Kohti saavutettavampia LibGuides-oppaita

Springsharen tuottamaa kirjastoille suunniteltua LibGuides-sisällönhallintajärjestelmää käytetään nimensä mukaisesti erilaisten oppaiden ylläpitämiseksi. Oppaita käytetään kirjastoissa esimerkiksi opiskelun, opetuksen, tutkimuksen ja kirjaston käytön tukena. Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa otettiin tarkasteluun kirjaston ylläpitämät Tiedonhakijan oppaat saavutettavuuden ja käytettävyyden näkökulmasta.

Turun AMK:n Tiedonhakijan oppaista yhteiseen saavutettavuusoppaaseen

Kreodin numerossa 3/2024 julkaistussa artikkelissa Yhteistä saavutettavuusopasta rakentamassa (Puttonen & Hollanti) kerrottiin ammattikorkeakoulukirjastolaisten muodostaman epävirallisen saavutettavuusryhmän (Savu) tuottamasta saavutettavuusoppaasta. Oppaassa keskityttiin saavutettavuuteen kirjaston näkökulmasta ja saavutettavuus huomioitiin myös itse oppaan tekemisessä. Yhdessä tehty opas sai alkunsa kirjastoissa yhteisesti koetusta tarpeesta tuottaa saavutettavampia verkkopalveluita. Konkreettisen alkusysäyksen opas sai Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa tehdyn LibGuides-oppaiden päivitysurakan myötä ja siitä porukassa käydyn keskustelun pohjalta. Yhteisen oppaan rakentamiseen saatiinkin näin konkreettisia vinkkejä oppaan saavutettavuustoimintojen parantamiseksi.

Saavutettavuusoppaasta kohti entistä saavutettavampia oppaita

Turun AMK:n kirjastossa LibGuides-oppaiden uudistus ajoittui yhteen saavutettavuusoppaan tekemisen kanssa. Uuden E-aineistojen saavutettavuus -oppaan sisältöön saatiin apua Laurean AMK:n kirjastosta, minkä jälkeen oppaan rakennetta pohdittiin suhteessa Turun AMK:n kirjaston muihin oppaisiin ja niiden päivitystarpeeseen. E-aineistojen saavutettavuus -opas tarjosikin oivan mahdollisuuden, johon tarttua. Oppaan tematiikan mukaisesti oli luontevaa ottaa Tiedonhakijan oppaiden saavutettavuus tarkastelun alle. Vanhat oppaat olivat sisällöllisesti toimivat mutta etenkin tekniselle uudistukselle alkoi olla jo tarvetta. Samalla oppaan suunnittelussa huomio kiinnittyi käytettävyyden parantamiseen (Aho, 2023). Lähtökohtana pidettiin sitä, että saavutettavien verkkopalveluiden edistäminen on myös yhdenvertaisuuden edistämistä.

Verkkosivujen saavutettavuuden parantamisen taustalla on laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 1 § Lain tarkoitus, 15.3.2019/306/2019). Kansainvälinen World Wide Web -konsortio eli W3C on tuottanut verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines). Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että erilaiset ihmiset voivat toimintarajoitteista huolimatta käyttää verkkopalveluja itsenäisesti (Saavutettavasti.fi 2025). Verkkosisältöjen tuottajia velvoittavia lakeja ja ohjeistuksia tarvitaan, mutta keskeinen motiivi saavutettavan sisällön tuottamiseksi on kiinnostus tuottaa kaikille saavutettavaa sisältöä. Saavutettavien palveluiden tuottamista ja kehittämistä tukevat lait ja ohjeistukset tulisikin ottaa mahdollisuuksina eikä rajoitteina – niiden tarkoitus ei ole rajoittaa sisällön tuottamista vaan varmistaa, että sisältö on kaikkien saatavissa.

Kirjastossa yhdenvertaisuus on tärkeää ja siksi myös oppaiden sekä muun verkkosisällön kehittämiselle on tarvetta. Samanaikaisesti meillä on ehkä kompastuskivemme, sillä tuotamme oppaita näkökulmasta, joka kattaa koko prosessin. Opiskelijat puolestaan käyttävät oppaita ennemmin tehdäkseen kurssitehtävän tai löytääkseen artikkelin sen sijaan, että olisivat kiinnostuneita kokonaisvaltaisesti itse aiheesta tai siihen liittyvästä prosessista (Castro Gessner, Chandler & Wilcox, 2015). Oppaiden sisällön karsimiseen ei tarvitse ryhtyä, mutta keskeistä oppaiden ylläpidossa on huomioida kohdeyleisö sekä helposti ymmärrettävän sisällön tuottaminen. Keskeisten asioiden tulee olla selkeästi hahmotettavissa. Sisällöllinen ja rakenteisiin perustuva saavutettavuuden ja käytettävyyden toteuttaminen voi olla haastava, mutta myös palkitseva oppimisprosessi ja saavutettavuutta voi parantaa pienemmilläkin yksittäisillä teoilla.

Saavutettavien oppaiden toteuttaminen on prosessi, joka ei tule kerralla valmiiksi. Saavutettavuuden parantaminen tulisi ottaa osaksi oppaiden jatkuvaa päivittämistä ja ylläpitoa, eikä lähtökohdaksi tarvitse ottaa saavuttavuuden kokonaisvaltaista toteuttamista kertasysäyksellä. Kynnys saavutettavuuden parantamiseen madaltuu, kun tiedostaa, että saavutettavuutta voi parantaa jo yksittäisilläkin toimenpiteillä. Valmista ei tarvitse saada kerralla, vaan kehittäminen tapahtuu askel kerrallaan.

Tapoja saavutettavuuden parantamiseksi

Konkreettisia toimenpiteitä, joilla parantaa saavutettavuutta, on monia. Omalle tarkastuslistalle kannattaa ottaa ainakin otsikoiden hierarkia, fonttikoko, leipäteksti, kontrasti, linkitykset, kuvien alt-tekstit sekä esimerkiksi erilaisten tiedostojen ja videoiden saavutettavuus. Myös onnistuneen mobiilikäytön varmistaminen on tärkeää eikä parane unohtaa saavutettavuusselostettakaan. Toimivien oppaiden muodostama kokonaisuus rakentuu lisäksi loogiselle rakenteelle, jossa käyttäjän on helppo navigoida ja löytää tarvitsemansa tieto.

Turun AMK:n kirjastossa uuden E-aineistojen saavutettavuus -oppaan rakenteesta huomattiin, että vähemmän on parempi. Kirjaston oppaissa aiemmin käytetty kolmen kolumnin rakenne johti vaikeasti hallittavaan ja sisäistettävään tietomäärään, minkä vuoksi kaikissa kirjaston oppaissa siirryttiin kahteen kolumniin. Tällöin saatiin yksi selkeä pääkolumni (67% leveä) ja sitä tukeva sivukolumni (33%). Leveään kolumniin sijoitettiin pääasia ja sivun reunaan lisätietoa, linkkejä, yhteystiedot tms. Tieto oppaiden käyttöoikeudesta sijoitettiin sivun alareunaan. Kolmen kolumnin rakenteessa sisällön järjestäminen myös mobiilinäkymään sopivaksi loogiseksi kokonaisuudeksi osoittautui suureksi haasteeksi. Kahden kolumnin myötä mobiilikäyttökin parani. Myös vasemman reunan navigointia ehdittiin pohtia ja yhden oppaan osalta testaamisesta sovittiinkin, mutta muilta osin pitäydyttiin ainakin toistaiseksi välilehtinavigoinnissa.

Kuvissa huomio kiinnittyi alt-teksteihin ja kuvista tehtiin responsiivisia eli ne skaalautuvat eri laitteille. Värimaailmaa haettiin organisaation väripaletista ja riittävä kontrasti varmistettiin vapaasti verkossa olevilla WebAIM.orgin kehittämillä työkaluilla Color Contrast Checker sekä WAVE, joilla tarkasteltiin laajemminkin verkkosivun saavutettavuutta. Myös linkkien asetuksia säädettiin ja niiden teksteistä tehtiin selkeämpiä, jotta ne kertovat käyttäjälle, minne linkki vie. Käytettävyyttä parannettiin sivujen sisällön suunnittelulla ja rakennemuutoksilla, mutta myös uudistetulla modernimmalla ilmeellä, jonka myötä luovuttiin näkyvästä laatikkorakenteesta.

Tekstin tasolla huomiota kiinnitettiin riittävään fonttikokoon sekä tekstin jäsentämiseen. Otsikoiden osalta varmistettiin niiden vastaavan sisältöä, minkä lisäksi ne määriteltiin järjestelmällisesti otsikkotasoille H1-H4. Paljaalla silmällä nämä eivät näy, mutta ruudunlukijalla kyllä. Ruudunlukijoita ajatellen on syytä huomioida myös se, että tyhjä rivi tekstin tai kappaleiden seassa on turhaa tietoa, johon ruudunlukija tarttuu.

Etusivu uusiksi

Ymmärrettävän ja saavutettavan tekstin tuottaminen on alati jatkuva työ, jonka tärkeyttä ei voi vähätellä. Tuleekin miettineeksi, että onko meillä kirjastolaisilla liiaksi itsemme kaltainen näkökulma asioihin, jolloin itse kohderyhmä saattaa jäädä paitsioon sisällön ymmärrettävyyden kannalta. Vaikka kirjastossa jokin asia olisikin meille tuttu ja kokisimme tärkeäksi kertoa siitä kaiken haluamme, niin vähintään yhtä tärkeää on pohtia, miten asian kokee esimerkiksi syksyllä aloittava opiskelija, jota varten myös tuotamme materiaaleja.

Turussa oppaiden uudistuksen yhteydessä oppaita ylläpitävien käyttöön tehtiin uudet opasmallipohjat, jotka varmistavat yhteneväisten oppaiden tuottamisen. Kun oppaat on kauttaaltaan johdonmukaisesti toteutettu, helpottuu sekä niiden ylläpito että käyttökokemus. Entä sitten oppaiden etusivu? Se oikeastaan sattui jäämään viimeiseksi, kun pakersimme oppaiden parissa. Etusivu tehtiin ajatuksella, että sitä käytetään piipahduksen omaisena ponnahduslautana muualle, jolloin tärkeintä oli visuaalisesti selkeä etusivu, josta oppaiden sisältö on helposti hahmotettavissa.

Lopuksi

LibGuides-alustalla on mahdollista tehdä saavutettavampia sisältöjä opiskelijoille ns. peruslisenssin toiminnoilla alustan rajoitteista huolimatta. Osa kaivattavista muutoksista edellyttää koodin muokkaamista hallinnan puolella, mutta alustan selkeänä etuna on sen soveltuvuus useammalle ylläpitäjälle. Kirjastojen oppaat saattavat olla laajojakin kokonaisuuksia erilaisine lonkeroineen ja mieleen saattaa hiipiä pieni huoli siitä, että miten saavutettavuus saadaan ulotettua kaikkialle oppaisiin. Mahdolliset muutokset tuottavat käsityötä, mutta monet muutokset saa tehtyä keskitetysti alustan toimintojen avulla. Jo tehtyjen materiaalien muuttaminen saavutettaviksi on hankalaa, mutta niiden luominen alusta alkaen mahdollisimman saavutettaviksi antaa oppimismahdollisuuksia kaikille (Creed-Dikeogu & Pope 2022).

LibGuides täyttää EU:n saavutettavuusdirektiivinkin edellyttämät kriteerit, mutta palvelun tuottajan Springsharen viimeaikaiset paikoin ulkoasuakin uudistaneet muutokset viestivät edelleen halusta kehittää alustaa. Tässä onkin sopivaa muistuttaa vielä Springshare Lounge -keskustelualustasta, jolla jaetaan hyviä käytänteitä ja tietoa sekä keskustellaan laajalti eri aiheista. Turussa tehtävänä on vielä oppaiden hienosäätöä sekä tekstin perusteellista läpikäyntiä. Jatketaan vinkkien jakamista ja kehityksen seuraamista!