Kylmyyden tutkimusta, matkailua ja juridiikkaa - Sairaalakirjastopäivät 2016 Rovaniemellä

Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry ja Lapin korkeakoulukirjasto järjestivät yhdeksännet valtakunnalliset Sairaalakirjastopäivät 19.–20.5.2016 Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa. Tällä kertaa näiden joka toinen vuosi pidettävien päivien aiheet koskettivat erityisesti arktista hyvinvointia ja terveysjuridiikkaa.

Päivä 1

Simulaatio ja pelillisyys terveysalan koulutuksessa
Aamu käynnistyi Lapin yliopiston varadekaanin, professori Heli Ruokamon pitämällä CRICS-projektin (Critical Communication, Safety and Human-centered Services of the Future) esittelyllä. Tämän suurhankkeen tarkoitus on tutkia ja kehittää erityisesti simulaatiokoulutusta, kriittistä viestintää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.  Varsinkin kriisitilanteissa on tärkeää, että tieto kulkee tarkasti ja oikea-aikaisesti.

Hankkeessa tutkitaan myös hajautetun simulaation ja pelillisyyden käyttöä terveysalan koulutuksessa. CRICSissä on mukana laaja joukko sekä tutkimusyksikköjä että kaupallisia toimijoita.

Oikeudellistuva terveysala
Seuravaksi Lapin yliopiston varadekaani, yliopistonlehtori Mirva Lohiniva-Kerkelä luennoi kiehtovasti hyvinvointioikeuden laajasta kentästä. Hyvinvointioikeus kattaa terveysoikeuden, sosiaalioikeuden ja osin työoikeuden esimerkiksi työsuojelun alalta.  Edelleen, terveysoikeudella on yhtymäkohtia muun muassa rikosoikeuteen, hallinto-oikeuteen, vahingonkorvausoikeuteen, henkilöoikeuteen, sosiaalioikeuteen ja bio-oikeuteen. Kenttä on siis kompleksinen ja Lohiniva-Kerkelä penäsikin systemaattista lähestymistapaa, jolla pirstaleista maailmaa oikeusasteissa tulisi käsitellä.

Terveysalan henkilökunnan juridista valvontaa on ollut jo pitempään (esimerkiksi välskärit ja kätilöt ovat ammattikuntina olleet jo varhain säänneltyjä), mutta potilaan oikeudet ovat uudempi asia. Potilasvahinkolaki on vuodelta 1987 ja vasta sen jälkeen potilaan oikeudet ovat nousseet laajemmin esiin yhteiskunnassa.  

Toki myös esimerkiksi terveyspalveluiden tuottaminen ja vaikkapa hoitotakuu ovat juridisesti kiinnostavia. Samoin priorisointi: ketä hoidetaan ja kuinka kauan?  Esimerkiksi vauraassa Norjassa terveydenhoidon sisällä priorisointia on tehty jo pitempään, Suomessa on aika lailla pyritty hoitamaan kaikki. 

Kaiken kaikkiaan Lohiniva-Kerkelän mukaan terveysala oikeudellistuu yhä enemmän ja vaatii jatkuvaa vuoropuhelua juristien ja terveydenhuollon henkilöstön välillä.  Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat esimerkiksi yksilön hoitotahto, joka ohittaa lääkärin ammattivelvollisuudet ja – vastuut sekä johtavien viranomaisten mahdolliset karenssikysymykset, kuten Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn tapaus, kun hän siirtyi yksityiselle sektorille tänä vuonna.

Lakitiedon lähteiden LibGuides
Kolmantena kuulimme Lapin yliopiston kirjaston informaatikon Paula Kangasniemen napakan esityksen lakitiedon lähteistä.  Hän jakoi lähteet oivaltavasti ja loogisesti kolmeen osaan:

1. lain valmistelu 
2. lainsäädäntö 
3. oikeustapaukset.  

Näille jokaiselle osalle on omat tiedonlähteensä.  Lapin yliopiston erinomaisiin LibGuides-opassivuihin kannattaa tutustua erityisesti juridiikan tiedonlähteisiin. 

Mitä on työelämän IL terveydenhoitoalalla?
Iltapäivällä suuntasimme linja-autolla halki vesisateen kohti Napapiirin retkeilyaluetta.  Siellä meitä oli vastassa Lapin AMK:n matkailun opiskelijoiden tarjoama nuotiokahvitus.  Mutta ei pelkkää hupia, vaan lähdimme liikkeelle ja pohdimme ryhmätöinä kävelyseminaarissa sitä, mitä työelämän informaatiolukutaito terveydenhoitoalalla oikein on?  Tuotokset oli tarkoitus kirjata koneella tai kynällä, mutta jatkuvan sateen vuoksi ainakin meidän ryhmämme päätti jutustella ja mutustella aihetta ihan keskustellen ja kirjasimme kukin sitten ajatuksiamme Sairaalakirjastopäivien Padlet-sivulle.  Padlet on näppärä, ilmainen, toiminnallinen ja vuorovaikutuksellinen verkkosovellus, johon jokainen osoitteen saanut voi lisätä tekstiä, kuvia tai videoita. 

Kuva 1.  Napapiirin retkeilyalueen portti.

Kuva 2. Vettä oli paikoin runsaasti

Kuva 3. On suo ja pitkospuut –selfie.

Ennen illallista ehti vielä katsomaan Suomi-Tanska –jääkiekko-ottelun lopun.  Illallinen oli varsinaista pohjoisen makujen ilotulitusta fine dining –hengessä ravintola Arctic Boulevardissa. Ravintolan ulkopuolella patsastelee kuvan jääkarhu.

Kuva 4.  Jääkarhu eli Ursus Rovaniemiensus

Päivä 2

Ylilääkärin näkökulma terveyskirjastoon
Toisen päivän aamuna ylilääkäri Katri Vuopala Lapin sairaanhoitopiiristä kertoi terveystieteellisen kirjaston hyödyistä ja sanojensa vakuudeksi hän toi esiin muutaman mieltäylentävän linkin. Ensimmäinen oli Medical Library Associationin listaus artikkeleista, joissa on tutkittu kirjaston vaikuttavuutta terveysalalla. Toinen linkki kertoo, että Suomessa tehdään hyvää tutkimusta lääketieteen saralla, ja varmastikin kirjastoilla on siinä oma osuutensa.

Edelleen, kannattaa tutustua tuoreehkoon artikkeliin Duodecimissa: Pekka Karma, Ari Lindqvist ja Lasse Viinikka: Arviointi HUS:ssa tehdyn tieteellisen tutkimuksen vaikutuksista potilaiden hoitoon.  Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(4):326-22.  Kirjasto on kuitenkin tärkeä tieteellisen tutkimuksen mahdollistaja.

Lopuksi ylilääkäri Vuopala huomautti aiheellisesti, että Terveydenhuoltolaissa on täydennyskoulutusvelvoite pykälä 5:ssä.  Joten ammattitaidon ylläpito ja itsensä kehittäminen on jokaisen terveyshuollon toimijan velvollisuus, tapahtui se sitten yksikön omissa koulutuksissa, ulkoisissa konferensseissa tai vaikkapa tietoa itsenäisesti / tuetusti hakemalla ja sitä omaksumalla ja jakamalla.

Kylmyys ja terveys
Seuraavaksi tutkija Susanna Pääkkölä Arktisesta keskuksesta johdatti meidät kiintoisaan kylmyyden ja terveyden maailmaan.  Pääkkölä tekee fysiologian alan väitöskirjaa aiheesta matkailuturvallisuus kylmässä.  Hän tutkii muun muassa kylmäaltistusta todellisissa olosuhteissa, eikä laboratoriossa.  Ensin vapaaehtoiset koehenkilöt teipataan antureita täyteen ja kehotetaan nielemään kehon sisälämpöä mittaava kapseli.  Sitten heidät viedään kylmään ja pimeään Lapin luontoon (toki asiallisesti puettuina) ja retken jälkeen tarkastellaan tutkimustuloksia. 

Kylmyys ja pimeys ovat Lapissa toisaalta matkailullinen vetovoimatekijä ja toisaalta turvallisuus- ja terveysriski.  Matkailuyrittäjyys merkitsee Lapin taloudelle todella paljon, joten turistien turvallisuudesta ja matkailupalveluiden laadusta täytyy pitää hyvää huolta.

Kylmyys on meille uhka: pahimmillaan se aiheuttaa kipua, toimintakyvyn heikkenemistä, eri oireita ja kylmävaurioita.  Tuuli ja kosteus lisäävät kylmän vaikutusta.  Kehon normaali lämpötila on, kuten tiedämme, noin 37 astetta Celsiusta, mutta turvallinen vaihteluväli on +- 4,5 astetta. 

Elimistö säätelee lämpöä siten, että sisäelinten ja aivojen lämpötila pysyy lähellä 37 astetta mahdollisimman pitkään, mikä taas tarkoittaa sitä, että ääreisverenkiertoa on pakko heikentää.  Varpaat ja sormet palelevat siis ensimmäisenä.  Toisaalta kylmyyden kokemus on aistimuksena yksilöllinen: samoissa olosuhteissa joku palelee ja toinen ei. Aiemmat paleltumat heikentävät kylmänsietokykyä.  Tutkimukset kertovat, että esimerkiksi Lapin kylmään tottumiseen menee noin kaksi viikkoa.

Näin kesähelteillä kannattaa muistaa nauttia riittävästi juotavaa, mutta sama pätee myös pakkasiin: sekä nautitun nesteen että hiilihydraattien määrä on syytä pitää riittävän korkealla.

Arktiset tiedonlähteet
Kolmantena esiintyjänä informaatikko Liisa Hallikainen Lapin korkeakoulukirjastosta esitteli arktisia tiedonlähteitä, jotka ainakin itselleni olivat aika tuntemattomia.  Esitys käynnistyi hyviin tapoihin kuuluen käsitteen määrittelyllä; mitä arktinen alue oikeastaan tarkoittaa?  Jotkut sementoivat arktisen alueen napapiirin pohjoispuoleen, toiset määrittelevät sen kasvillisuuden tai lämpötilan mukaan, kolmannet pohtivat samalla muitakin kriteereitä kuten valon määrä tai ikirouta.  Ehkä yleisin malli lienee CAFF:n eli  Conservation of Arctic Flora and Fauna –organisaation alla esitys.

Kuva 5. CAFF:n kartta arktisesta alueesta. Kuvan lähde:http://www.caff.is/

Arktisuus on tutkimuskohteena monitahoinen: voidaan tutkia esimerkiksi arktista luontoa, kansoja, kulttuureita ja niin edelleen.   Arktiset kansat eroavat geneettisesti valtaväestöstä, samoin usein elinkeinot, elintavat sekä ravinto. Kiinnostus arktisiin alueisiin on – osittain ilmastonmuutoksen seurauksena- lisääntynyt.  Merijää vähenee, mikä avaa mahdollisuuksia kalastukselle, öljy- ja kaasukenttien hyödyntämiselle, kuljetusreittien avaamiselle ja vaikkapa matkailulle.  On syytä muistaa, että Etelämantereesta on kansainvälinen sopimus, mutta Arktiksesta ei!

Arktisia alueita leimaavat usein pitkät etäisyydet ja harva asutus.  Kuljetuskustannukset nostavat tuotteiden hintoja ja palveluita ei välttämättä saa.  Siksikin tarvitaan omaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa arktisille alueille.

Arktisen tiedonhaun ponnahduspisteeksi kannattaa ottaa Lapin yliopiston kirjaston Arktiset ja antarktiset tiedonlähteet. Albertan yliopiston John w. Scott Health Library on tehnyt arktiseen tiedonhakuun sopivia suotimia ainakin Medlineen, Cinahliin, Embaseen ja PsycInfoon.

Matkailun tapaturmat
Päivät päätti Lapin sairaanhoitopiirin erikoistuva lääkäri Gilber Kask kuvallisesti hyytävälläkin esityksellään matkailuun liittyvistä tapaturmista Lapissa. Lappi on poikkeuksellinen keskussairaala.  Se on oikea ortopedin korkeakoulu; niin paljon ja niin erilaisia murtuma-, mutta myös palovamma- ja kylmettymispotilaita sairaalaan virtaa!  Lapista on pitkä matka yliopistosairaalaan, joten ambulanssihelikopterikyyditkin ovat aivan arkipäivää.

Kiireisin matkailusesonki on joulukuusta huhtikuuhun.  Hiihtokeskukset tuovat keskussairaalaan paljon muun muassa sääri-, ranne- ja olkapään seudun murtumista kärsiviä potilaita.  Moottorikelkkatapaturmat ovat taas luonteeltaan korkea-energisiä ja siksi usein vaikeita. Vaikeat paleltumat ovat harvinaisia (9 kpl v. 2015), mutta johtavat valitettavan usein amputointiin.  Ja valitettavan usein tapaturmien syynä on potilaan vahva juopumustila. Potilaissa on erityisen paljon muualta Suomesta ja ulkomailta tulleita, joten kielitaito, tietämys eri kulttuureista ja eri maista sekä niiden vakuutuskäytännöistä ovat tärkeitä.  Esimerkiksi kipulääkitys on keskimäärin briteille tärkeää, kiinalaisille ei. 

Kaiken kaikkiaan turismi on olennaista Lapin talouselämälle, joten sairaalankin palveluiden on oltava kunnossa.  Paha kello kuuluu kauas.  Keskussairaala onkin palkannut erityisen turistisosiaalityöntekijän huolehtimaan matkailupotilaiden asioista ja tukemaan heitä. On tarvittaessa huolehdittava esimerkiksi ulkomaisen potilaan epikriisi englanniksi, on päätettävä milloin potilas on fit-to-fly, eli lentokelpoinen, on päätettävä tarvitseeko hän saattajan lennolle ja niin edelleen.

Yhdeksännet valtakunnalliset Sairaalakirjastopäivät olivat antoisat ja alueen omaleimaisuus näkyi hyvin ohjelmassa. Kahden vuoden kuluttua tavataan, ja toivottavasti amk-kirjastoista vielä useampi pääsee mukaan.