Kuinka sujuu yhteistyö opettajien kanssa Suomessa ja USA:ssa?

Yhteistyötä opettajien kanssa

”Librarians like to collaborate. Teachers don’t.” Näin aloittaa kirjastonhoitaja Amanda Hovious (Pohjois-Dakota, USA) bloginsa maaliskuussa 2015¹. Hovious toteaa, että kyseessä ei ole absoluuttinen totuus, mutta tällaisen tilanteen edessä monet kirjastonhoitajat ovat päivittäin. Jutun luettuani kiinnostuin siitä, mikä on tilanne Suomessa? Mitä tiedämme opettajien ja kirjastonhoitajien välisestä yhteistyöstä? Joitakin vastauksia löytyy keväällä 2014 tehdystä STKS:n IL-kyselystä², johon saatiin 118 vastausta eri kirjastosektoreilta.

Kysymykseen ”Miten suunnittelet opetusta yhteistyössä? Kerro yhteistyöstä, sen hyödyistä ja haasteista.” tuli eniten avovastauksia. 66 vastaajaa kertoi kokemuksistaan. Samat hyödyt ja haasteet toistuivat useissa vastauksissa.

Aika
Aika oli useimmin mainittu yhteistyöhön liittyvä haaste. On hankalaa löytää yhteistä aikaa, jolloin opettajien kanssa voisi suunnitella opetusta. Hovious toteaa, että erityisesti opettajien aikataulut voivat tehdä yhteistyön hankalaksi. Suurimmalla osalla kirjastonhoitajista on opettajia joustavammat työaikataulut. Toisaalta myös kirjastonhoitajien on vaikea löytää aikaa yhteiseen suunnitteluun, kun vastuulla on muitakin töitä kuin tiedonhaun ohjaus ja opettaminen. Näin IL-kyselyn vastaajat kuvaavat aikaan liittyviä haasteita:

”Haasteena on aika: ammattiaineen opettajat ovat mielellään mukana th-opetuksen sisältöä mietittäessä, mutta yhteisen ajan löytäminen on hankalaa.”

”Haasteena saattaa olla, ettei saa "tilaajaa" kiinni, tilaus tulee myöhään, ym. sellaiset tyypilliset jutut, jotka hankaloittavat yleensäkin sujuvaa kanssakäymistä. Ja voi olla, että itsekin unohtaa ottaa ajoissa yhteyttä, koska monta palloa yhtä aikaa ilmassa.”

Myös muut yhteistyöhön vaikuttavat asiat vievät aikaa. Kyse ei siis ole vain tapaamisajan löytämisestä. Yksi vastaaja laati tällaisen listan: ”yhteistä suunnittelua, kehittämistä, opettamista, ohjausta, teknisten välineiden haltuunottoa, uusien oppimistapojen miettimistä, verkostojen rakentamista”.

Työkulttuuri

Korkeakoulun työkulttuuri vaikuttaa myös opettajien yhteistyöhalukkuuteen kirjastonhoitajien kanssa. Hovious kärjistää seuraavasti: Apaattinen organisaatio toteaa: ”we don’t care”. Toimintaan kannustava organisaatio taas käskee: ”you must collaborate”. Yksi vastaaja toteaa seuraavasti:

”Kaikissa organisaatioissa on omat tapansa opettaa ja toimia. Sinällään ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, koska organisaatiot eroavat toisistaan. mm. volyymin, perinteidensä ja toimintakulttuurinsa perusteella. Kuitenkin on hyvä, että esim. IL-tavoitteet ovat yhteiset; niitäkin pitää uudistaa ja seurata kehitystä.”

Parhaimmillaan työkulttuuri tukee yhteisopettajuutta: samassa tilassa samaan aikaan paikalla on opettaja ja kirjastonhoitaja. Jaetaan, opitaan yhdessä, ollaan toiselle peilinä sekä yhdistetään tiedot, taidot ja voimat. Näin kaksi vastaajaa kuvaa yhteisopettajuutta:

”IL-opetus on integroitu substanssiopetukseen, joten teemme tuntisuunnitelmat lehtoreiden kanssa yhdessä. Opintojaksokuvauksesta valitaan koko opintojakson kannalta parhaat tunnit olla opettamassa yhdessä, jolloin tunti on dialoginen kahden opettajan vetämä. Yhteisopettajutta on ollut sekä tavallisilla tunneilla että virtuaaliopiskelijoille livenä AC:ssä. Jos pidän tunnin yksin, ajankohta ja aihepiirit on sovittu niin, että se sopii koko kurssin kulkuun.”

”Opinnäytevaiheessa yhteistyö on ollut hyödyllistä, kun itse olen mukana tunneilla, joilla myös opettaja on läsnä. Minä vastaan tiedonhankinnan osuudesta (opettaja toimittaa tietoa aiheista etukäteen), mutta samassa sessiossa opiskelijat voivat kysyä myös muita opinnäytteen työstämiseen liittyviä kysymyksiä.”

Myöskin opetussuunnitelmalla on suuri merkitys. Miten kirjasto näkyy OPSissa? Ovatko informaatiolukutaitoon liittyvät eri osa-alueet ja tavoitteet mainittu OPSissa? Jos ei ole, niin kirjastonhoitajien on hankala toteuttaa omaa osuuttaan suunnitelmallisesti: ”Meillä tiedonhaun opetus ei ole opetussuunnitelmassa ja sitten tulee yllätyksiä eli joku opettaja haluaakin opetusta omalle kurssilleen.”

IL-taidot
Hovious toteaa, että opettajat eivät aina tunne informaatiolukutaidon sisältöä eivätkä siten näe yhteyttä oman oppiaineensa ja IL:n osaamistavoitteiden välillä. Tämä tuli esille myös IL-kyselyn vastauksissa:

”Joissain tehdään yhteistyössä isomman kurssin vastuuopettajan kanssa. Näissä voi olla haasteena, ettei heitä kiinnosta IL-osuus sisällöllisesti.”

Eri koulutusaloilla tiedonhankinnan taitoja arvostetaan eri tavoin.  Eräs vastaaja kuvaa tilannetta näin:

”Sosiaali- ja terveysalalla tunteja ylipäätään on helppo saada, opetustani arvostetaan. Mutta esim. tietojenkäsittelyn opiskelijat (ehkä hieman opetkin) on aika itseriittoisia, eivätkä koe tiedonhankinnan opetuksen välttämättä hyödyttävän.”

On siis tärkeää tehdä kirjaston koulutuksia näkyväksi. Opettajat eivät välttämättä ole tietoisia kaikista kirjaston mahdollisuuksista.

”Haasteena lienee se, että informaatikon on osattava puhua samaa kieltä kuin lehtorit ja ymmärrettävä kirjaston sekä IL:n merkitys ei-kirjastoalalla olevien näkökulmasta. Informaatikon on ensin verkostoiduttava lehtoreiden kanssa ja proaktiivisesti ehdotettava yhteistyötä + mitä se voisi konkreettisesti olla.”

Oppimistehtävät

Opettajan ja kirjastonhoitajan yhteistyön suurimpana vahvuutena pidettiin yhteisiä oppimistehtäviä. Kun tehtävät ovat opettajan tekemiä, niin ne ovat opiskelijoille haastavampia ja mielekkäämpiä kuin kirjastonhoitajan tekemät harjoitukset. Näin tiedonhakemisesta ja arvioinnista tulee osa ammattiaineen tai tutkimusalan opetusta. Myös kirjastonhoitaja hyötyy. Hän saa tietää minkälaisia tehtäviä opiskelijoilta edellytetään ja mitkä ovat tehtävien tavoitteet. Näin vastaajat kuvaavat kokemuksiaan:

”Hyötynä on se, että tiedonhankinta integroituu osaksi muuta opetusta ja siten esim. oppimistehtävät ovat mielekkäitä. Etuna on myös yhteinen oppimisympäristö, mikä helpottaa sekä opettajaa että opiskelijaa.”

”Pienimuotoinenkin yhteissuunnittelu opettajan kanssa auttaa yleensä kirkastamaan ryhmän tarpeita; yleensä tämä siis tapahtuu jonkun tietyn kurssin yhteydessä.”

”Antoisimpia opettajien mielestä ovat tunnit, joilla täsmäesitellään kurssin tehtäviin parhaiten sopivia tiedonlähteitä; silloinkin voi haastetta siinä, että opettajien odotuksiin pystytään vastaamaan; keskimäärin opettajat kuitenkin pitävät sisältöjä hyvinä, mutta ei siis aina, keskustelut ennen ja jälkeen olisivat siis paikallaan jos aikaa niihin löytyy.”

Miten tästä eteenpäin?

Amanda Hovious esittelee kolme roolia, joista käsin kirjastonhoitajat voisivat entisestään vahvistaa yhteistyön kulttuuria. Hän nimeää roolit seuraavasti: suunnannäyttäjä, puolestapuhuja ja neuvonantaja.

Suunnannäyttäjän roolissa kirjastonhoitaja ottaa välineeksi kirjaston omat mediakanavat. Hän kertoo onnistuneen yhteistyön tuloksista, jakaa hyviä käytäntöjä ja tuo esille yhteistyön merkityksestä kertovia tutkimuksia.

Puolestapuhujan roolissa kirjastonhoitaja antaa tulosten puhua puolestaan. Hän esimerkiksi järjestää opiskelijoille kyselyn ennen ja jälkeen tiedonhaun tunnin ja tuo näin esille yhteistyössä järjestetyn tunnin hyötyjä.

Neuvonantajan roolissa kirjastonhoitaja selvittää mitä viestinnän välineitä opettajat mieluiten käyttävät ja pyrkii niihin mukaan. Hovious toteaa, että nykyteknologia ansiosta yhteistyö on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Yhteistyön ei aina tarvitse tapahtua kasvokkain, vaan esimerkiksi opetuksen avuksi räätälöity LibGuide-opas omalta osaltaan edistää yhteistyötä.

Lopuksi
Eräs vastaaja tiivistää hienosti opettajien ja kirjastonhoitajien yhteistyön hyödyt seuraavasti:

 ”Yhteistyö muiden alojen opettajien kanssa antaa itselle osaamista eri aloista ja niissä hyödyllisestä aineistosta, lisää omaa osaamista opettajan substanssialasta, tuo kirjastoa esille opettajien suuntaan monin eri tavoin, verkostot kehittyvät, opiskelijat saavat kokonaisvaltaista opastusta ja ohjausta, kirjaston aineiston käyttö lisääntyy kun tietoisuus käytettävissä olevasta aineistosta jalkautuu opettajille käytännössä.”

Lähteet

1. The Collaboration Conundrum. Designer Librarian. A blog about instructional design and technology in libraries. https://designerlibrarian.wordpress.com/
2. 2.      Kevään 2014 IL-kyselyn koonti http://www.stks.fi/wp-content/uploads/2015/05/IL_kysely_2014.pdf