Mikkelin tiedepäivät – Metsäilta

Mikkelin tiedepäivien järjestäjiä olivat Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Luke luonnonvarakeskus ja Mikkelin lukio. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemi  kysyi: Mitä metsä tuo ensimmäisenä mieleen. Tilaisuuden järjestäjätahojen edustajat vastasivat vuorotellen, mitä mieleen nousi. MAMKin koulutusjohtaja Jukka Mäntylän sanoi ”maalaustaide”, josta Niemi jatkoi, että Gallen-Kallela ja Halonen loivat kansallisidentiteettiä metsää kuvaavilla teoksillaan. Kyllä metsästä on moneksi! Mikä erottaa alueita muista? Kalastuksella on merkitystä Islannille, Norja hyödyntää maakaasunsa. Mikä erottaa Suomea, Etelä-Savoa? Kyllä se on metsä ja vesistöt. On luontevaa ja perusteltua hakea osaamista puun ja metsän ympäriltä. Työsarkaa riittää meille kaikille järjestäville tahoille.

Tutkimuspäällikkö Kati Kontisen puheenvuoro oli otsikoitu Metsän mahdollisuudet kasvussa Etelä-Savossa ja hän totesi esityksensä aluksi, että Mamkissa on paraikaa 8 tutkimushanketta meneillään metsäpuolella. Hakatun metsän tilalle pitää perustaa aina uusi metsä. Metsälaki sanoo, että yhtä aikaa haetaan hyvää tuottoa ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Metsäalan digitaalisuus on kuumassa nousuhuumassa paraikaa. Metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä 63 vuotta. Jos välitöntä puukaupparahan tarvetta ei ole, voi käydä niin, ettei metsässä tapahdu mitään. Metsäkeskuksella on hanke sukupolvenvaihdosaktivointiin. Hallitusohjelmassa halutaan puuta liikkeelle ja digitaalisuutta kehittää.

 Luomukeruualueita Etelä-Savoon – miljoonan hehtaarin mahdollisuus
Projektipäällikkö Birgitta Partanen HY Ruralia-instituutista kiteytti luomun: valvottua toimintaa, johon voi luottaa. Koko ketju on oltava valvonnassa ennen kuin voidaan puhua luomusta. Marjoja löytyy jo, mutta sieniä ei juurikaan. Lisäksi voidaan tuottaa yrttejä, pihkaa tai pakuria luomuna. Suomen pinta-alasta 40% on luomukeruualuetta. Se on merkittävää maailman mittakaavassa. Käsitellyt alueet rajataan luomusta pois. Metsät voivat olla luomua, vaikkei maatila olisikaan. Myös metsän osa voi olla luomukeruualuetta. Lapissa 4H on toiminut selvittäjänä, ja se voi myydä tarvitseville karttoja alueista. Etelä-Savossa erityisesti metsänomistaja on itse aktiivinen hakeutuessaan luomuvalvontaan.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhanen luetteli luonnonvara-alaan kuuluviksi kasviksia, kasvin osia, sieniä, puiden osia, maaperän aineksia, jotka kytkeytyvät elintarvikkeisiin, matkailuun, hyvinvointiin, mutta toistaiseksi varsin pienimuotoisena. Puuttuu arvoketjuajattelua, yhteistyö- ja alihankintaverkostoja, raaka-aineiden saatavuudessa voi olla ongelmia. Pohjois-Karjalassa on selvitetty kauppasienten arvoketjuja: teollinen arvoketju, ravintola-arvoketju, kotimaankauppaketju. LUMO-INKA –hankkeesta ollaan erityisen ylpeitä, koska kaikki siinä mukana olijat toimivat kansainvälisillä kentillä.
 

Torrefioitu pelletti maakunnan vientituotteeksi?
Tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Mamkista ja projektipäällikkö Jarno Föhr LUTsta valottivat pellettiasiaa omista näkökulmistaan. Sekä havu- että lehtipuuhakkeita on ollut kokeilussa. Raaka-aine on luomua eli ei käytetä ulkopuolisia sideaineita. Lehtipuu on osoittautunut paremmaksi energiatiheydeltään.  Torrefioitu pelletti sopii isoissa laitoksissa kivihiilikattiloiden lisäpolttoaineeksi. Se korvaa öljykattiloita aluelämpölaitoksissa ja kotitalouksissa. Sitä voidaan käyttää puupellettien rinnalla pellettikattiloihin.

Digitaalisuudesta uusia mahdollisuuksia metsätoimijoille oli otsikkona toimitusjohtaja Seppo Huurinaisella, MHG Systems Oy. Tarkoitus on liikkua käytännön tasolla. Verkosta löytyy metsäpaikka.fi –palvelu. Aines- ja energiapuun hankinta- ja logistiikkaprosessien toiminnanohjausjärjestelmiä on kehitetty. Vuoristometsät ovat vähemmän hyödynnettyjä ja niinpä partnereita eri puolilta Eurooppaa on mukana yhteisessä hankkeessa, jossa satelliittitekniikka on oleellinen.

Vuosittain toteutettavan Mikkelin Tiedepäivän ohjelmaan kuuluu myös Tieteenkesyttäjän palkitseminen. Tieteenkesyttäjä 2016 löytyi tällä kertaa Ruralia-instituutista, tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen tuo tiedettä esille ymmärrettävässä muodossa: vaihtoehtoja luonnosta antibioottien käytölle, suomalainen hunaja puree bakteereihin.

Kirsti Karttunen