Kysy käyttäjältä! Ideoita parempiin LibGuideseihin

Libguides oppaat ovat olleet kirjastossa arkipäivää jo pitkään. Oppaita on kymmenittäin, mutta kuinka hyvin ne palvelevat opiskelijoita? LUT-tiedekirjastossa tehtiin keväällä 2021 selvitys LibGuides -sivustomme käytettävyydestä. 

LUT-tiedekirjaston LibGuides -oppaat julkaistiin nykyisessä muodossaan vuoden 2019 lopulla, kun Lappeenrannan tiedekirjasto ja Lahden korkeakoulukirjasto yhdistyivät ja kaksi erillistä opaskokonaisuutta tuli sovittaa yhdelle sivustolle. Yhdistämisen myötä erityisesti etusivun rakennetta suunniteltiin vastaamaan kahden erillisen käyttäjäryhmän, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston, opiskelijoiden tarpeita. Viestinnän selkeys ja kohdentaminen on tärkeää, koska LABin ja LUTin opiskelijoilla on käytössä erilliset Primo-näkymät ja e-aineistot ja siten ohjeistustakin tarvitaan moniin eri tilanteisiin. 

Vuoden 2020 saavuttavuusasetuksen voimaantulon myötä LibGuidesia päivitettiin muun muassa värien ja fonttikokojen osalta vastaamaan uusia vaatimuksia. Kun etäopiskelusta tuli arkipäivää, laadittiin vielä muutamia erityisesti etäopiskelua palvelevia oppaita auttamaan esimerkiksi digitaalisten aineistojen käytöstä. 

Build it and they will come? 

Oppaita siis oli uudistettu ja päivitetty, mutta palvelivatko oppaat vieläkään kohderyhmäämme optimaalisesti? Selvittääksemme opiskelijoiden näkemyksiä oppaiden käytettävyydestä, päätimme laatia kyselyn LibGuidesin käyttökokemuksista sekä pitää käytettävyystestaussessioita vapaaehtoisten opiskelijoiden kanssa.  

Kyselyssä kysyttiin käyttävätkö opiskelijat LibGuidesia, jonka jälkeen kysely jakautui kahteen polkuun. LibGuidesia käyttäneille esitettiin kymmenen väittämää LibGuidesin käytettävyydestä ja ulkoasusta esimerkiksi “Oppaiden nimet vastaavat sisältöä“ ja “Yksittäinen sivu on liian pitkä, en jaksa skrollata”, joita he arvioivat viisiportaisella Likert -asteikolla. Ei-käyttäjiltä kysyttiin, miksi he eivät ole käyttäneet LibGuidesia. Lisäksi kyselyn kautta saattoi ilmoittautua vapaaehtoiseksi LibGuides käyttäjätestaukseen. Kysely toteutettiin Webropolilla ja sitä mainostettiin LibGuidesin lisäksi Primossa ja eLAB opiskelijaportaalissa. 

Käyttäjätestauksen suunnittelussa päätimme keskittää huomiomme niihin oppaisiin, joita LibGuidesin tilastoinnin mukaan käytettiin eniten sekä niihin kysymyksiin, joihin toivoisimme asiakkaiden löytävän vastauksen LibGuidesin avulla. Käyttäjätestauksen suunnittelussa käytimme apuna käytettävyystestauksen perusteoksia (kuten Krug 2009; 2014) ja tehtävien laadinnan tukena aiemmin tehtyjä LibGuides käyttäjätestauksia, kuten Conrad & Stevens (2019) ja Barker & Hoffman (2021). Testauksessa käytettiin käsikirjoitusta varmistamaan jokaisen testisession samankaltaisuus.  

Testaukseen osallistui seitsemän opiskelijaa. Testaukset toteutettiin yksilöhaastatteluina Zoomissa ja tallennettiin. Käyttäjätestaus alkoi tehtävillä, jotka testaaja suoritti omalla koneellaan, jakaen samalla näyttöään haastattelijoille. Testaajaa kannustettiin ajattelemaan ääneen (think aloud protocol) ja kertomaan mihin hän kiinnittää huomiota ja mitä hän etsii sivuilta. Tehtävissä pyydettiin testaajaa esimerkiksi etsimään ohjeet LibGuidesista  siihen, miten rajata haku tietyn paikkakunnan kirjaston aineistoon Primossa tai miten laatia LABin viittaustyylin mukainen viittaus. Ennen tehtäviä muistutimme, että niiden tarkoitus on testata sivustoa, ei testaajan osaamista. Tehtävien jälkeen testaaja arvioi asteikolla yhdestä neljään kuinka helppoa tehtävän suorittaminen hänen mielestään oli.  

Lopuksi kysyimme testaajalta vielä tarkentavia kysymyksiä sivuston hyvistä ja huonoista puolista ja mahdollisia tarkennuksia tehtävien aikana tulleisiin kommentteihin. Lisäksi kysyttiin muutama taustakysymys, kuten opiskeltava ala ja opintojen vaihe.   

Lyhennä tekstit, selkiytä kieltä 

Kyselyn tulokset eivät yllättäneet. Vastaajista reilu kolmannes oli käyttänyt LibGuidesia. Kyselyssä LibGuidesin käytettävyyttä arvioitiin enimmäkseen positiivisesti, tosin parantamisen varaa oli muutamissa kohdissa. Yleisin ei-käytön syy oli ettei oppaista tiedetty, eli markkinointia tarvitaan lisää.  

Käyttäjätestauksessa etusivu sai positiivista palautetta yksinkertaisesta ja selkeästä ilmeestä ja eteenpäin ohjaavista linkeistä ilman ylimääräistä selittävää tekstiä. Lisäksi kuvakkeet koettiin positiivisina katseenvangitsijoina. 

Opiskelijat eivät pitäneet sellaisista opassivuista, joilla on paljon tekstiä. Käyttäjätestauksen mielenkiintoisimpia tuloksia oli, että opiskelijat eivät vieritä sivuja lähes lainkaan; ellei tietoa näy heti, sitä ei ole. Tästä hyvänä esimerkkinä oli kirjaston yhteystietojen paikallistamistehtävä, alapalkkiin sijoitetut yhteystiedot jäivät lähes kaikilta löytämättä. Niinpä oppaiden etusivulla kannattaa esitellä oppaan keskeinen sisältö tiiviisti ja tarvittaessa eteenpäin linkittäen. Navigaation osalta sivunavigaatio huomattiin hiukan helpommin kuin välilehdet. Lisäksi englanninkielisten oppaiden linkittäminen suomenkielisen sisällön keskelle koettiin hämmentävänä. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota oppaiden kieleen ja välttää kirjastosanastoa, kirjastolaisille tutut termit eivät välttämättä puhuttele opiskelijoita. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa (kts. Barker & Hoffman 2021; Conerton & Goldstein 2017;  Thorngate & Hoden 2017).  

“Nyt minä menisin Googleen” 

Kun opiskelijat arvioivat omaa onnistumistaan tehtävissä, saattoivat he antaa onnistumiselleen korkeatkin pisteet, vaikka he eivät löytäneet lainkaan tehtävään kaavailtua oikeaa vastausta. Niinpä pelkkä opiskelijoiden arvioihin luottaminen voi antaa osin väärän käsityksen sivuston toimivuudesta. Lisäksi vaikeampien tehtävien kohdalla muutamat opiskelijat sanoivat, että aidossa tilanteessa he poistuisivat tässä kohtaa kirjaston oppaista ja etsisivät vastausta ongelmaansa Googlen avulla. Jotkut myös käyttivät LibGuidesin hakutoimintoja, mutta eivät saaneet sitä kautta apua. Opiskelijoiden oli myös hankala hahmottaa, että LibGuidesin oma haku etsii vain sen oppaan sisällöstä, jossa käyttäjä sillä hetkellä on, eikä esimerkiksi kirjaston aineistoluettelosta tai edes koko LibGuidesin sisällöstä. 

Olisikin mielenkiintoista selvittää, miten opiskelijat suorittaisivat käyttäjätestauksen tehtäviä, ellei heitä olisi ohjeistettu hakemaan ratkaisua nimenomaan kirjaston oppaiden kautta. Jos Google ohjaa käyttäjän kirjaston oppaisiin, on se luultavasti tehokkaampaa näkyvyyttä kuin mikään kirjaston kampanja voisi tarjota. Lisäksi LibGuidesin oman hakutoiminnon hyödyllisyys jäi askarruttamaan, onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Lopuksi 

Käyttäjätestaus on nopeaa ja edullista. Käytettävyysasiantuntija Nielsenin mukaan jo niinkin pienellä testaajamäärällä kuin viidellä henkilöä on mahdollista saada selville suurin osa mahdollisista käytettävyysongelmista. Krugin (2009, 2014) käytettävyysaiheisista kirjoista ja Nielsen Norman Groupin verkkosivuilta (2021) löydät paljon konkreettisia ohjeita käytettävyystestaukseen. Käyttäjätestaukseen löytyy verkosta myös useita valmiita käsikirjoituksia ja yllä mainituissa tutkimuksissa on esimerkkejä LibGuidesin käytettävyyteen liittyvistä tehtävistä. LUT-tiedekirjaston testauksen käsikirjoitus on saatavilla Zenodosta.  

Tulosten jalkauttaminen kirjaston oppaisiin on vielä kesken, mutta suunnitteilla on työpajapäivä, jossa käymme tuloksia yhteisesti läpi ja kirjaston oppaiden päivittäjät voivat muokata omia oppaitaan tämän perusteella. Älä oleta, kysy käyttäjältä!