmää.

Tarjan työnkuva on laajempi kuin perinteisen julkaisusihteerin työ, Tarjan rooliksi on pikemminkin muotoutumassa julkaisuasiantuntijan lisäksi jonkinlainen mentorin ja matkasaarnaajan tehtävä. 

Tulevaisuuden julkaisutoiminnan neljä isoa kysymystä  

Kun kysyn Tarjalta, millaisena hän näkee tulevaisuuden julkaisutoiminnan, keskustelu kääntyy ensin ammattikorkeakoulu-uudistukseen ja uuteen rahoitusmalliin. Laurean tavoite on nostaa julkaisumäärää 0,45 julkaisuun yhtä henkilökunnan jäsentä kohti vuodessa. Tavoite on varsin kova ja se saavutetaan vain laajentamalla kirjoittajakuntaa. Tällä hetkellä julkaiseminen rajoittuu pieneen tutkimusorientoituneeseen osaan henkilökunnasta, joka tuottaa suurimman osan julkaisupisteistä. Ihan turhaan kirjoittajakunta on niin pieni, sanoo Tarja. Kykyä kirjoittaa olisi monella, mutta aika tai rohkeus puuttuu.

Tarja haluaa edistää kirjoittamisen kulttuuria ja saada lisää kirjoittajia mukaan:

Kynnystä pitää madaltaa! On harhaluulo, että vain julkaisut vertaisarvoiduissa lehdissä kelpaavat. Myös ammatillinen artikkeli Opettajalehdessä tuottaa talolle julkaisupisteitä ja julkaisijapalkkion. Artikkeli voi olla vaikka asiantuntija-artikkeli ammattikorkeakouluopettamisesta Hesariin.

Kirjoittamisen määrän kasvun lisäksi Tarjan tavoite on saada tieto siitä, mitä talossa tehdään ja saadaan aikaan paremmin näkyville ja kiertoon. Osaaminen ja hankkeiden tulokset eivät tule tarpeeksi hyvin hyödynnettyä. Olemassa olevan tiedon käyttö sekä oikeiden ihmisten saattaminen yhteen on Tarjan mukaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

Kolmas keskeinen tavoite on Open Access -julkaiseminen ja rinnakkaistallentamisen aloittaminen. Rinnakkaistallennus on vielä lapsenkengissä ammattikorkeakouluissa. Tässä tarvitaan johdon tukemaa maailmankuvamuutosta, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi julkaisupalkkion sitomista rinnakkaistallentamisen hoitamiseen.

Painettu vai sähköinen julkaisu? Neljäs eikä vähäisin kysymys on julkaisujen levitys. Suomen korkeakouluissa vallitsee jokseenkin sekava tilanne siinä, kuinka korkeakoulun pitkälti verovaroin tuottamia julkaisuja tarjotaan muille tutkijoille ja kansalaisille saataville. Osa korkeakouluista julkaisee vain sähköisenä omilla verkkosivuillaan, osa julkaisee sekä sähköisenä että paperisena, mutta pahimmillaan esimerkiksi valmistuvaa väitöskirjaa voi olla hankala saada missään muodossa luettavaksi. Mitä mieltä olet siitä, kannattaako julkaisuja enää painattaa paperille? 

Kirjoittajat ovat yleensä ainakin itse tähän asti halunneet painetun version, siksi toistaiseksi jatketaan painamista. Selvitämme julkaisujen myymistä kirjavälittäjien kautta. Tavoitteena ei niinkään ole myyminen kuin tietoisuuden lisääminen Suomessa Laurean tutkimustoiminnasta ja ainakin tähän asti painettu kirja on ollut siihen tarkoitukseen hyvä väline. Toisaalta tavoittenani on parantaa sähköisten julkaisujen näkyvyttä verkossa.

Kiitos Tarjalle haastattelusta. Jäämme kiinnostuneena seuraamaan kuinka tavoitteet edistyvät.