Kreodi 20 vuotta: avoimuuden edelläkävijästä ammatilliseksi laatulehdeksi

Kreodi täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta ja sillä on vakiintunut asema ammattikorkeakoulukentällä. Lehti oli iso edistysaskel aikana, jolloin verkkolehdet olivat uutta. Miten lehti syntyi ja onko lehden kehitys aina ollut nimensä mukaisesti vakaata kehityskulkua? Haastattelin lehden vaiheista ensimmäistä päätoimittajaa Pirkko Pietiläistä sekä pitkäaikaista päätoimittajaa Hanna-Riina Ahoa.

AMK-kirjastojen yhteistyöstä nousi tarve lehdelle

Ammattikorkeakoulujen toiminta käynnistyi vuonna 1991, kun Opetusministeriö myönsi ensimmäiset kokeiluluvat väliaikaisille ammattikorkeakouluille. Verkoston vakinaistaminen alkoi lainsäädännön muutoksen asettamisen jälkeen (Laki ja asetus ammattikorkeakouluopinnoista, L 255/1995, A 256/1995) ja viimeiset kokeilussa olleet ammattikorkeakoulut vakinaistettiin viimein vuonna 2000.  

Pian huomattiin, että ammattikorkeakoulujen kirjastot olivat lapsen kengissä. Vuonna 1993 Opetusministeriö määritteli AMK-kirjastoille tavoitteet sekä vaatimuksen kuluttaa ammattikorkeakoulujen käyttömenoista 3–5 prosenttia kirjastoon. Tämän määrärahan myötä toiminta lähti nopeasti kasvuun. Kreodin ensimmäinen päätoimittaja Pirkko Pietiläinen kertoo, että OKM:n prosentti- ja muu ohjaus viitoitti vahvasti kehittämistyötä: “OKM:n ohjauksen lisäksi oli luonnollisesti oman korkeakoulun ohjausta, mutteivät ne mielestäni niin suuresti eronneet, että se olisi yhteistyötä haitannut.”

Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio perustettiin Voyager-kirjastojärjestelmän hankinnan toteuttamista varten ammattikorkeakoulujen rehtorien päätöksellä 3.12.2001. Vaikka sopimus rakentui Voyager-yhteistyön ympärille, se mahdollisti konsortion puitteissa myös muuta ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyötä, työryhmiä ja johtajien tapaamisia. Kreodin ensimmäinen päätoimittaja Pirkko Pietiläinen kommentoi konsortion alkuvaiheita:

– Tulimme erilaisista taustoista ja yhteistyön syntymiselle oli hyvä, että pystyttiin kokoontumaan kasvokkain suhteellisen usein.

AMK-kirjastoyhteistyön edistämiseksi perustettiin sähköinen keskustelukanava sekä vuosittain pidettävä yhteinen ammattikorkeakoulukirjastopäivä. AMK-kirjastoilta puuttui koko 90-luvun ajan foorumi, jossa pohtia ammatillisia asioita sähköistä keskustelukanavaa laajemmin.

Kreodi avoimena verkkolehtenä aikaansa edellä

Suomessa internet oli alkanut levitä kotikäyttöön vuodesta 1993, kun EUnet Finland, Tele (nyk. Telia) ja HPY (nyk. Elisa) aloittivat nettiyhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. Vasta 1990-luvun puolivälissä keskivertokansalaiset yliopistojen ulkopuolella alkoivat kuulla internetistä. Samaan aikaan internet alkoi muuttaa julkaisemisen ja media-alan ansaintalogiikkaa.

Kreodi syntyi alusta asti avoimeksi verkkolehdeksi ja tässä AMK-kirjastot olivat kehityksen etujoukoissa. Verkossa ilmestyvä ammatillinen lehti oli siihen aikaan harvinaisuus. Lehtien avaamiseen kenen tahansa luettavaksi on laajemmin alettu herätä vasta OKM:n  Avoin Tutkimus -hankkeen myötä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kotimaisille tieteellisille lehdille tarjoaman alustan, Open Journal Systemin kautta. Pietiläinen kertoo, että ilmassa oli ajatusta, että Internet olisi vain väliaikainen ilmiö ja paikoin sitä vastustettiinkin. Pirkko kuvaa Kreodin syntyaikaa seuraavasti:

– Oli opettajaryhmiä, jotka vastustivat tietotekniikan tuomista kouluihin ja pyysivät kirjastolaisia siinä avuksi. Siihen en mennyt mukaan.

Pohjoisilla ammattikorkeakoulukirjastopäivillä Kajaanissa 18.11.1998 esitettiin ajatus perustaa sähköinen verkkolehti. Ensimmäinen lehti saatiin verkkoon alkuvuodesta 1999. Kreodi perustettiin aluksi Pohjois-Suomen lehdeksi, mutta hyvin pian lehden lukijakunta laajeni ympäri maata.

Kreodin ylläpito oli aluksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun palvelimella ja sitä tehtiin puhtaasti html-pohjaisena. Vuoden 2002 alusta Kreodi rakennettiin uudestaan Lotus Notes -tietokantapohjalle ja samalla uudistettiin myös lehden ulkoasua. Vuonna 2003 lehti siirtyi Keski-Pohjanmaan palvelimelle.

Kreodin kaksikymmentä vuotta 1999–2019

Kollegoiden kommentointi kullan arvoista

Kreodi on toiminut alusta asti pääosin vapaaehtoisvoimin. Pirkko Pietiläinen toimi päätoimittajana vuodet 1999–2000. Moni muistaa myös alkuaikojen toimituskunnan jäsenet aktiivisina lehden edistäjinä, erityisesti toimitussihteeri Marja Widenius teki paljon työtä Kreodin eteen, samoin Eeva Eskelinen (Kamk), ja atk-tekninen asiantuntija Elina Kangas (KTamk).  Alussa lehdellä oli myös kummeja, joiden tehtävä oli houkutella kirjoittajia ja levittää Kreodi-tietoutta.

Toimituskunnan tehtävä oli sekä kirjoittaa itse että kerätä juttuja kentältä. Kreodin toimintakatsauksessa 1999–2000 todettiin, että lehden suurin haaste oli kirjoittajien rekrytoiminen. Pirkko kertoo monen amkilaisen ilahtuneen juttupyynnöstä. Samalla hän lisää:

– Mutta varmaan on ollut tilanteita, joissa rapsakampaakin houkuttelua on käytetty.

Pirkko kirjoitti itse mielellään aiheista, jotka löytyivät suoraan työpöydältä ja mietintämyssystäkin. Erityisen tärkeäksi päätoimittaja koki kollegoiden kommentoinnin:

– Työtä helpotti, että ystäväni suostuivat lukemaan aina ensimmäisen raakaversion ja sain heiltä hyviä vinkkejä ja muita ehdotuksia. Kiitos esilukijoille!

Pietiläisen jälkeen päätoimittajina ovat toimineet Anja Tsokkinen (P-Samk) 2001–, Eva Ijäs (Jamk) 2004– ja Hanna-Riina Aho (Centria amk) 2006–2017. Vuonna 2003 lehti siirtyi Keski-Pohjanmaan palvelimelle.

Tuloksia

Kreodin toimintakatsauksessa 1999–2000 todettiin, että lehti oli vakiinnuttanut asemansa ammattikorkeakoulukirjastokentässä ja verkkolehti oli saanut aktiivisen lukijakunnan. Keskimääräinen lukijamäärä oli noin 700. Lukijoiden määrä oli kasvussa ja toimituskunta sai positiivista palautetta.

Kreodin avulla pyrittiin löytämään amk-kirjastoidentiteetti sekä pohtimaan erilaisia ajankohtaisia asioita. Lehteen oli muotoutunut oma rakenne ja oma profiilikin oli löytymässä.

Alusta asti tavoitteena oli julkaista neljä numeroa vuodessa. Aina tämä ei toteutunut, mutta lehti säilyi hengissä.

Uusi aika: yhteisöllisyys etualalle

Lehden toinen grand old lady oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Hanna-Riina Aho, joka toimi päätoimittajana kymmenen vuotta. Hanna-Riina oli toiselta ammatiltaan kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko ja harrastustensa puitteissa toiminut aiemminkin päätoimittajana. 

– Aiempi kokemus oli tällaisista kunniallisista lehdistä kuten Koiranleuka (Tampereen seudun koirakerhon lehti). Olin kovasti innostunut tehtävästä, koska koin sen merkitykselliseksi ja mukavaksi, Hanna-Riina kertoo päätoimittajan tehtävään ryhtymisestään.

Uuden päätoimittajan periaate oli pitää julkaisukynnystä sillä tavalla matalana, että ihmiset innostuisivat kirjoittamisesta. Painopiste oli arkisessa työssä ja juttuja alkoi olla helppo saada. Yhteistyö kirjastojen välillä lisääntyi, kun opimme tuntemaan toisiamme myös Kreodin kautta.

Vuonna 2007 AMKIT-konsortion viestintäryhmä määritteli Kreodin toimituksellisia päämääriä ja teknisiä vaatimuksia. Lehden tuli toimia tiedonjakajana, tiedottajana, äänenkannattajana ja yhteisenä muistina. Verkkolehden teknisinä minimivaatimuksina pidettiin sähköistä arkistointimahdollisuutta, käytettävyyttä, luettavuutta, vuorovaikutuksellisuutta sekä ylläpidon selkeyttä ja sujuvuutta. Vuonna 2011 lehti siirtyi uudelle open source -alustalle, joka mahdollisti aikaisempaa monipuolisemman ulkoasun ja kuvien käytön. Samalla palvelinylläpito siirtyi HAMKiin.

Kälviän henki

Syksyllä 2013 järjestettiin Kälviällä Kreodi-työpaja, jossa kouluttajana toimi Päivi Jokitalo. Pajassa mietittiin vuorovaikutuksellisuutta ja sosiaalisen median käyttöä sekä määriteltiin lehdelle uusi slogan Meidän lehti jakaa arkipäivää, joka korosti yhteisöllisyyttä ja kaikkien äänen kuulemista. Elämään jäi myös käsite Kälviän henki, joka tarkoitti lämmintä yhteiskehittämistä.

Mitkä olivat Kreodin tekemisen kohokohtia? Hanna-Riina muistaa monia tilanteita lämmöllä: 

– Parhaita hetkiä olivat varmaan yhteisöllisyyden kokemukset. Kälviällä oli myös oikein mukavaa ja siitä jäi paljon mukavia muistoja, jotka aina silloin tällöin muistuvat mieleen.

– Kreodin päätoimittajana oli oikein mukava olla ja olen kiitollinen, että sain tehdä sitä työtä.

Kreodi on ilmestynyt kaksi kertaa painettuna: vuonna 2010 AMKIT-konsortion 10-vuotisjuhliin sekä 2013 Helsingin IFLA-konferenssiin.

Aluetoimitukunta keräämään juttuja

Keväällä 2017 lehden päätoimittajaksi valittiin Minna Marjamaa. Samalla rakennettiin aluetoimituskunta: Suomi jaettiin maakuntien mukaan ja vastuuta annettiin aluetoimittajille. Kiinnostus työhön oli yllättävän suurta ja uusi toimitus lähti innostuneena liikkeelle.

Syksyllä 2017 toimituskunnalle järjestettiin Suomenlinnan työpaja, jossa luotiin tavoitteet. Vuoden 2013 Kälviän slogan oli edelleen hyvä lähtökohta, mutta median muutos ja graafisten työkalujen demokratisoituminen oli asettanut uusia vaatimuksia: kuka tahansa voi julkaista ja myös luoda graafisesti näyttävää jälkeä verkossa. Kreodin täytyy uskaltaa ja osata uudistua.

Päätettiin, että lehteä tehdään jatkossa kuusi numeroa vuodessa, tehdään teemanumeroita ja järjestetään webinaareja. Toimituskunnan kasvattaminen ja lehtien lukumäärän lisääminen ovat tuottaneet tulosta: Vuonna 2019 lehden lukijamäärä kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.

Lehden tulevaisuus

Uudistustarpeita on kahtalaisia. AMKIT-jory antoi tehtäväksi Kreodin sisällöllisen kehittämisen niin, että lehti kiinnostaisi myös kirjastopiirien ulkopuolella. Vuonna 2020 tavoite laajenee niin, että pyritään houkuttelemaan amk-kirjastojen ulkopuolelta kirjoittajia ajankohtaisista aiheista. Tämä kunnianhimoinen tavoite voidaan täyttää vain tehostamalla ajankohtaisten asioiden löytämistä, nostamalla kirjoittamisen tasoa ja verkostuitumalla.

Toisaalta tärkeää on alustan tekninen ja graafinen kehittäminen. Syksyllä 2019 valittiin kaupallinen palveluntarjoaja, joka rakentaa lehdelle uuden sisällönhallintajärjestelmän. Samalla logo ja graafinen ilme uudistetaan. Tavoitteena on julkaista uusi Kreodi maaliskuussa 2020.

Kun kysyin Kreodin ensimmäiseltä päätoimittajalta, millaisena Kreodin tulevaisuus nähtiin vuonna 1999, hän naurahtaa. 

– Aina löytyi innokkaita lehden kehittäjiä ja työn jatkajia, ja hyvä niin. Jos joku olisi silloin alussa sanonut lehden ilmestyvän ainakin 20 vuotta, olisin ehkä sanonut: Noinko luulet …? tai jotain vastaavaa, kertoo Pirkko Pietiläinen.

Lähteet:

Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/1995. Finlex. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256. Luettu 31.8.2016.

Blinnikka, Sirkku; Kuusinen, Iiris (2017). Intoa - tahtoa - yhteistyötä : Ammattikorkeakoulukirjaston kehitys 1991-2016. AMKIT-konsortio 2019.

Laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/1995. Finlex. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950255. Luettu 15.12.2019.

Lahtinen, Ulla-Riitta 2007. Kreodin lukijakyselyn satoa. – Kreodi 2/2007. https://www.kreodi.fi/arkisto/artview290.html. Luettu 5.9.2016.

Lahtinen, Ulla-Riitta 2011. Kreodin uudet vaatteet. – Kreodi 3/2011. https://www.kreodi.fi/arkisto/artview417.html. Luettu 5.9.2016.

Pietiläinen, Pirkko 1999.  Vakaata kehitystä - muutostenkin pyörteissä. Kreodi 1/1999. https://www.kreodi.fi/arkisto/artview1.html

Saarikoski, Petri ym.: Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009.

Pietiläinen, Pirkko 2019. Vastaus sähköpostihaastatteluun.

Aho, Hanna-Riina 2019. Vastaus sähköpostihaastatteluun.

Tietoa kirjoittajasta:

Minna Marjamaa, tietoasiantuntija Laurea