Kokemuksia Second Lifesta Keväältä 2012

Lähtökohta: Turun AMK:n opiskelijat yhdessä kirjaston kanssa
Meille Turun AMK: n kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelman opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus suorittaa valinnaisena opintojaksona koulutusohjelmamme ja Turun AMK:n  kirjaston yhteinen Second Life –projektin kurssi. Suoritin kurssin projektiopintoihin liitettävänä kokonaisuutena. Kurssikuvaus löytyi SoleOpsista ja siitä luvattiin 5 opintopistettä. Kurssin vastaavaksi opettajaksi oli merkitty jo muilta kursseilta tutuksi tullut Ritva Hyttinen. Kuulosti houkuttelevalta, joten päätin sitten ilmoittautua.

Itse en ole aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, enkä myöskään ollut aikaisemmin lainkaan tutustunut Second Lifeen, kuullut vai nimen ohimennen. Myös pelillinen maailma on minulle vieras, joten lähdin ihan noviisina katsomaan mikä Second Life on, ja kuinka sitä voisi hyödyntää korkeakouluopiskelussa. Mitä olisivat ne toiminnot, joihin sitä voisi käyttää ja kenelle niitä toimintoja voisi suunnata? Voiko Second Lifea hyödyntää jollain järkevällä tavalla kirjastomaailmassa, sitten kun aikanani valmistun ja olen työelämässä? Suhtauduin kurssiin positiivisen odottavaisella mielellä, vaikkakin lievällä jännityksellä. En koe pelimaailman olevan ole oma juttuni ja siksi epäilin myös kykyjäni kurssin suhteen.  Yksityiselämässä olen aikaisemmin käyttänyt tietokonetta vain välttämättömyyksiin, kuten laskujen maksuun, sähköpostiin ja verkkokirjastoon sekä nettiin yleensä. Nykyisin opiskelussa on käyttö hieman laajentunut harjoitustöitä ja raportteja tehdessä Optimaan, Wordiin, Exceliin ja Powerpointtiin. Varsinaisesta tietotekniikasta en ymmärrä paljoakaan.

Kurssin puitteet
Tapaamispaikkamme ensimmäisellä kerralla oli luokkatila ICT-talolla ja koko kevään aikana viikoittain Second Lifessa Turun AMK:n saaren Keskuspuistossa osoitteessa http://slurl.com/secondlife/TuAMK/128/129/24/.

Kevään mittaan useat opiskelijat olivat kotona omilta koneiltaan Second Lifessa ja sillä tavalla teimme yhteistyötä. Itse työskentelin aina koululla samalla koneella, jossa asetukset olivat kohdallaan. Tapaamiskertoja oli kaiken kaikkiaan 13, kolmesta viiteen tuntia viikossa.

Kurssin aluksi kirjaston edustaja ja projektin kirjastovastaava informaatikko Eeva-Liisa Eskola esitteli projektin taustaa, vaiheita ja aikataulua yhdessä koulutusohjelman edustajan kanssa. Kävimme läpi yhteisprojektin tavoitteita, jotka samalla olivat opiskelijoiden ryhmätöiden teemoja.

Tavoitteenamme oli selvittää:

• Miten virtuaalimaailmaa voi soveltaa kirjastoammattilaisten koulutusohjelmassa
• Miten kirjaston SL-palvelupaikkaa ja ympäristöä voi hyödyntää ja jatkokehittää neuvonnan, ohjauksen sekä tiedonhankinnan opetuksen näkökulmasta sekä
• Verkostoituminen ja tapahtumatuotanto Second Lifessa.

Tehtävänä oli myös jakautua ryhmiin teemojen mukaisesti. Saimme itse vapaasti valita mihin ryhmään halusimme kuulua, mutta ryhmätöiden teemoihin emme voineet vaikuttaa. Itse valitsin viimeisen, jonka nimesimme pian seminaariryhmäksi.

Loimme avattaret Second Lifeen ja tilit Opi Toinen Elämä –wikiin, jota hyödynsimme kurssin edetessä. Wiki on suunnattu Second Lifen opetuskäytöstä kiinnostuneille opettajille ja kaikille muille virtuaalimaailmoista kiinnostuneille. Kurssimateriaalia voidaan hyödyntää oppimateriaalina koulutuksissa tai vaihtoehtoisesti voi tutustua itsenäisesti kurssin eri vaiheisiin ja ohjeisiin. Avattarien luominen ja Second Lifeen kirjautuminen sujui ongelmitta ja alkuun päästiin hyvin.

Ensivaikutelma Second Lifesta
Ensivaikutelma Second Lifesta tuntui jännittävältä ja ilmiasu kumman synkeältä, sillä siihen on ilmeisesti alusta asti haluttu ottaa mukaan fantasiaelementti. Kun sain jälkeenpäin tietää tämän että se on siihen nimenomaan haluttu luoda, se auttoi ymmärtämään Second Lifea jotenkin paremmin. Kuitenkin tuntui miellyttävältä saada olla mukana siinä maailmassa ja touhuta muiden mukana. Opiskelijatovereiden vaikutelmista en tiedä, kaikki vaikutti ainakin ulkonaisesti pitävän touhua kuin omanaan. Monet valitsivat hauskoja eläinhahmoja avattarikseen, itse valitsin hillityn naishahmon, sillä halusin avattaren jotenkin kuvaavan itseäni.

Projekti eteni niin, että opettelimme viikoittain kirjaston henkilökunnan opastuksella virtuaalimaailmaa Second Lifessa tunnin ajan, jonka jälkeen etenimme ryhmissä aiheittemme mukaisesti.      

Luokkaan oli ensimmäisellä kerralla saapunut useampi edustaja kirjastolta auttamaan meitä projektiin perehdyttämisessä ja teknisissä alkuvaikeuksissa Second Lifessa, jos niitä ilmaantui. Minulla toisinaan ilmaantui. Myös opettajamme tarvitsi paljon apua Second Lifeen perehdytyksessä. Se antoi minulle mukavan vapautuneen tunteen. Hän oli se, joka vastasi kurssin toteutuksesta oppilaitoksemme puolesta kaikin tavoin, kirjastolaiset olivat sitten niitä Second Life-eksperttejä. Kirjaston edustajia oli suhteessa ryhmämme kokoon ihan sopiva määrä. Meitä opiskelijoita oli ryhmässä 12.

Vierailimme heti ensimmäisellä kerralla myös Turun AMK:n kurssialueella, joka on rakennettu taivaalle. Kurssialueelle pääsee klikkaamalla keskusaukiolla olevaa taulua tai teleporttamalla. Kurssialueen osoite on: http://maps.secondlife.com/secondlife/TuAMK/60/133/601.

Seuraavalla kerralla tutustuimme paremmin Second Lifen ominaisuuksiin. Muistin jo sen, kuinka Second Lifeen kirjaudutaan, mutta avattareni salasana täytyi tarkistaa muistiinpanoista! En ollut viikon aikana ehtinyt käymään kertaakaan Second Lifessa. Perehdyimme kuulokkeiden avulla äänelliseen kommunikointiin. Siinä kesti jonkin aikaa että äänet saatiin kaikkien kanssa pelaamaan molempiin suuntiin. Kirjaston tukihenkilöt auttoivat meitä Second Lifessa avattariensa muodossa ja antoivat chatin avulla vinkkejä. Esimerkiksi jos laittaa kuulokkeet paikalleen ennen kuin käynnistää koneen, niin useimmiten äänen kanssa oleva ongelma ratkeaa. Huomasimme, että Applen käyttäjät joutuivat useammin teknisiin ongelmiin kuin me muut, ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen yhteensopivuus ongelma. Asiaan ei tuntunut vaikuttavan sekään, olivatko Applen käyttäjät kodeissaan vai luokassa koneidensa kanssa, silti saattoi olla ongelmia tai sitten toisinaan ei. Varsin varhain opimme pulmatilanteissa tekemään eron tekniikan ja omasta osaamisesta johtuvan pulman välillä. Useimmiten kyseessä oli jokin pieni säätöasia, esim. ME --> Preferences --> Graphics --> Low (jos grafiikka tökkii) jne.

Meitä opastettiin ihan alkeista alkaen, kuten: kuinka SL:ssa liikutaan, teleportataan, kommunikoidaan chatin sekä IM-viestien avulla, kuinka haetaan tietoa, kuinka asioita liitetään omaan inventoryyn ja luodaan landmarkkeja ym. Oli hauskaa touhuta yhdessä Second Lifessa, jakaa onnistumisen ja oivaltamisen kokemuksia, kysyä ja antaa neuvoja toisillemme. Etenimme rakenteluun: rakensimme ensin kuutioita tai mitä nyt sitten halusimmekaan ja lopulta näyttötauluja, joihin opimme laittamaan sisältöjä, kuten diaesityksiä kuvia tai nettisivuja.

Saimme kurssin mittaan hyödyllisiä linkkejä mielenkiintoisiin paikkoihin Second Lifessa:

• Sotungin etälukion kirjallisuuden polku http://maps.secondlife.com/secondlife/Sotunki/148/144/26
• Erityisesti romantiikan hautausmaa on vaikuttava paikka http://maps.secondlife.com/secondlife/Sotunki/151/107/23
• David Rumsey Maps http://maps.secondlife.com/secondlife/Rumsey%20Maps%203/116/75/55
• Rockcliffe University Library & Reference Center http://maps.secondlife.com/secondlife/Rockcliffe%20Library/37/185/23
• Suomi ry -saari. Kannattaa tutustua ryhmätyötiloihin taivaalla. (Ylös pääsee teleporttaamalla keskusaukiolta eli klikkaa valkoista tolppaa hiiren oikealla) http://maps.secondlife.com/secondlife/Suomi%20ry/125/190/28
• Kielitaituri- ja VASKI -kirjastot http://maps.secondlife.com/secondlife/Edufinland%20IV/42/211/25
• Great Places to Visit in Second Life http://www.uncp.edu/home/acurtis/NewMedia/SecondLife/SecondLifeGreatPlaces.html
• Real Life Jos haluaa käydä jossain todellisen paikan kopiossa, niin tässä lista niistä http://secondlife.com/destinations/real/2.
• Antiikin Rooma Roma http://maps.secondlife.com/secondlife/ROMA/215/25/22 - Play the Missing Egyptian on vahvasti pelillinen kokonaisuus ja kokeilemisen arvoinen.
• Tässä on myös linkki kurssisivuillemme Opi Toinen Elämä -wikissä: http://opitoinenelama.wikispaces.com/Kitin+ja+kirjaston+SL-projekti

Mitä opin?
Minulle Second Lifessa oli kaikki uutta, joten uutta asiaa tuli valtavasti. Kirjaston edustajan informaatikko Tuulikki Hattusen opetustyyli oli todella hyvä. Hän toi uutta asiaa selkeän aikataulun mukaisesti, odotti kärsivällisesti että kaikki saivat tehtyä tarvittavat asiat, jotta pystyimme jatkamaan yhdessä eteenpäin. Häneltä vaadittiin valtavasti kärsivällisyyttä ja organisointikykyä siinä tehtävässä. Opiskelimme tosin itsenäisestikin Second Lifea Opi toinen elämä -wikin kautta, sieltä löytyi todella hyvin ohjeita eri toimintoihin Second Lifessa.

Meiltä taas vaadittiin melkoisesti organisointikykyä seminaarin järjestämisessä. Koin hienona ryhmämme työskentelyn. Kaikki osallistuivat sovitun mukaisesti ja tekivät kunnolla ne tehtävät, joista oli sovittu. Ryhmämme ”ryhmäytyi” ja meistä tuli hyvä tiimi. Alkuperäiset suunnitelmamme muuttuivat moneen kertaan ja jouduimme muokkaamaan ja säätämään teemaa ja ohjelmaa monesti. Punnapun konsertti oli täysin hänen käsialaansa, sisältö ja striimaus kaiken kaikkinensa. Kurssitoverimme Punnapu-avattaren takana on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi, ja se kyllä näkyi toteutuksessa. Itse olin vaikuttamassa seminaarin aiheeseen ja sisältöön. Ehdotin että teemana olisi AMK – seminaari ja kun muut ehdotetut ohjelmanumerot alkoivat kariutua yksi toisensa jälkeen, ehdotin että toiset ryhmäläiset toisivat seminaarissa esiin lopputuotoksensa kurssista. Ehdotin ja järjestin myös koulutuspäällikkömme Olli Mäkisen puheenvuoron. Lopputulos oli mielestämme onnistunut ja seminaarin sisältö järkevä, vaikka emme saaneetkaan kaikkea alun perin suunniteltua ohjemaa mukaan. Aikataulutus ja toteutuskin toimivat yllättävän hyvin, huomioon ottaen, että tämä oli meille ensimmäinen kerta. Tähän siis huipentui virtuaalinen keväämme

AMK – seminaari 3.5.2012 klo 12.00 - 14.00
Ohjelma
12.00 Seminaariin kokoontuminen SL:ssa
12.15 Tervetulosanat
12.20 Koulutuspäällikkö Olli Mäkisen puheenvuoro
12.35 Anu Havisto ja Katriina Niemelä: Kokemuksia trombi-simulaatiosta
12.50 Musiikkiesitys: Punnapun SL-konsertti
13.00 Ryhmä 2: powerpoint -esitys / kurssinkooste ja keskustelua
13.20 Ryhmä 1: powerpoint -esitys / kurssinkooste ja keskustelua
13.40 Tuulikki Hattusen puheenvuoro: Kokemuksia kirjaston ja kitin yhteisestä SL-kurssista
13.55 Virtuaalinen kuohuviinitarjoilu

Projektin tarkoitus alun perin oli jatkua vielä syksyllä, jolloin meillä, mukana olleilla opiskelijoilla olisi ollut mahdollisuus harjoittaa kouluttajan ja ohjaajan taitoja tutustuttamalla uusia opiskelijoita virtuaalimaailman saloihin. Meillä NKITIS10-opiskelijoilla tosin tämä harjoittelu ei sitä mahdollista, mutta kenties osa porukastamme pystyy sen tekemään.

Mitä kurssista sitten jäi käteen?
Oli mukavaa oppia erilaisia toimintoja Second Lifessa. Varsinkin esitystaulujen rakentaminen ja niihin sisällön vieminen scriptin avulla oli mukavaa ja käytännössä sitten ehkä se hyödyllisin osuus. Nautin kurssissa siitä, kun sain kokea oppimisen elämyksiä. Opetus oli hyvä ja itse oppimiseen riittävän hyvät materiaalit. Huomasin kurssin aikana ajatusteni hiukan muuttuneen. Alussa pidin Second Lifea kovin keinotekoisena, vaikka näinkin siinä jo silloin hyvät puolet. Alussa olin myös hiukan skeptinen virtuaalimaailman yhdistämisestä kirjastoalan koulutukseen sekä itse kirjastomaailmaan.

Oma opiskelutyylini on aina pohjautunut kirjoista lukemiseen ja sitä näkemystä en itsessäni saanut muutettua. Kurssin kuluessa huomasin kuitenkin innostuvani Second Lifesta ja ikään kuin unohtavani sen, että tuo kaveri avattaren takana ei olekaan tässä läsnä fyysisesti vieressä, vaan ties missä. Kuulostaa varmaan liioittelulta, mutta jonkinlaisesta flow-tilasta lienee ollut kysymys, kun yhdessä innolla puuhattiin sitä seminaaria ja huomasimme että tämä todella alkaa toimia ja onnistua.

Kurssi oli hyvä ja avartava kokemus, mutta sitä en tiedä, kuinka paljon tulevaisuudessa tulen puuhaamaan Second Lifen parissa. Voi olla niinkin etten kovin paljoa. Tulevaisuuden työtehtävistä en kuitenkaan tiedä, joten on hyvä ottaa kaikki mahdollinen oppi ja kokemus vastaan mitä tarjolla on.Muiden ryhmien näkemykset tuotiin seminaarissa esille ja heidän raporttinsa on koulutusohjelmamme käytössä sekä nähdäkseni toimitettuna myös kirjastolle.

Ihan omina vastauksinani projektin tavoitteista ja ryhmätöiden teemojen osalta ajattelisin seuraavaa:

• Virtuaalimaailmaa voisi soveltaa kirjastoammattilaisten koulutusohjelmassa ehkä parhaiten avoimen korkeakoulun puolella, tai kv-opiskelijoiden perehdyttämisessä täkäläiseen korkeakoulumaailmaan. Meillä nk. päiväopiskelijoilla toimii Optima erinomaisen hyvin. Siihen rinnalle voisi kyllä ottaa Second Lifen käyttöön, varsinkin jos jokin kurssi haluttaisiin toteuttaa etäopiskelumuotoisena, ja jos opettajan intressit siihen olisivat riittävät. Kurssin eteneminen ja tehtävien annot voisivat edetä tiettyä reittiä pitkin Second Lifessa, jonka varrelta opiskelijat poimisivat niistä postilaatikoista sitten tehtävänsä ja palauttaisivat ne sovitulla tavalla. Viikoittaiset kokoontumiset ja varsinaiset opetusosiot olisivat niin ikään tietysti Second Lifessa.
• Second Life -ympäristöä voisi hyödyntää ja jatkokehittää esim. tiedonhankinnan opetuksessa Sotungin etälukion esimerkin mukaisesti, jos siihen annettu tuntimäärä olisi riittävä. Jotta Second Lifea voisi hyödyntää siihen tarkoitukseen, tulisi ensin Second Lifen alkeet olla hallussa ja opeteltuna. Se vaatii riittävästi tuntiresursseja. Arvelisin, että jos minä pystyin ottamaan ne haltuun alle 15 tunnissa, niin se varmaan riittää muillekin. Jos Second Lifen mahdollisuudet nykyiselläänkin otettaisiin kaikki käyttöön, en osaa keksiä siihen itsessään varsinaisia parannusehdotuksia.

Tapahtumatuotanto ja verkostoituminen on omasta mielestäni ehkä kaikkein toimivin kokonaisuus Second Lifessa. Ihmiset eripuolilta Suomea ja maailmaa voivat pitää kokouksiaan ja tapaamisiaan Second Lifessa. Eri esiintyjät voivat tuoda sinne esitystaulunsa ja näyttää siinä diaesityksensä jos se on tarpeen. Etherpad-taulun käyttö tässä yhteydessä voisi myös olla järkevä työväline. Se on avoimen lähdekoodin webpohjainen tekstieditori, jossa osallistujat voivat työskennellä yhdessä reaaliaikaisesti. Second Lifessa on mahdollista kokea yhdessä olon ja jakamisen tunnetta vaikka etäisyydet olisivatkin suuret.

Liisi Tuominen