Marita Ahola - sektorirajat ylittävä kirjasto-osaaja Vaasasta

Vaasan kaupunki haki palvelukseensa vahvaa ammattiosaajaa kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajaksi. Sellaisen he saivat meille ammattikorkeakoulukirjastolaisille tutusta Marita Aholasta. Hän aloitti tehtävässään lokakuussa 2015. Kävimme keväisessä Vaasassa haastattelemassa Maritaa hänen uusista työtehtävistään ja siitä, millaiseksi hyppy korkeakoulukirjastosta yleiseen kirjastoon on muodostunut.  

Aktiivinen toimija kulttuurikaupunki Vaasassa
Marita toimi vuodesta 2004 lähtien Vaasan ammattikorkeakoulun kirjastonjohtajana ja Tritonia- yhteiskirjaston myötä palvelupäällikkönä vuodesta 2010 vuoden 2015 syksyyn asti. Ennen korkeakoulukirjastouraa hän ehti työskennellä yleisissä ja erikoiskirjastoissa. Hänellä on taustalla lähes 30 vuoden vankka kokemus eri kirjastosektoreilta.
Uudessa tehtävässään kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajana Maritan vastuualueeseen kuuluvat kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston (pääkirjasto, kirjastoauto, kaksi laitoskirjastoa ja 7 lähikirjastoa) ja kulttuurikeskuksen toiminta. Vakinaista henkilökuntaa on 58. Maakuntakirjastoalueeseen puolestaan kuuluu 15 kuntaa, joista 50 % ruotsinkielisiä, 45 % suomenkielisiä ja n. 5 % muun kielisiä.

Vaasassa on vireää kulttuuri- ja kirjastotoimintaa. Maritan alaisuudessa oleva Kulttuurikeskus esimerkiksi järjestää erilaisia tapahtumia ja -tilaisuuksia (Vaasan Taiteiden yö, kansainvälinen kuorofestivaali, nukketeatteria etc.) sekä ylläpitää Kulttuuritalo Fannyn ja Kasarmi 13 -toimintoja Kirjastotoiminnan tilastot vuodelta 2015 ovat myös huikeat: yli 500 000 nimekkeen kokoelma, lainakertoja yli miljoona ja kävijöitäkin lähes 700 000. Lisäksi kirjastotiloissa oli yli 300 tapahtumaa, joista suurin osa kirjastohenkilökunnan järjestämiä!

Maritan työtehtäviä määrittää kaupungin johtosääntö, jonka mukaan työnkuvaan kuuluvat organisaation strateginen johto, ohjaus ja kehittäminen, vastuu talousarvion valmistelusta, kehittämishankkeiden ja projektien johtaminen sekä henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät. Hän johtaa myös organisaationsa tiedotusta ja markkinointia sekä tietysti kirjastotoimintaa kirjastoasetuksen mukaisesti. “Vaasassa valtuusto määrittelee budjettien suuruudet ja kulttuuri- ja kirjastolautakunta puolestaan päättää esimerkiksi esitykseni omatoimikirjaston perustamisesta”, kertoo Marita ja jatkaa “ Kunnan päätöksentekomenettely on hieman erilaista kuin korkeakoulukentällä. Erilaiset uudistukset voivat mennä läpi helposti lautakunnassa, mutta toisaalta, ne voivat myös kaatua sen vastustukseen.

Maritan mukaan entiseen työhön verrattuna uutta ovat myös lukuisat yt-neuvottelut, joita käydään vaikkapa työnkuva- ja nimikkeenmuutosten yhteydessä. Lisäksi Maritan työhön kuuluu myös erilaisia asiakas- ja työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. “Minua on auttanut näissä asioissa ammattiyhdistystaustani ja kiinnostukseni ay-toimintaa kohtaan. Pidän niitä kiehtovina osa-alueina työtehtävissäni. Mielenkiintoinen ja vähän haastavakin lisä aiempaan työtehtävääni on se, että saan antaa paljon haastatteluita suomen ja ruotsinkieliseen mediaan ja kuntalaiset ovat myös suoraan yhteydessä kulttuuripalveluistaan minuun esimerkiksi sähköpostitse.”

Taloudellisesti kireät ajat näkyvät työssä - myös innovaatioiden synnyttäjänä

“Ihan käytännön tasolla talouden kiristyminen on näkynyt Vaasan kaupungissa siten, että kaikilla toimijoilla oli hankinta- ja rekrytointikielto loppuvuonna 2015. Kulttuuri- ja kirjastotoimessa on jouduttu säästämään mm. It-laitteiden hankinnasta, mutta nyt niihin aletaan satsata aina kun on mahdollista. Lisäksi, vaikka rahoitus henkilökunnan palkkaamiseen olisi olemassa budjetissa, täytyy siltikin anoa kaupungilta edelleenkin henkilökunnan rekrytointilupaa.”

 Marita muistuttaa meitä tässä yhteydessä tärkeästä näkökulmasta: säästöt voivat synnyttää myös uusia innovaatioita. Vaasan Huutoniemen kaupunginosassa kirjastotoiminta päätettiin kaupungin valtuuston toimesta lopettaa säästötoimenpiteenä, jolloin jouduttiin miettimään vaihtoehtoisia toimintatapoja. “Haimme yhteistyötä ja synergiaetuja nuorisotoimen ja alueen muiden toimijoiden kanssa ja yhteistoiminnan pohjalta aiomme syksyllä lanseerata uuden toimintamallin Huutoniemeen” kertoo Marita innoissaan ja jatkaa “Vanhat kirjastotilat ovat jatkossa useamman toimijan käytössä! Se on win-win -tilanne, jossa jokainen hyötyy toisistaan, niin kuntalaiset keskitetyistä palveluista kuin toimijat esim. vuokrakuluissa. Kirjastopalvelut tarjoavat esimerkiksi mahdollisuuden lukea lehtiä, lainata, palauttaa aineistoa ja noutaa varauksia. Tila toimii samaan aikaan myös nuorisotalona, jolloin eri sukupolvilla on mahdollisuus tavata toisiaan luontevasti. Jatkossa malli saattaa mahdollistaa myös henkilökunnan osaamisen hyödyntämistä yli hallintokuntarajojen. Yhteistyö alueen päiväkotien ja koulun kanssa jatkuu ja kehittyy entisestään”.

Maritaa voikin hyvin perustein kutsua Vaasan “Rouva Yhteistyöksi”. Se kuvaa osuvasti, miten kirjastoalan murroksen keskellä Maritan positiivinen asenne muutoksiin ja uusiin ideoihin yhdistyy hänelle ominaiseen työskentelytapaan. “Omia toimintatapoja kannattaa aina tarkastella eikä pysyä paikoillaan. Kirjastonkin kannattaa olla avoin erilaisille kokeiluille ja hakea uusia yhteistyökumppaneita erilaisista paikoista. Vahvuuksia voi löytyä vaikkapa muiden alojen toimijoista, kuten nuoriso-ohjaajista. Palvelut ovat etusijalla ja kirjaston ei saa olla kiinni seinissään”, ideoi Marita.

 Maritan kertoessa innostuneena siitä mitä hänen työssään on nyt meneillään, hänestä välittyy kuva, että hän elää muutoksesta ja itsensä kehittämisestä! Onko sattumaa vai ei, mutta Maritan järjestämän kulttuuri- ja kirjastotoimen henkilökunnan koulutuksen teemana on osuvasti työntekijän itsetuntemuksen ja erilaisuuden rikkauden ymmärtäminen.

Korkeakoulukirjastoista oppia ja korkeakoulukirjastoille oppia
“Kaipaan korkeakoulukirjastojen yhteishenkeä ja osaamisen jakamista” Yleisillä kirjastoilla on oma neuvostonsa, mutta jokaisella on kaupungin/kunnan byrokratia taustalla vaikuttamassa.” kertoo Marita, joka ehti ammattikorkeakoulu-urallaan olla pitkään mukana AMKIT-konsortion johtoryhmässä ja erilaisissa työryhmissä. Yleiset kirjastot eivät ole vielä niin pitkällä e-aineistojen käyttöönotossa kuin korkeakoulukirjastot. Kaiken kaikkiaan digitaalisten työkalujen käyttöönotto esim. sähköisten kalentereiden osalta ei ole edennyt yleisissä kirjastoissa samaan tahtiin kuin korkeakoulukirjastoissa. Kirjastojärjestelmäpuolella Vaasan kaupunginkirjastossa on kuljettu omia teitä, sillä siellä on ainoana Suomessa käytössä Mikromarc-järjestelmä. Maritan kommenttien perusteella järjestelmän valinta on ollut onnistunut ratkaisu.

Terveisinään amk-kirjastokentälle Marita muistuttaa, että kirjastot voisivat vielä rohkeammin käyttää luovuutta toiminnassaan ja sen kehittämisessä. “Aina ei toiminnan tarvitse olla niin vakavaa, vaikka kyseessä on tieteellinen kirjasto”, sanoo Marita hymyillen. “Organisaatioiden eri toimijat, osastot ja laitokset voisi ottaa mukaan kirjastotoimintaan tiiviimmin amkeissakin.”

Vaasassa erittäin suosittu tapahtuma on ollut kirjaston ja kaupunginorkesterin yhdessä järjestämä Varaslähtö konserttiin -tilaisuus, jossa yleisö voi kirjaston tiloissa haastatella samaisena iltana järjestettävän konsertin taiteilijoita. Kirjastossa on järjestetty myös kielikahvilatoimintaa, jonka tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttajia. Kirjasto järjestää myös Vaasan vankilan kirjastopalvelut. Siellä on käynnissä kirjastovetoinen iltasatuprojekti, jossa vankien lukemia iltasatuja äänitetään ja lähetetään heidän lapsilleen kotiin kuunneltavaksi.

Ajatuksia uudesta kirjastolaista
“Sinänsä tervetullutta, että lakia uudistetaan, mutta yksi uhkakuva siinä on”, sanoo Marita. “On nimittäin suunniteltu, että jatkossa yleisten kirjastojen johtajilta vaadittaisiin vankkaa kokemusta ko. sektorilta. Tämä muutos mielestäni heikentää korkeakoulukirjastojen henkilökunnan hakeutumista yleisten kirjastojen johtoon. Jääkö tällöin hyödyntämättä tiedekirjastoissa hankittu esimiesosaaminen yleisen kirjaston osalta? Itselleni hyppy toiseen sektoriin ei ollut kovin vaikeaa ja olen kokenut, ettei näiden kahden sektorin johtotyötehtävissä ole juurikaan eroa. Lisäksi kirjastoala ei ole staattinen ala, joten siirtyminen sektorilta toiselle ja siten mahdollisimman laaja osaajien hyödyntäminen olisi vain hyvä juttu!”

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan jatkossa aina vaan enemmän rohkeita rajojen rikkojia. Aholan Marita Vaasasta on oiva esimerkki laaja-alaisen kirjastoalan osaamisen ja yhteistyötaitojen yhdistelmästä. Hänen osaamiselleen olisi ollut vielä kovasti käyttöä amk-kirjastojen yhteistyössä. Näyttää kuitenkin siltä, että vaasalaiset vauvasta vaareihin saavat nyt vuorostaan hyötyä ja iloita innostuneen kirjastoammattilaisen innovaatioista.