Kuinka Wikipedian sisältö kehittyy? Tietoasiantuntija Wikipedian lähdetalkoissa

Kuvailen tässä artikkelissa tietoasiantuntijan näkymää suomenkielisen Wikipedian käyttäjäyhteisön järjestämiin heinäkuun lähdetalkoisiin, joissa lähteettömiin artikkeleihin haetaan ja merkitään lähteitä. Wikipedian artikkeli voi olla laaja ja huolellisesti tehdyn oloinenkin, mutta jos siitä puuttuvat lähteet, siihen on syytä suhtautua vielä varovaisemmin kuin Wikipedian sisältöihin yleensä. Kirjoitus perustuu osallistuvaan havainnointiini heinäkuun 2020 talkoista.

Wikipedia on avoin tietosanakirja verkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi muokata sen sisältöä.  Sen sijaan se ei tarkoita, että sisältöä voi muokata miten tahansa. Wikipedian konseptiin kuuluu sisältöjen vertaisarviointi, jota osaltaan toteuttavat kaikki käyttäjät ja erityisesti tähän tehtävään nimetyt seulojat. Kaiken kaikkiaan Wikipediassa on parikymmentä käyttäjäryhmää erilaisin oikeuksin; valtaosa niistä liittyy erilaisiin järjestelmän ja sisällön ylläpitotehtäviin. Äänioikeus Wikipedian äänestyksissä on käyttäjillä, jotka ovat tehneet  vähintään sata muokkausta artikkeleihin. (Wikipedian sisällöntuottajat 26.5.2019.)

Wikipedian ovat perustaneet Internet-yrittäjä Jimmy Wales ja filosofi Larry Sanger tammikuussa 2001. Wikipedian konseptia edelsi Nupedia, jonka sisällöntuotantoprosessi oli jäykempi, vertaisarvioituja tiedejulkaisuja muistuttava. Sen sivuprojektina syntyi  Wikipedian alusta, mutta Nupedia konseptina jäi kehittyvän Wikipedian jalkoihin.

Wikipedian ja sen sisarprojektien (mm. Wikisanakirja ja Wikimedia Commons) infrastruktuuria hallinnoi voittoa tavoittelematon säätiö Wikimedia Foundation Inc. Yhdysvalloista käsin.   Suomenkielinen Wikipedia aloitti toimintansa alkuvuodesta 2002. (Wikipedian sisällöntuottajat 6.9.2017, 1.9.2020.)  Wikipedian keskeisin sisältö periaate on, että kyse on sekundaarijulkaisusta; Wikipediassa ei julkaista mielipiteitä eikä myöskään ennen julkaisematonta tutkimusta (Wikipedian sisällöntuottajat 10.11.2019).

Lähdetalkoiden taustaa

Wikipedian periaatteiden kiteytys Viisi pilaria toteaa seuraavasti: ”Viittaamme tarkistettavissa oleviin, luotettaviin lähteisiin aina kun mahdollista, erityisesti kiistanalaisissa aiheissa.” (Wikipedian sisällöntuottajat 1.1.2019.) Yksittäisten artikkelien taso vaihtelee mallikelpoisesti lähteistetyistä ja asianmukaisin viittein varustetuista kokonaan lähteitä vailla oleviin tuotoksiin.

Suomenkielisen Wikipedian perinteisiin ovat vuodesta 2010 kuuluneet Heinäkuun lähdetalkoot.  Lähdetalkoissa osallistujat pyrkivät lisäämään päivittäin vähintään yhden lähteen sellaiseen artikkeliin, jossa lähteitä ei ole lainkaan. Niitä riittää: aamulla 22.7.2020 luokassa Lähteettömät artikkelit oli 11 760 käyttäjien osoittamaa kohdetta. Kaikkiaan tietosanakirja-artikkeleita oli 488 944, joista käyttäjät olivat siis aktiivisesti merkinneet 2,41 % lähteettömiksi. Lisäksi lähteiden ja viitteiden puutteita jäljitetään esimerkiksi PetScan-työkalulla, jolla käyttäjä voi etsiä lähdeongelmia haluamistaan sisältöluokista ilman käyttäjien merkintöjen apua (Wikimedia 2020).

Lähdetalkoot ovat aika- ja paikkariippumatonta toimintaa – niihin osallistutaan verkossa asianomaisen ”projektisivun” kautta.Tyypillisesti lähdetalkoisiin on vuosittain osallistunut nelisenkymmentä wikipedistiä ja osallistumismerkkiin oikeuttavat vähintään 31 lähteistettyä artikkelia on saavuttanut vuosittain kolmisenkymmentä heistä. Tänä vuonna ilmoittautuneita oli 40 ja vähintään 31:een lisäykseen päässeitä 22. (Wikipedian sisällöntuottajat 29.6. 2020.)

Lähdetalkoiden kaltaisten etätapahtumien lisäksi järjestetetään paikallisia tapahtumia, kuten Kaisa-kirjastossa naistenpäivänä 2016 pidetty  ”Sata naista Wikipediaan”, joihin osallistutaan enimmäkseen tapahtumapaikalla.

Lähteistettävien artikkelien valinta

Koska lähdetalkoot ovat muun Wikipedia-aktiviteetin tapaan vapaaehtoistoimintaa, myös lähdetalkoisiin kukin osallistuu omista lähtökohdistaan ja omien intressiensä ohjaamana. Työstettävien kohteiden valinta voi perustua esimerkiksi seuraaviin suoraviivaisiin lähtökohtiin:

1. Aihepiiri: Talkoolainen valitsee tietyt luokat ja rajaa työskentelynsä pelkästään niihin. Tavoitteena voi jopa olla tiukasti rajatun aihealueen tilanteen korjaaminen kokonaisuudessaan: kun talkoot ovat ohi, valitussa luokassa ei enää (toistaiseksi) ole lähteettömiä artikkeleita. PetScan-ohjelma auttaa listaamalla valittujen luokkien lähteettömät artikkelit. Myös Wikipedian omia hakutoimintoja on viritetty samaan tarkoitukseen.

2. Lähteettömien artikkelien listat: Wikipedian haku ”Luokka:Lähteettömät artikkelit” generoi aakkosellisen listan, jossa aihepiirit ovat sekaisin. Tämä tarjoaa talkoolaiselle vaihtelua, sillä listaa voi edetä järjestyksessä tai poimia rusinat pullasta keskittymällä pelkästään itseä kiinnostaviin tai lähteistämisen kannalta realistisilta tai erityisen haastavilta tuntuviin artikkeleihin.

Entäpä, jos haluatkin taktikoida, vaikkapa saadaksesi nopeasti ”osallistumislätkään” oikeuttavat 31 muokkausta tehtyä? Silloin voit valita aihepiirin, jonka monia artikkeleita voi täydentää yksittäisellä laajalla lähteellä. Itse kokeilin tätä työskentelyn välipalaksi käyttäen lähteenäni järkälettä nimeltä 1000 rakennus- ja maansiirtokonetta. Talkoolainen täyttää valmiiksi ns. lähdemallineen, eli yksittäisen lähteen tiedot sisältävän pohjan, joka voidaan sellaisenaan liittää Lähteet-otsikon kanssa lähteettömän artikkelin loppuun ja tekstiviitteitä varten riittää sivunumeron vaihtaminen tarpeen mukaan. Wikipediassa on erikseen mallineet esimerkiksi kirja-, verkko- ja artikkelilähteille (Wikipedian sisällöntuottajat 23.2.2018).

Eri tapoja löytää ja käsitellä lähteitä

Lähteiden löytäminen ja käsittely lähdetalkoissa perustuu talkoolaisen omiin tottumuksiin ja resursseihin. Voi kuvitella nettinatiivin istumassa kuulokkeet korvilla ikiomassa pelituolissaan, cola-pullo käden ulottuvilla, verkkolähteitä täsmämetsästäen parhaaseen takavuosien Noutajat.net-ohjelman tyyliin.

Yhtä hyvin voi kuvitella kesälomaansa viettävän asiantuntijan – siksikö lähdetalkoot ovatkin heinäkuussa, sitä joskus mietin – työhuoneellaan tai kotinsa kirjastohuoneessa syventyneenä tutkimusalansa artikkeleihin tai parantelemassa nimimerkin suojassa johonkin ihan muuhun kiinnostukseen liittyviä artikkeleita. Professoreitakin käyttäjistä löytyy nimillä ja nimimerkeillä, siinä kuin koululaisia ja opiskelijoita.

Nähdäkseni ihanteellinen lähdetalkoiden toimija olisi työpari, tai korkeintaan muutaman henkilön muodostama työryhmä, jossa yhdistyisi substanssi- ja tiedonhankintaosaamista hyvin yhteen pelaavaan henkilökemiaan. Tällöin olisi paikallaan pelkän lähteistämisen sijaan parantaa artikkelien laatua laajemminkin — toki tätä tehdään lähdetalkoissa joka tapauksessa; tällöin ei painoteta käsiteltyjen artikkelien lukumäärää. Osa Wikipedian käyttäjätunnuksista epäilemättä edustaakin tällaisia yksiköitä, Wikipediasta eri rooleissa kiinnostuneita porukoita.

Lähdetalkoot informaatiolukutaidon kehittäjänä

Voisiko lähdetalkoiden tapaista toimintaa käyttää hyödyksi ammatillisesti, vaikkapa informaatiolukutaidon opetuksessa ja ohjauksessa?

Suomessa toteutetussa lukiolaisten Wikipedia-työskentelykokeessa havaittiin käytettyjen lähteiden olevan lähes pelkästään nettilähteitä ja noin kolmanneksen lähdeluettelossa mainituista jääneen vaille tekstiviitteitä  (Sormunen & Lehtiö 2011).

Dawe ja Robinson (2017) raportoivat, että korkeakouluopiskelijoiden Wikipedia-työskentelyn myötä heidän luottamuksensa tiedonhankinnan ja –käytön taitoihinsa parani ja ylitti tutkijoiden odotukset: opiskelijat kirjoittivat pitempiä tuotoksia ja käyttivät enemmän lähteitä (references) kuin aiempien tuotosten perusteella oletettiin.  Avoimissa kysymyksissä työskentelyn vaikutuksista oli merkkejä opiskelijoiden kenttäriippuvuudesta: He saattoivat pitää Wikipedia-työskentelyä outona (”odd”) verrattuna yliopistossa tavanomaisiin tehtäviin ja kokea hankalana Wikipedian viittausmerkintätavan, joka on erilainen kuin heidän muuten käyttämänsä notaatio, tämän tutkimuksen informanteilla APA.

Nähdäkseni lähdetalkoiden idean pohjalta kehitetyllä työskentelytavalla on mahdollista lisätä opiskelijoiden ymmärrystä prosesseista, joissa tiedonlähteiden sisältö rakentuu ja tältä osin kohentaa informaatiolukutaitoa. Suunnittelussa on otettava huomioon, että Wikipedia on avoin ympäristö: sitä ei voi palauttaa ”lähtötilanteeseen” uusia ryhmiä varten. Tämä olisi kyllä mahdollista teknisesti, muttei sosiaalisesti, häiritsemättä yhteisön dynamiikkaa. Työskentelyssä olisi kenties hyödyksi käyttää opintojakso- ja koulutusalarajat ylittäviä sekaryhmiä, jolloin työstettävä sisältö jakautuisi laajemmalle alueelle, eivätkä yksittäiset aihepiirit ”menisi tukkoon” liian monien henkilöiden työstäessä samaa aihetta.

Kirjasto- ja informaatiopalvelualan ammattilaiselle lähdetalkoissa tarvittavan materiaalin löytäminen on pääsääntöisesti helppoa. Lähteen lisäämisen lähdeluetteloon saattaa vielä käsittää varsin neutraaliksi operaatioksi. Viitteitä lisätessään sen sijaan voi tunnustella omia mukavuusalueitaan: Miltä tuntuu muokata itselle vieraan aihepiirin artikkelia? Missä kulkevat tiedonjärjestämisen ja kuvailun rajat sisällöntuotannon suuntaan? Tutkimuksessa tätä pohdintaa on hahmoteltu puuttumattomuuden periaatteen, principle of non-interference, avulla (Kämäräinen & Saarti 2014).

Lähteet

DOLDER, W., DOLDER-PIPPKE, U., BARNER, A. R., PLEIFFER, F. & BONGARTZ, S. 2009. 1000 rakennus- ja maansiirtokonetta. Helsinki: Alfamer.

KÄMÄRÄINEN, J., 2017. Wikipedian potentiaaleja ammattikorkeakoulukirjastossa. Signum, 49 (1), s. 27-31.

KÄMÄRÄINEN, J. & SAARTI, J., 2014. Library Professionals' and partners' implicit principle of non-interference and writing-related interventions. QQML e-journal, (4), s. 899-908.

SORMUNEN, E. & LEHTIÖ, L., 2011. Authoring Wikipedia articles as an information literacy assignment: copy-pasting or expressing new understanding in one's own words? Information Research, 16(4). Paper 503. http://informationr.net/ir/16-4/paper503.html  Luettu 22.7.2020.

WIKIMEDIA 14.3.2020. PetScan: Manual for PetScan. URL: https://meta.wikimedia.org/wiki/PetScan/en Luettu 22.7.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 6.9.2017. Nupedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Nupedia

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 23.2. 2018. Luokka:Viitemallineet. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Viitemallineet. Luettu 22.7.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 4.5.2019. Wikipedia: Usein kysytyt kysymykset https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Usein_kysytyt_kysymykset Luettu 2.9.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 26.5.2019. Ohje: Käyttöoikeudet. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:K%C3%A4ytt%C3%B6oikeudet#Seulontaan_ja_muokkausten_valvontaan_liittyv%C3%A4t_oikeudet Luettu 2.9.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT. 1.1.2019. Wikipedia:Viisi pilaria. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Viisi_pilaria. Luettu 22.7.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 10.11.2019. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta Luettu 22.7.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 29.6. 2020. Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot. URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Hein%C3%A4kuun_l%C3%A4hdetalkoot Luettu 22.7.2020.

WIKIPEDIAN SISÄLLÖNTUOTTAJAT 1.9.2020. Suomenkielinen Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_Wikipedia Luettu 2.9.2020.