Kurjasti menee

Kirjastossani on kirjoja avioeroista, lapsettomuudesta, lasten kaltoinkohtelusta, stressistä, työelämän raastavuudesta. Löytyy kirjoja, joissa kerrotaan, miten alaiset eivät ymmärrä johtajaansa eivätkä johtaja alaisiaan.  Kirjoitukset antavat ymmärtää, miten työyhteisössä vahvat kiusaavat heikkoja eikä heikkoja signaaleja  huomata. Tutkimuksissa kerrotaan, miten äidit väsyvät, lapset ja nuoret syrjäytyvät, miten   syömme väärin ja lihomme. Kirjastoluokka kolmekymmentäseitsemän pursuilee aineistoa yksinään asuvista vanhuksista, yksinäisyydestä ja sosiaalihuollon riittämättömistä palveluista. 

Jos opettaja kuvittelee osaavansa opettaa, hänen kannattaa vilkaista luokan 38 opetusoppaita. Oletko sittenkään aktivoiva opettaja, käytätkö pedagogisia menetelmiä vai tuherratko jollain menneellä vuosikymmenellä?  Oletko huomannut, että opiskelija on ottanut vallan? Löytyy myös kirjoituksia, miten villi luokka kesytetään tai miten suojautua aggressiivisilta oppilailta. Huomaatko työhuoneesi ympärillä hiipivät tuhotyöntekijät, onko koulu- ja työturvallisuus kunnossa? Elämäämme uhkaavat monet luonnonvoimat, koulusurmat  ja terrorismi, jos uskomme kirjojen kirjoittajia. Ja miksi emme uskoisi.

Kirjastoluokassa 59 vaanivat kaiken maailman sairaudet, fobiat ja hulluus. Kukaan ei varmaankaan pysty synnyttämään normaalisti saati sitten kasvattamaan lastaan ihan tavalliseksi kunnon kansalaiseksi. Ei ainakaan, jos lukee lasten kasvatusoppaita. Synnytyksessä voi mennä sata asiaa pieleen, raskausajasta nyt puhumattakaan! Lisäksi alkoholi ja huumeet koukuttavat meitä syntymästä kuolemaan.

Uutuushyllyä pyöräyttämällä saa aika hyvän katsauksen siitä, mikä Suomea nyt puhuttaa: pelätään lankoja pitkin tulevia uhkia; hyllyssä on kaksikin eri kirjaa kyberturvallisuudesta. Uskonnot, niiden taustat ja eri uskonnollisissa liikkeissä uinuvat väkivallanteot ja suvaitsemattomuus puhuttavat. Vanhuspalvelulaista ja informaatikuplasta kertovat kirjat kiehnäävät vierekkäin. Etsivä nuorisotyö –kirja odottaa ottajaansa. Introvertit ja erityisherkät ihmiset on nostettu nyt tapetille, toivottavasti he kestävät esilläolon, vaikka vain kirjan muodossa. Keväästä saa humaltua, mutta sokerihumalasta varoitellaan Fernholmin Sokerimyrkytys–kirjassa.

Kaikesta huolimatta lukeminen on kivaa ja tiedon etsiminen palkitsevaa, miksi muuten meille kirjoitettaisiin näin paljon erilaisia kirjoja. Lukemisen jopa väitetään vähentävän stressiä. Lukemisen avulla voi hoitaa parisuhdettaankin, enkä tarkoita nyt parisuhdeoppaita. Luetusta kirjasta saa monta virkistävää keskustelua aikaiseksi kumppaninsa kanssa. Ilkka Vuori on kirjoittanut  ”Liikuntaa lääkkeeksi” -kirjan, jossa hän esittelee vaivaan kuin vaivaan parannuskeinoksi liikkumista. Myös lukemisen voi nähdä liikuntana, aivojumppana, joka piristää ja aktivoi elämäämme. Eikä kaikki sitten olekaan niin kurjaa!

Hannele Myntti, Centria