Kokemuksia avointen oppimateriaalien tuottamisesta osana hanketta

Avointen oppimateriaalien tuottaminen hankkeissa mahdollistaa hankkeen tulosten yleisen saatavuuden ja juurruttamisen. Tässä artikkelissa pohdimme kokemuksia avoimen oppimateriaalin tuottamisesta osana LAB-ammattikorkeakoulun Roolipeli-hanketta. Hankkeessa tuotettiin monipuolisesti oppimateriaaleja opettajille ja ohjaajille koulutukseen, oman osaamisen kehittämiseen sekä nuorten kanssa käytettäväksi. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi avointen oppimateriaalien saavutettavuuteen ja lisensointiin.

Avointen oppimateriaalien tuottaminen hankkeissa mahdollistaa tulosten juurruttamisen myös hankkeen päätyttyä. LAB-ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Outward Bound Finland ry:n kanssa vuosina 2020–2022 Roolipeli-hankkeen, jonka tavoitteena oli purkaa sukupuolisegregaatiota eli sukupuolen mukaista eriytymistä koulutusvalinnoissa. Hankkeessa koulutimme kasvatus-, opetus- ja ohjausalan ammattilaisia ja kehitimme yhdessä kohderyhmän kanssa menetelmiä, joilla sukupuolen mukaista eriytymistä koulutus- ja uravalinnoissa voidaan purkaa (LAB-ammattikorkeakoulu 2022). Tässä artikkelissa pohdimme kokemuksia avoimen oppimateriaalin tuottamisesta osana hanketta.

Avoimien oppimateriaalien tuottaminen lähti liikkeelle hankesuunnitelmasta ja hankkeiden yleisistä vaatimuksista. Julkisesti rahoitetuilta hankkeilta edellytetään tuloksien yleistä hyödynnettävyyttä ja saatavuutta. Roolipeli-hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama eli hankkeessa kehitettyjen materiaalien ja tuotosten oli oltava yleisesti saatavilla ja löydettävissä myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen päättymisen jälkeen saatavilla oleva materiaali on tärkeää hankkeen tulosten juurruttamiseksi ja levittämiseksi mahdollisimman laajasti.

Avoimia oppimateriaaleja moninaisille oppijoille

Hankkeessa tuotettiin avoimina oppimateriaaleina esimerkiksi havainnointilomake tasa-arvon ja sukupuolisegregaation tarkasteluun, podcast-tehtäväsarja, videoita, diaesityksiä ja luentomateriaalia sekä infojulisteita sukupuolisegregaatiosta. Hankkeen loppujulkaisuna toimi käsikirja, johon on koottu erilaisia harjoituksia nuorten kanssa tehtäväksi (Anttila & Elme 2022). Tuotettu avoin oppimateriaali on tarkoitettu kasvatus-, opetus- ja ohjausalan ammattilaisille, joko ammattilaisten koulutukseen tai nuorten kanssa käytettäväksi. Oppimateriaalien rakentamista ohjasi tavoite purkaa sukupuolistereotypioita ja vahvistaa nuorten itsetuntemusta. Kullekin oppimateriaalille on määritelty kohderyhmä ja oma tarkempi tavoitteensa. 

Avoimista oppimateriaaleista tehtiin monipuolisia, tunnistaen erilaisten pedagogisten lähestymistapojen sekä oppijoiden moninaisuus. Pedagogisena näkökulmana useimmissa menetelmissä on kokemuksellinen oppiminen ja toiminnallisuus. Myös oppimateriaalien saavutettavuus on tärkeää huomioida – vähintään tunnistaa siihen liittyvät rajoitteet. Materiaalien saavutettavuus tarkastettiin hankkeessa ohjelmien, kuten Microsoft Office-tuotteiden, omilla työkaluilla. Loppujulkaisun saavutettavuudesta vastasi julkaisun taittaja.  Hankkeessa tuotetut oppimateriaalit antavat välineitä käsitellä kysymyksiä yksin tai yhdessä, reflektoiden, keskustellen, tai käytännössä tekemällä. Oppimateriaalit tarjoavat tietoa ja rohkaisevat oppijoita pohtimaan kysymyksiä itse ja yhdessä. 

Alustan valintaan ja materiaalin lisensointiin kannattaa kiinnittää huomiota

Avoimen oppimisen alustoiksi valitsimme hankkeessa Theseus-palvelun sekä Avoimen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi), josta materiaali löytyy hakusanalla roolipeli. Halusimme valita materiaaleille alustan, joka on pysyvä ja hankkeen kohderyhmälle eli opettajille ja ohjaajille jo ennestään tuttu. Kysyimme sopivasta alustasta suosituksia ja ideoita myös hankkeen kohderyhmältä, jolle tärkeää oli, että materiaalit on koottu yhdelle alustalle ja helposti löydettävissä sekä käytettävissä ilman kirjautumista. Alustan valinnassa huomioimme myös mahdollisuuden päivittää materiaaleja, kuten Avoimien oppimateriaalien kirjastossa on mahdollisuus tehdä. Hankkeiden tapauksessa onkin tärkeää miettiä, onko materiaalia tarpeen päivittää, ja kuka, miten ja milloin sen tekee. Aoe.fi -sivuston puolesta vaikutti myös se, että ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä on automaattisesti tunnukset palveluun, ja että palveluun voi tallentaa monenlaisia tiedostoja aina äänitiedostoista diaesityksiin. 

Roolipeli-hankkeen loppujulkaisu julkaistiin Theseuksessa, joka on niin ikään pysyvä ja yleisesti tunnettu alusta opetuksen kentällä. Julkaisuun ei kuitenkaan ollut mahdollista sisällyttää diaesityksiä tai pidempiä tehtäväpaketteja, joten niille piti etsiä oma alustansa. Loppujulkaisu sisältää linkit avoimiin oppimateriaaleihin, jolloin käyttäjän ei tarvitse etsiä tietoa eri paikoista, ja loppujulkaisu on linkitetty myös aoe.fi -palveluun. 

Julkaistaessa avointa oppimateriaalia Avointen oppimateriaalien kirjastossa tuli huolella pohtia, mikä on kullekin materiaalille soveltuva Creative Commons- eli CC-lisenssi, joka määrittelee ehdot materiaalin jatkokäyttöön. Materiaaleja ei haluttu julkaista ilman muokkausoikeutta, sillä koimme, ettei se olisi käyttäjäystävällistä. Käytännössä opettajat ja ohjaajat haluavat usein muokata materiaalia omaan opetukseen sopivaksi, ja ilman muokkausoikeutta oleva materiaali ei olisi kohderyhmälle hyödyllistä. Oppimateriaaleissa on eri tekijöiden kuvia ja tekstejä, ja käytännön haasteita tulikin siinä, kun kuvien ja muun sisällön osalta ei voitu käyttää samaa lisenssiä. Kysyttyämme asiaan neuvoa Creative Commons -lisenssien asiantuntijalta päädyimme käyttämään eri lisenssiä kuvien ja tekstin osalta. Oppimateriaalin avoimesta julkaisemisesta ja valittavasta CC-lisenssistä on hyvä keskustella jo ennen kuin materiaalia lähdetään tuottamaan. Erityisesti materiaalin lopullinen CC-lisenssi olisi hyvä olla tiedossa silloin, kun materiaaliin hankitaan kuvia, kuvituksia tai muuta sisältöä ostopalveluna. 

Avoimille oppimateriaaleille kaivataan lisää käyttäjiä

Materiaaleja kehitettiin, kokeiltiin ja levitettiin hankkeen aikana opettajille, ohjaajille ja kasvattajille suunnatuissa hankkeen koulutuksissa, jotka saivat yleisesti hyvää palautetta. Palautteen perusteella suurin osa koulutuksien osallistujista aikoi hyödyntää työpajoissa esiteltyjä ja kokeiltuja harjoituksia ja menetelmiä omassa työssään (Anttila 2022; Anttila & Nöjd 2021). Roolipeli-hankkeen Avointen oppimateriaalien kirjaston sisällöillä on näyttökertoja yleisimmin 10–20 kertaa/materiaali puolen vuoden aikana. Eniten näyttökertoja on tällä hetkellä podcast-sarjalla (54 näyttökertaa) ja latauksia infojulisteilla sekä segregaatiosuunnistuksilla (2 latauskertaa/materiaali). Selvästi enemmän latauskertoja on tammikuussa 2022 Theseukseen tallennetulla loppujulkaisulla (450 latauskertaa 3.5.2022). Aikomus käyttää materiaaleja ei näy materiaalien latausmäärissä. Avointen oppimateriaalien tuottajan näkökulmasta olisi hyödyllistä tietää, miten avointa oppimateriaalia hyödynnetään, ja mitkä tekijät hankaloittavat materiaalin käyttämistä tai vaikuttavat esimerkiksi siihen, että avattua materiaalia ei kuitenkaan ladata omaan käyttöön. Hankkeiden näkökulmasta avointen oppimateriaalien hyöty on se, että oppimateriaaleja voi käyttää ajasta tai paikasta – tai ohimenevistä hankkeista – riippumatta. Toisaalta materiaaleista olisi tiedotettava jatkuvasti, jotta käyttäjät löytävät ne. 

Tutustu materiaaleihin avoimen oppimateriaalien kirjastossa hakusanalla roolipeli.