Kohti uusia sisältöjä ja työkaluja - Laurean ohjausmalli edistää informaatiolukutaitoa ja avoimen TKIO:n osaamista

Laurea-ammattikorkeakoulussa on kehitetty ohjauspalvelumalli, joka edistää informaatiolukutaitoa ja avoimen TKI:n ja oppimisen osaamista. Ohjauspalvelumalli laajentaa informaatiolukutaidon laajempaan kontekstiin niin, että se pitää sisällään perinteisen tiedonhankinnan ohjauksen lisäksi myös datanhallinnan, avoimet oppimateriaalit, julkaisemisen ohjaamisen, kriittisen ajattelun sekä tekoälyn käytön.

Ohjauspalvelumalli perustuu Laurean tieto- ja julkaisupalveluiden laaja-alaiseen palvelukokonaisuuteen.

Tiimi järjestää korkeakoululle seuraavia palveluita:

• Kirjasto- ja tietopalvelut
• Julkaisupalvelut
• Avoimen TKI:n ja oppimisen (Avoin TKIO) palvelut.

Ohjaus koostuu henkilökohtaisesta ohjauksesta, työpajoista, itseopiskelumateriaaleista (esim. MOOC sekä erilaiset oppaat ja ohjeistukset), sekä hankkeiden aloituskokouksista. Tavoitteena on tarjota oikea-aikaista ja räätälöityä tukea korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Informaatiolukutaidon tietomaisema viitekehyksenä

Ohjauspalvelumalli perustuu Annemaree Lloydin teoriaan informaatiolukutaidon tietomaisemista. Lloyd (2006) tutkii informaatiolukutaitoa eri yhteyksissä, kuten korkea-asteen koulutuksessa ja työelämässä. Lloydin lähestymistapaan kuuluu tietomaiseman käsitteellistäminen ja tietopohjan rakentaminen vuorovaikutuksen kautta eri konteksteissa. Informaatiolukutaito syntyy monimutkaisista kontekstisidonnaisista käytännöistä, prosesseista ja vuorovaikutuksesta, jotka mahdollistavat pääsyn sosiaalisiin, fyysisiin ja tekstimuotoisiin tietolähteisiin (Lloyd 2006):

”Informaatiolukutaito tulee määritellä kyvyksi tietää, mitä tietomaisemasta löytyy, ja ammentaa siitä merkityksiä sitoutumalla, osallistumalla ja kokemalla tietoa.”

Tietomaisemalla tai tietomaisemilla – kuten Lloyd mielellään puhuu – tarkoitetaan yksilön tai yhteisön yksilöllisiä toiminta- ja oppimisympäristöjä, jossa tietoa hankitaan, arvioidaan, muokataan, jaetaan, sovelletaan ja käytetään.

Olemme laajentaneet tietomaiseman käsitettä Hakkaraisen et al (2012) suuntaan, jossa tietomaisema sisältää laajasti erilaisia artefakteja, jotka voivat olla trialogisen oppimisen käsityksen mukaan dataa, informaatiota, käsitteitä, tuotteita, ideoita, teorioita, konsepteja, suunnitelmia, käytäntöjä, työvälineitä, kanavia tms.

Laurean ohjausmalli käsittää viisi eri teemaa. Ohjausmalli käsittää tarjoaa laaja-alaiset informaatiolukutaitoon pohjautuvia palvelut, jotka voivat liittyä tiedonhankintaan kirjallisuudesta, aineistonhallinnan, tietosuojan ja tutkimusetiikan osaamiseen, julkaisemiseen, avoimiin oppimateriaaleihin ja tekoälyn käyttöön.

Tavoitteena on kohdentaa informaatiolukutaidon ohjaustoimet entistä tarkemmin ja nopeammin oppijoiden käytännön haasteisiin erilaisissa tietomaisemissa ja -yhteyksissä. Palvelumalli kehittyy jatkuvasti, ja uusia teemoja sisällytetään nopeasti tarpeen mukaan. Ideana on, että uusia teemoja löydetään tiimin ketterän kehittämisen ja kokeilukulttuurin avulla (Helariutta, Jokiranta & Marjamaa 2023).

Tiedonhankinnan ohjaus

Käytännössä tiedonhankinnan ohjaus pitää sisällään henkilökohtaista verkko-opastusta ja työpajoja. Oppijat voivat varata ohjaustilaisuuksia oman opiskelualansa, avoimen TKI:n tai saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä Microsoft Bookingsin avulla. Henkilökohtaisen Teams-tapaamisen aikana autamme oppijaa määrittelemään tutkimusaiheet, keskustelemme tietolähteistä ja niiden asianmukaisesta käytöstä sekä käsittelemme saavutettavuutta, kriittistä ajattelua, avointa tiedettä ja tekoälyn eettistä käyttöä. Tiedonhankinnan ohjausta tarjotaan eri vaiheissa opintoja: aloitusvaiheessa, ensimmäisenä vuonna sekä opinnäytetyövaiheessa.

Tiedonhankinnan ohjausta tarjotaan myös henkilökunnalle sekä hankkeille. Lisäksi hankkeille tehdään myös tilauksesta kirjallisuuskatsausten tekoa, mutta siihen tulee varata hankkeesta resursseja.

Julkaisemisen ohjaus

Yksi osa tieto- ja julkaisupalveluiden ohjausta on julkaisemisen ohjaus. Tämän kohderyhmää on Laurean henkilökunta, jolle tarjotaan tukea erilaisten julkaisujen tekemiseen ja laatimiseen. Tukea ja ohjausta saa niin artikkeleiden, monografioiden, oppaiden ja työkirjojen, podcastien, videoiden kuin oppimateriaalienkin julkaisemiseen.

Julkaisujen ohjaus kattaa monia teemoja aina julkaisun suunnittelemisen tuesta tekijänoikeus- ja saavutettavuuskysymyksissä auttamiseen. Olennainen osa ohjausta on myös julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten lukeminen ja kommentoiminen. Kommentoinnista vastaavat Laurean viisi toimituskuntaa, joista kullakin on oma vastuualueensa: Laurea julkaisut -sarjan toimituskunta huolehtii niteiden julkaisuprosesseista ja kahden verkkolehden toimituskunnat puolestaan yksittäisten artikkeleiden palautteesta. Lisäksi Laureassa on omat toimituskuntansa sekä audiovisuaalisille julkaisuille että oppimateriaaleille.

Käytännössä julkaisemisen ohjauksen sisällöt avataan ja mahdollisuutta ohjaukseen esitellään hankkeiden aloituskokouksissa. Tukea on toki tarjolla myös muille kuin hankkeissa tehtäville julkaisuilla, ja julkaisupalvelut tiedottavat tarjoamastaan tuesta sekä nostavat julkaisemiseen liittyviä teemoja esiin Laurean intrassa. Julkaisemisen ohjauksessa keskeistä on pitää kynnys yhteydenottoihin mahdollisimman matalana sekä vastata tiedusteluihin nopeasti. Joustavat aikataulut mahdollistavat myös ohjaavien Teams-palaverien järjestämisen nopealla aikataululla, mikä osaltaan tekee ohjauksesta helposti saavutettavaa.

Laurean aineistonhallintaan liittyvät palvelut

Laurean aineistonhallinnan palveluiden keskiössä on kolmiportainen hankkeiden kontaktointi:

1. Tukitarjous valmisteluluvan saaneille hankkeille sähköpostitse
2. Hankkeiden aloituskokouksessa perusasiat
3. Hankkeen loppuvaiheen sähköposti metadatan ja datan avaamisen tueksi.

Tämän lisäksi tarjotaan henkilö- tai hankekohtaista tukea sekä verkko-oppimismateriaaleja.

Tärkein kolmiportaisen mallin vaihe on tähän mennessä ollut hankkeiden aloituskokoukset. Kick off -kokouksessa projektipäällikkö käy keskeiset asiat yhteisen PowerPoint -pohjan avulla, johon on koottu pääasiat käsiteltävistä asioista. Näitä asioita ovat muun muassa perustiedot, hankekumppanit, rahoitusmalli, resurssit, talouden seuranta, viestintä, integrointi opetukseen, aineistonhallinta & tietosuoja, tutkimusetiikka, julkaiseminen ja mahdolliset syntyvät oppimateriaalit.

Malli ohjaa tutkijoita ja kehittämishankkeita tutkimuksen eheyteen, tietosuojaan ja tiedonhallintaan. Ohjaustilaisuudet räätälöidään oppijan valmiuksien ja tarpeiden mukaan ja ne vaihtelevat kontekstista riippuen.

Syksystä 2024 aloitetaan myös koulutukset opinnäytetyönohjaajille. Laurean opetussuunnitelmassa aineistonhallinta on tutkimuksellisen kehittämistoiminnan (tutke) opintojaksolla yhtenä opintojakson moduulina tehtävineen. Tutke-opintojakson yksi tavoite on, että opiskelija osaa tehdä tutkimuksellista kehittämistyötä tutkimuseettisten ohjeiden, tietosuojalainsäädännön ja aineistonhallinnan toimintamallien mukaisesti. Syksyllä ohjaustoimintaa laajennetaan myös opinnäytetyöntekijöiden aineistonhallinnan ohjaukseen.

Tulevaisuus: Tiedonhankinnan ohjauksen sisällöt uudestaan arviointiin

Tiedonhankinnan opetuksessa ja ohjauksessa on pitkään käsitelty samoja asioita: tiedonhankinnan suunnittelua, hakusanojen muotoilua ja boolen logiikkaa sekä usein opetettu käyttämään Thesauruksia ja tietokantojen omia käyttöliittymiä metahakujen sijaan. Tiedonhankintaa on käsitelty ideaaliopiskelijan näkökulmasta, ikään kuin käyttäjällä olisi aina vain yksi yhtäläinen laaja akateeminen tiedontarve.

Kuitenkin tiedetään, että tiedontarpeet ja hakutavat vaihtelevat. Lisäksi on havaittu, että varsinaisten tietokantojen natiivikäyttöliittymien sijasta tutkijoidenkin keskuudessa Google Scholar on yleisimmin käytetty tiedonhaun työkalu (Klopfenstein & Dampier 2020).

Yleisimmät tiedonhakutavat ovat Gusenbauerin ja Haddawayn (2021) mukaan seuraavat:

1. Navigoiva, tietyn tunnetun materiaalin haku (lookup search):
   Tavoitteena on yksilöidä yksi tai pieni määrä tutkimusartikkeleita nopeilla, kohdennetuilla hauilla. Hakutavoite on käyttäjälle selkeä ja hakupolku on yksinkertainen.
2. Tutkiva haku (exploratory search):
   Tavoitteena on tutustua käsitteeseen tai tutkimuskokonaisuuteen. Hakutavoite on aluksi epäselvä ja huonosti määritelty, mutta se selkiytyy iteratiivisen hakuprosessin aikana.
3. Systemaattinen haku (systematic search):
   Tavoitteena on kaikkien tiettyä aihetta koskevien tietueiden tunnistaminen toistettavissa olevan haun avulla.

Gusenbauerin ja Haddawayn (2021) mukaan näihin erilaisiin hakutyyppeihin soveltuvat myös erilaiset työkalut. Kuinka nykyisin käytettävissämme olevat työkalut soveltuvat erilaisiin hakutapoihin? Gusenbauer ja Haddaway ehdottavat, että navigoivaan hakuun sopii parhaiten Google Scholar, kun taas systemaattinen haku perustuisi bibliografisiin tietokantoihin. Tekoälyavusteiset tiedonhakutyökalut voisivat soveltua tutkivaan ja systemaattiseen haluun täydentävinä hakutapoina.

Syksyllä ryhdymme tarkastelemaan tiedonhankinnan ohjauksen sisältöjä uudestaan. Samaa ajatusta eri tasojen osaamisesta voisi ehkä myös soveltaa esimerkiksi aineistonhallintaan ja oppimisen avoimuuteen.  AVOTT-yhteistyössä tehdyissä Aineistonhallinnan osaamistavoitteissa on määritelty osaamistavoitteita eri tasoille ja sitä voisi ehkä soveltaa (Hynnä et al 2022), ja myös oppimisen avoimuuden edistäjän osaaminen on määritelty kolmelle eri tasolle.

Mallin seuranta ja kehittäminen eteenpäin

Informaatiolukutaidon ja avoimen TKIO:n ohjauspalvelumallimme tukee tiedon luomisen prosessia erilaisissa informaatiomaisemissa ja yhdistää ohjaukseen erilaisia ohjattavia teemoja, kuten tiedonhankintaa, kriittistä ajattelua, julkaisesta, aineistonhallintaa, tekoälyn käyttöä, avointen oppimateriaalien tekemistä, tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja avointa lisensointia sekä saavutettavuutta. Ohjattavat teemat eivät ole kiveen hakattuja, vaan mukaan voidaan ottaa uusia teemoja ketterästi kokeillen.

Mallin toimivuutta seurataan ja tulosten ja palautteen perusteella kehitetään eteenpäin. Palautteita ja vertaistukea jaetaan kuukausittain tiimin palavereissa ja pyydetään asiantuntijoita tiimin ulkopuolelta puhumaan ohjaamisen osa-alueista, esimerkiksi tekoälystä tai systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta.  Joka vuosi kootaan yhteen tilastoja ohjauksen kehittymisestä. Tilastoissa tarkastellaan tiedonhankinnan yksilöohjausta, ryhmäohjausta, avoimuuden ohjausta sekä saavutettavuuden ohjaamista.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia: ohjausten määrä on lisääntynyt ja ohjauspalvelumme monimuotoisuus on saanut toivotunlaista näkyvyyttä ja tunnettuutta Laurean sisällä. Ohjauksen määrä kokonaisuutena on kasvanut vuodesta 2021 vuoteen 2023 yli kaksinkertaiseksi ja osallistujamäärä melkein kolminkertaistunut. Myös avoimuuden ohjaus on kaksinkertaistunut vuodesta 2021 vuoteen 2023 ja alkuvuoden 2024 tilastot ovat taas parantuneet huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen.

Ohjaukseen liittyvien teemojen – aineistonhallinnan, julkaisemisen ja avointen oppimateriaalien tuottamisen – nostaminen esiin hankkeiden aloituskokouksissa on puolestaan näkynyt parempana tietoisuutena ja valmiutena ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ennen käytännön tekemisen aloittamista.