Luotettavat lähteet – hyvä opinnäytetyön tietoperusta

Opinnäytetyön lähteiden laadukkuus ja niiden asiallinen ilmoittaminen tekstissä liittyvät paitsi hyvään tieteelliseen käytäntöön ja ammattikorkeakoulujen toiminnan laatuun myös KARVIN kysymykseen ajantasaisten tieteellisten lähteiden käytöstä: ”Miten korkeakoulu huolehtii uusimman tutkimustiedon kytkeytymisestä koulutukseen?”

Tavoitteena asialliset ja laadukkaat tietoperustat

AMKien laatua voidaan tarkastella myös sen mukaan, miten tasokkaita opinnäytetöiden lähdeluettelot ovat ja miten löydettyä tietoa käytetään.

JAMKissa opinnäytetyöprosessia kehitetään opinnäytetyöfoorumissa (ONT-foorumi), johon kuuluu koulutuksen kehittämispäällikön lisäksi JAMKin opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat sekä kirjaston ja Kielikeskuksen edustajat.

Tunnistamme opinnäytetyöprosessissa vielä kuitenkin useita kehittämistarpeita. Sen vuoksi ONT-foorumi ja kirjasto järjestivät elokuussa koulutus- ja keskustelutilaisuuden opinnäytetöiden ohjaajille.

Kirjaston osuuden aluksi mietittiin, mikä mättää amk-oppareissa; keskustelun synnyttämisessä käytettiin hyväksi Juha Kämäräisen (2018) väitöskirjan havaintoja koskien AMKien opinnäytetyötoimintaa. Väitöskirjan tärkein viesti liittyy kysymykseen siitä, miten osaisimme valmentaa opiskelijoitamme kohtaamaan tiedonkäytön valintojen moninaisuuden. Mitä voisimme vielä tehdä ja mitä meidän kannattaa tehdä, jotta opinnäytetöiden lähdeluettelot ja tietoperustat olisivat kauttaaltaan asiallisia ja laadukkaita?

Työkaluja lähteiden arviointiin

Key speaker Ari Haasio kertoi verkkotiedon kaksista kasvoista, ja ”patikoimme” hänen johdollaan luotettavan tiedon jäljillä.

– Opinnäytetyössä käytetään ensisijaisena lähteenä mielellään vertaisarvioitua materiaalia. Kuusi asiaa nousee keskeiseen rooliin, eli relevanssi (kuinka tärkeää tutkimus on meidän kannalta), tekijyys (koulukunnat, mihin tieteelliseen ajattelumalliin tekijä on sitoutunut), luotettavuus (kuinka luotettavat tutkimustulokset), puolueettomuus, ajantasaisuus ja kate (kuinka syvällisesti kattaa oman aihepiirinsä), Haasio selitti.

– Edellä mainitut voidaan saavuttaa kysymällä lähdekritiikin klassiset kysymykset kuka, mitä, miksi, missä ja milloin. ’Miksi’ on tärkeä kysymys: mitä varten tätä tutkimusta on tehty, onko sillä haluttu osoittaa tiettyjä asioita, onko se eettisesti kestävää? Siinäkin on eroja, millaisessa journaalissa tutkimus julkaistaan. Ja on muistettava, ettei vertaisarviointikaan ole täysin erehtymätöntä, arvioijien kanta saattaa useinkin poiketa toisistaan, hän muistutti.

Opimme myös, mikä virittää tiedontarpeen – tämä kiinnosti monia opettajia – ja että ”Wikipedia ei ole lähde, joka soveltuu ammatilliseen tai tieteelliseen tietoon”.

– Mutta onko opiskelija liian laiska etsiäkseen tietoa maksullisista tietokannoista tai etsiäkseen lähteen käsiin muualta kuin verkosta lähdeviitteen avulla? Haasio pohdiskeli.

Tieteelliset lähteet tietoperustan lähtökohtana

On siis tärkeää valita lähteitä sekä puolesta että vastaan. Toisaalta keskustelussa huomautettiin Maria Lassila-Merisalon (2018) artikkeliin viitaten, että jos 95 % tutkijoista pitää ilmastonmuutosta todellisena ja 5 % kyseenalaistaa sen, pitääkö silloinkin olla tasapuolinen, jos tasapuolisuudesta syntyy virheellinen mielikuva tasavertaisista näkemyksistä.

Tieteelliset lähteet ovat oleellisia erityisesti opinnäytetyön tietoperustan laadinnassa. Opinnäytetyön tekijän on oltava tietoinen uusimmasta kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimustiedosta. Tietoperusta tekee näkyväksi, mitä tutkimuksen kohteeksi valitusta ilmiöstä on aiemmin tutkittu, miten ja millä tuloksilla.

Kaikki ammattikorkeakoulut pyrkivät varmistamaan korkeatasoisten lähteiden käytön punomalla tiedonhankinnan opetuksen sopiviin kohtiin perus-, ammatti- ja opinnäytetyöopintoja. JAMKin kirjaston opetustiimin vetäjä Arja Kunnela tähdensi yhteistyötä koulutusalojen kanssa:

– JAMKissa tiedonhankinnan opetus on systemaattisesti mukana opinnäytetyövaiheen opetuksessa. Aiheen valinnan jälkeen opiskelijat tekevät selvityksen tiedonhankinnasta. Selvityksen tekemiseen saa tukea tiedonhaun työpajoista. Tarvittaessa opiskelija saa Opparisaunassa lisäopastusta tiedonhakuihin ja Oppariblogista vastauksia raportointia koskeviin kysymyksiin ja vinkkejä tiedon etsintään. Kirjaston verkkosivuilla annetaan ohjeita opinnäytetyövaiheeseen, Kunnela vinkkasi.

Liiketoiminnan yksikön tiedonhankinnan opetuksessa operoiva Birgitta Kurvinen oli kuitenkin huomannut, ettei kaikki aina mene kuin Strömsössä: – Opiskelijoille ei ole aina selvää, mikä on tutkimuslähde ja mikä jotain muuta. Tiedonhankinnan opetuksessa kerron tieteellisen artikkelin ominaisuuksista, esimerkiksi IMRD-rakenteesta (introduction-methods-results-discussion), hän sanoi.

Onko lähteiden kirjo ongelma?

Kämäräisen esitutkimuksen aineistona olivat ne opinnäytetyöt, joissa mainittiin lähteenä Wikipedia; tutkimuksen referenssivuonna 2010 niitä oli noin 9 % Theseuksen amk-opinnäytetöistä (925 kpl). Lähteiden kirjoon sisältyivät kirjat, opinnäytteet, oppimateriaalit, monentyyppisten lehtien artikkelit, julkaisusarjojen raportit, henkilökohtaiset tiedonannot, sähköpostiviestit, haastattelut, organisaation tai yksittäisten henkilöiden aineistot, virallisjulkaisut (esim. standardit, lait, asetukset), verkkosivut, blogit, wikit, tietojärjestelmät ja visuaaliset aineistot (videot, elokuvat, piirrokset, animaatiot). Koska Wikipedian kopiokin oli kelvannut joissakin opinnäytetöissä lähteeksi ilman toisista lähteistä varmentamista, hän kyseenalaistaa opinnäytetöiden ohjauksen tason ja amk-opiskelijoiden informaatiolukutaidon. (Ks. Kämäräinen 2018, 127, 307–310.)

On melko todennäköistä, että Wikipedian tai sen kopioiden käyttö on kategorisesti kielletty AMKeissa. Tosin kopioiden tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa, koska ohjaajat eivät ehkä ole edes kuulleet sellaisesta vaarasta.

Lassila-Merisalon mukaan opinnäytetyöhön kelpaavat muutkin lähteet kuin tutkimukset:

”- - opinnäytetyön tekijän [ei] tarvitse rajata lähteikseen ainoastaan tieteellisiä julkaisuja. Aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä voi hyvin perustella esimerkiksi julkisen somekeskustelun avulla. Kaikenlaiset lähteet ovat mahdollisia ja käytettävissä. Olennaista on se, minkä arvon niille antaa.”

Opinnäytetyön tärkeimmät ratkaisut on kuitenkin osattava perustella, useimmat niistä olemassa olevien lähteiden avulla.

Pitääkö opinnäytetöiden olla pikkugraduja?

Jos monenlaiset lähteet ovat sallittuja opinnäytetyössä, onko merkitystä sillä, missä kohtaa opinnäytetyötä niitä käytetään? Kyllä on. Esimerkiksi opinnäytetyön johdannossa voi hyvinkin todeta, että aihe on ajankohtainen ja viitata sanomalehden artikkeliin, someen, ei-niin-tutkimukselliseen verkkosivuun tai vaikka kokemusasiantuntijaan.

Keskustelimme koulutustilaisuudessa lyhyesti siitäkin, voisiko tietoperusta-luvussa olla erilaisia alalukuja erilaisten lähteiden mukaisesti. Aiempia tutkimuksia kuvailevien lukujen lisäksi siinä voisi olla esimerkiksi alaluku, joka perustuisi virallistiedon lähteisiin. Yritystoiminnan tai esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden monet toimintaehdot tulevat säädöksistä, standardeista, viranomaisten määräyksistä tai oikeuskäytännöstä, antavathan viranomaiset ne ”kehykset”, joissa toimintaa saa toteuttaa. Ne ovat siten tärkeitä lähteitä, joista opinnäytetyöntekijän on tiedettävä.

Ammattikorkeakoulujen informaatiomaisemat voivat poiketa tiedekorkeakoulujen informaatiomaisemista. Kimmo Tuominen toteaa Kämäräisen väitöksestä vastaväittäjän lausunnossaan, että amk-opinnäytetyöt voivat olla duaalimallin mukaisesti jotakin muuta kuin pikkugraduja; ”ne voivat olla käyttökelpoisia töiden tilaajille tai toimeksiantajille”. Toinen vastaväittäjä, Seppo Raiski, lausuu: ”Pitämällä pedanttisellakin tavalla kiinni klassisista lähdeviittausideoista tekijä saa esiin muutoksen, degeneraationa, rappiona. Sen sijaan uusi järjestys ei vielä tällä teolla näyttäydy kiteytyneenä uutena.”

Monet amk-opinnäytetyöt voivatkin sädehtiä kristalleina nimenomaan sen vuoksi, että ne ovat samalla sekä hyödyllisiä toimeksiantajille että kiinni yhteiskunnallisessa keskustelussa monipuolisen asiallisten lähteiden käytön ansiosta.

Kirjoittaja:

Suvi Perttula, informaatikko, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto

Artikkeliin liittyvivä linkkejä:

Haasion (2018) luento Tiedon luotettavuus (JAMK Moniviestin)

Hyvä tieteellinen käytäntö, Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK

Hyvät lähteet oppariin (JAMKin kirjasto)

Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018–2024, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI

Kämäräisen väitöskirja (2018) Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä

Lassila-Merisalon (2018) artikkeli Faktaa, fiktiota ja feikkiuutisia

Opinnäytetyön ohjaajan käsikirja (JAMK, Sirpa Tuomi ja Eila Latvala)

Opinnäytetyön raportointi (JAMK, Satu Liukko ja Suvi Perttula)

Oppariblogi (JAMK, Suvi Perttula)

Opparisauna (JAMKin kirjasto)

Tiedonhaun oppaat (JAMKin kirjasto)

Tieteellisen artikkelin ominaisuudet (Birgitta Kurvinen)

Tutkimusoppaita JAMKin julkaisuissa