Lukuvuosi Masto-Finnaa Lahdessa: Finnaa kehitetään jatkuvasti eteenpäin

Tutusta Voyager OPACista, Lahdessa tuttavallisemmin Mastosta, alettiin henkisesti luopua vuonna 2012, jolloin Masto-Finnan beta-versio lävähti näytöille ja kirjaston henkilökunta pääsi tutustumaan uuteen työvälineeseensä. Syksyllä 2014 kaikki asiakasohjaus, informaatiolukutaidon opetus ja tiedonhankinnan ohjaus alettiin toteuttaa Masto-Finnan beta-versiolla. Tuotantokäyttöön Masto-Finna otettiin saman vuoden joulukuussa testausvaiheiden jälkeen. Lanseerausta juhlistettiin Masto-Finna -teemaviikolla. jonka päätapahtumat olivat Fellmanniassa, mutta joka näkyi myös kaikissa muissa kirjaston toimipisteissä niin esityksinä, non-stop -opastuksina ja kuin myös suosittuina Finna-karkkeina!

Nyt LAMKin kirjastossa on vietetty lähes kokonainen lukuvuosi uuden työkaverin kanssa. Mitkä ovat tunnelmat?

Uuden opettelua ja tuunausta
Uuteen sisältyy aina oppimista ja poisoppimista, ja tähän huutoon on vastattu monin keinoin. Sisäistä koulutusta on järjestetty verkkotesteinä Moodle-oppimisympäristössä ja itseopiskeluna tiedonhankinnan opasta yhdessä päivittäen. Henkilökunta on pitänyt Masto-Finna -aiheisia esityksiä eri tapahtumissa, joita kollegojen on ollut mahdollista seurata paikan päällä tai verkossa.

Käyttöliittymän soveltuvuutta omille kohderyhmille pohdittiin paljon. Alusta asti oli selvää, että käyttöön otetaan kaksipalstainen hakutulosruutu, koska haluttiin korostaa kahden eri portaalin korvautumista yhdellä ja erityisesti tuoda digitaalisia aineistoja aiempaa voimakkaammin esille. Paikallista näkymää kustomoitiin haun rajauksessa käytettyjen fasettien osalta, joista otettiin käyttöön parhaiten omaa asiakaskuntaa palvelevat valinnat. Näin esimerkiksi rajaukset ”alue” ja ”aikakausi” eivät ole mukana Masto-Finnassa. Tarkennettua hakua mukautettiin paikallisiin tarpeisiin sopivammaksi, jolloin esimerkiksi karttahaku otettiin pois käytöstä. Lisäksi selaushakutoiminto otettiin pois käytöstä. Tekstit käytiin läpi. Näkymässä käytettävää kieltä päivitettiin asiakaslähtöisemmäksi mm. avaamalla termin ”PCI-haku” sisältö, missä päädyimme muotoon englanninkielinen artikkelihaku. Etusivun ja asiakastilin välilehtien tekstejä muokattiin, ja ohjesivun alkuun sijoitettiin oma pikaohje. Ohjeiden otsikoita käytiin läpi ja pyrittiin löytämään mahdollisimman asiakaslähtöisiä, ei-niin-kirjastokielisiä ratkaisuja.
Visuaalista viestintää ajatellen Masto-Finnan ulkoasussa tavoiteltiin yhtenäistä ilmettä muun viestintämateriaalin kanssa, esimerkiksi yläbannerissa on sama kuva-aihe kuin kirjastokortissa ja asiakaslomakkeissa. Aloitussivulle haluttiin tuoreutta ja vaihtelevuutta, mihin tähtäsi paitsi kirjakarusellin toteutus myös ajankohtaisuutiset, jotka tulevat etusivulle syötteenä kotisivuiltamme (www.lamk.fi/tietokeskus). Etusivulta asiakas löytää myös linkit kirjaston käyttämiin sosiaalisen median kanaviin.
Käytettävyydestä on asiakkailta ja kirjaston henkilökunnalta kuulunut niin kehuja kuin kritiikkiäkin. Muun muassa tiedonhankinnan ohjaus ja tiedonhankinta on palautteissa koettu vaivattomaksi verrattuna aikaisempaan, kun aineistot löytyvät pääosin yhdestä palvelusta. Asiakkaat ovat kiitelleet eri toimintojen monipuolisuutta ja yllättävääkin helppoutta.

Erityisesti asiakkaat ovat ilahtuneet Masto-Finnan myötä käyttöön otetusta call slipistä eli hyllyvaraustoiminnosta, minkä avulla voi netissä varata hyllyssä vapaana olevaa aineistoa. Kirjaston toimipisteiden välillä kulkee sisäinen posti pääsääntöisesti jokaisena arkipäivänä, joten asiakas voi noutaa itse varaamansa aineiston valitsemastaan toimipisteestä useimmiten jo varaamista seuraavana päivänä. Myös henkilökunta on ollut ilahtunutta, sillä call slipin myötä on päästy aikaa vievästä ja virhealttiista puhelin- ja sähköpostiliikenteestä, millä keinoin hyllyvarauksia aiemmin hoidettiin.

Kokemuksia informaatiolukutaidon opetuksesta
LAMKin informaatiolukutaidon opetuksessa Masto-Finnan käyttöönotto on vaikuttanut merkittävästi opetussuunnitelman mukaisen opetuksen sisältöön. Informaatiolukutaidon opintopisteeseen kuuluvassa osaamiskokeessa (englanninkielisessä toteutuksessa Information Skills Test) painotus on siirretty tiedonhakutekniikoista ja tietokannoista erityisesti tiedonlähteiden lähdekriittiseen arviointiin sekä tiedon eettiseen käyttöön. Ensimmäisen vuoden uusien opiskelijoiden kontaktiopetuksessa sekä vastaavalla kurssilla verkko-opetuksessa lähdekritiikin harjoittamiseen on kehitetty tehtäviä, joissa opiskelijat esittelevät lähdekriittisesti löydöksiään Masto-Finnasta ja vertailevat arviointejaan toisiinsa. Koska korkeakoulukirjaston lähdekritiikin opetuksessa keskitytään tiedonlähteiden ulkoiseen arviointiin, on arviointia helpottamaan tehty lomakkeita, jotka ohjaavat huomioimaan esimerkiksi julkaisun laatua tai julkaisijan luotettavuutta sekä julkaisun kohderyhmää. Opiskelijat yleensä huomioivat ensin enemmän tekstin käyttökelpoisuutta ja paikkansapitävyyttä sekä kirjoittajan asiantuntemusta, mutta eivät aina huomioi yhtä tarkasti esimerkiksi lähteen ajantasaisuutta.Vaikka Masto-Finnan myötä tiedonhaku on yksinkertaistunut ja helpottunut googlemaisemmaksi, on edelleen nähty tarvetta esitellä ajattelun apuvälineeksi myös Boolen logiikkaa sekä asiasanastoja ja ontologioita, jotka auttavat analysoimaan tiedonhaun aihetta (esim. ylä- ja alakäsitteiden sekä vaihtoehtoisten hakutermien käyttö). Sanankatkaisun idea on googlaamaan tottuneelle uusi asia. Masto-Finnassa se tosin välillä vaikuttaa toimivan käänteisesti, eli hakutermin katkaisemalla saa vähemmän osumia. Lainausmerkkien käyttö peräkkäisten sanojen haussa on myös usein uusia asioita vaikka hakutekniikka toimii myös Google-haun tarkentamisessa.

Masto-Finnan googlemaista perushaun hakulaatikkoa on opetuksessa käytetty yleisesti, eikä juurikaan tarkennettuja kokoelmahaun ja artikkelihaun hakulomakkeita, hakutuloksethan tulevat Masto-Finnan perushausta samalle sivulle eri palstoihin. Tämän jälkeen hakutulosten lajittelussa ja rajaamisessa artikkelihaun puolella tiedonlähteiden arvioinnin kannalta tervetullut fasetti on ollut vertaisarvioituihin julkaisuihin rajaus. Etenkin opinnäytetyövaiheessa on mm. tiedonhankintaklinikalla koulutusalasta riippuen varsin kattavan PCI-haun lisäksi ohjattu käyttämään myös natiivitietokantoja ja niiden erikoisominaisuuksia.

Toteutuiko kirjasto-google?
Onko kirjastojen Finna onnistunut kirjasto-googlena? Osittain kyllä. LAMKin aineistot on ollut melko hyvin mahdollista saada yhden asiakasliittymän sateenvarjon alle. Erillisiä välilehtiä Finnassa kuitenkin edelleen on ja kourallinen tietokantoja jää natiiviliittymien varaan. Kaiken kattava indeksi on Masto-Finnan osalta piinallisen lähellä mutta silti niin kovin kaukana.

Hakutulosten saaminen on kuitenkin nopeaa ja lähtökohtaisesti vaivatonta. Hakutulosten esittäminen kahdessa sarakkeessa on ollut hyvä ratkaisu asiakkaillemme. ”Finna ja tutkijat” -tutkimuksessakin esiin tullut ongelma oli Primo Central Indeksin vaikea löydettävyys. Löydyttyään PCI on osoittautunut tutkimuksen mukaan käyttäjien mielestä hyödylliseksi. Masto-Finnan raportteja tarkastelemalla voidaan todeta, että pelkästään digitaalisen lisenssiaineistojen etäkäyttö on summattavissa alkuvuoden osalta viisinumeroiseksi luvuksi, eli e-aineistot kilpailevat mukavasti painetun aineiston kanssa.

Paikallista indeksiä tarkasteltaessa vuoden 2015 alkuvuoden aikana katsotuimmat viitteet olivat edelleen kirja-aineistoa. Yksittäisiä tietokantoja löytyy kuitenkin katsotuimpien viitteiden joukosta kiitettävästi, peräti viisi tietokantaa on TOP 10:ssä. Sanomalehtipalvelu ePress ymmärrettävästi on suosittu, mutta myös kurssiaineistoa sisältävät lähteet nousevat mukavasti painetun aineiston rinnalle. Primo Central Index -hausta puuttuva EBSCO loistaa läsnäolollaan katsotuissa viitetiedoissa osoittaen käyttäjien tarpeen saada EBSCO aineistot myös Primo Centraliin.
Mitä seuraavaksi?
Paikallisen Masto-Finnan käytettävyys on huikeasti aiempia Masto- ja Nelli -käyttöliittymiä edistyneempi. Kehittämisen kohteita kuitenkin löytyy.  Lehtiselailu otetaan käyttöön, ja lehtien näkymän kehittäminen on työn alla. Nähtäväksi jää, onko Masto-Finnasta tulevaisuudessa korvaamaan nykyistä painettujen ja elektronisten lehtien hakuun tarkoitettua Lehtiportaalia. Myös verkkomaksaminen on vihdoin tulossa Masto-Finnaan, kun sidosryhmien palvelujen kannalta käyttökelpoisimman verkkomaksupalvelun kartoitus on hyvää vauhtia valmistumassa. Verkkomaksut saataneen käyttöön syksyllä, kun otamme uudet opiskelijat vastaan.

Masto-Finnan asiakasohjeiden osalta on kahta ilmaa: toisaalta lisäohjeistusta on kaivattu, toisaalta on nähty, että intuitiivisessa käyttöliittymässä ohjeet eivät ole niin tarpeellisia eikä etenkään pitkiä ohjetekstejä lueta tai edes koeta kovin myönteisinä. Kontekstuaaliset, puhekuplamaiset ohjeet saattaisivat tulla kysymykseen joissakin kohdin, esimerkiksi hakujen pikaohjeina tai fasettirajausten opasteina.

Kansalliskirjaston käytettävyyssuunnittelijoita lainaten, Finna on tällä hetkellä kehitysvaiheeltaan ’minimum viable product’, eli suppein mahdollinen toteutus, joka on voitu ottaa tuotantokäyttöön ja asiakkaiden testattavaksi. Nyt painotetaan erilaisten käyttäjäsektoreiden tarpeiden huomioimista ja loppukäyttäjän kannalta intuitiivisuuden kehittämistä.

Finna tai Masto-Finna ei siis ole ”valmis” eikä sen tavallaan ole tarkoituskaan olla. Se kehittyy jatkuvasti käyttäjäkokemuksen ja palautteen myötä niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Laaja yhteistyö eri muistiorganisaatioiden välillä on sekä huikea mahdollisuus että haaste kaikille toimijoille. Jatkossa esimerkiksi opinnäytteissä voitaisikin selvittää, kuinka hyvin tai huonosti Finna palvelee eri kirjastosektoreita, arkistoja ja museoita.
Finnan strategia vuosille 2016 - 2020 on valmisteilla Kansalliskirjastossa. Strategian tarkoituksena on määrittää Finnan kehittämiselle yhteiset suuntaviivat ja huomioida kaikki muistiorganisaatiot. Kansalliskirjaston määritelmän mukaan Finna siirtyy uuden strategian myötä kehitysvaiheesta jatkuvaluonteiseksi palvelutoiminnaksi. Tämän kevään aikana on keskitytty yhteisen tahtotilan määrittämiseen, josta nostoja voisivat olla mm. luotettavan tiedon jakaminen, avoimen tieteen tukeminen, datan uudelleenkäytettävyys ja aineistojen älykäs linkitys. Myös sektoreiden muutosvoimia arvioidaan strategiakauden ajalle. Syksyn aikana määrittelyn on tarkoitus siirtyä konkreettisemmalle tasolle. Lopputuloksena on strategia, joka linjaa lähitulevaisuutemme asiakasliittymissä. AMK-kirjastoissa olisi nyt syytä olla hereillä, ja kommentoida muodostuvaa strategiaa aktiivisesti.

AMK-opiskelijan odotettavissa on muutostekijöitä seuraavien viiden vuoden aikana. Paikasta ja ajasta riippumaton oppimisprosessi tekee tuloaan, samoin digitaalisten aineistojen painoarvo jatkaa kasvuaan. Lieneekö AMK-kirjastoilla vuonna 2020 enää suurtakaan painetun aineiston kokoelmaa, ainakaan omaa? Voisi hieman kärjistäen todeta, että kun omaa asiakasrekisteriä ei enää tarvita ja tietokin on avoimesti saatavilla, AMK-kirjastojen asiakkaat voivat asioida sujuvasti kansallisessa Finnassa. Ei tuo yhtälö vielä tämän strategian aikana täysin toteudu, mutta ei taida ihan utopiaakaan olla.