KIRLAPPI-hankkeen avulla kirjastoalan osaamista Lappiin

2010 syksyllä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (jatkossa KTAMK, nykyinen Lapin ammattikorkeakoulu) ja Oulun ammattikorkeakoulussa (jatkossa OAMK) käynnistyi KIRLAPPI-hanke, jonka keskeisenä tehtävänä oli luoda toimivat puitteet kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomikoulutukselle Lapissa.

 Lapissa yleisten kirjastojen henkilöstöstä eläköityy vähintään puolet seuraavan 10 vuoden aikana. Lapin ongelmana on myös kirjastoalan koulutuksen puute, minkä vuoksi joihinkin kuntiin on vaikea saada rekrytoitua alan koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Lapin aluehallintoviraston tekemän peruspalveluarvioinnin (2013) mukaan vuonna 2012 korkeakoulutettuja oli yleisissä kirjastoissa noin 34 prosenttia. Korkeakoulutetun henkilöstön määrä on Lapissa edelleen selvästi kirjastoasetuksen tavoitetta (45 %) alemmalla tasolla ja määrä on pysynyt vuodesta 2001 lähtien 32–35 prosentissa.

Toimivimmaksi tavaksi koulutus- ja osaamistason nostoon nähtiin Lappiin sitoutuneiden henkilöiden täydennyskouluttaminen Lapissa. Haluttiin myös kohdentaa koulutusta henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua muualla Suomessa tapahtuvaan koulutukseen.

OAMK vastasi kirjastoalan ammattikorkeakoulutuksen sisältöosaamisesta ja KTAMK vastasi verkko-opetusosaamisesta sekä liiketalouden ja kulttuurialan sisältöosaamisesta. ESR-hankkeella tuettiin uuden koulutuspalvelumallin kehittämistä, ja itse opetus järjestettiin OAMK:n perusrahoituksella.

Etäopiskelupainotteiseen tradenomikoulutukseen valitut aikuisopiskelijat aloittivat opintonsa tammikuussa 2011. Keväällä valittiin lisäksi 10 Lapin yleisissä kirjastoissa työskentelevää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka suorittivat 60 opintopisteen kirjastoalan opinnot.

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus vaati tiivistä yhteistyötä toteutusosapuolien kesken
Koska koulutus toteutettiin kahden ammattikorkeakoulun kesken, oli hyvin haasteellista sovittaa yhteen organisaatioiden toimintamallit ja aikataulut. Jotta yhteistyö saatiin sujumaan mahdollisimman mutkattomasti, organisaatioiden sisäänrakennetut toimintamallit ja käytännöt tuli tehdä näkyviksi. Päätoimijoiden tiivis ja saumaton yhteistyö oli hyvin tärkeää, jotta saimme luotua toimivan kokonaisuuden, jota saatoimme ylläpitää ja kehittää. Sisällöt suunniteltiin vastaamaan lappilaisten kirjastojen tarpeita, ja lappilaisuus korostui muutenkin opetuksessa.

Koulutus käynnistyi Rovaniemellä kahden päivän seminaarilla, jonka aikana opiskelijat, alkuvaiheen opettajat sekä projektipäällikkö verkkovälineiden tukihenkilönä tutustuivat tulevaan koulutukseen.  Opiskelijoille annettiin perehdytys verkkovälineisiin sekä kerrottiin ensimmäisistä opintojaksoista. Lähitapaamisella oli suuri merkitys tutustumisen, ryhmäytymisen ja verkossa työskentelyn sujumisen kannalta.

Seminaaritapaamisen jälkeen alkoi opetus, joka tapahtui täysin verkossa. Opiskelijoiden verkkotyöskentelyä tuettiin varsinkin opintojen alkuvaiheessa tiiviisti ja verkkovälineiden tukihenkilö oli mukana etäluennoilla. Heille järjestettiin myös lisäperehdytystä tarpeen mukaan. Koska verkko-opiskelu oli uutta suurimmalle osalle opiskelijoista, tuen helppo saatavuus oli tärkeää.

Koulutus kesti 3,5 vuotta, ja seminaaripäiviä järjestettiin keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Opiskelijoilta kerättiin palautetta läpi opintojen ja palautteiden perusteella kehitettiin opetusjärjestelyjä ja toimintaa.

KIRLAPPI-opiskelijoista suurin osa valmistunut – myös Lapin AMKiin uutta osaamista
Koulutukseen haki ja pääsi myös kolme KTAMK:n pitkän linjan kirjastoammattilaista, jotka halusivat jatkaa kirjastoalan opintojaan. Kaikki valmistuivat hankkeen aikana ja ammattikorkeakouluun saatiin tervetullutta uutta kirjastoalan osaamista. Opintojen sekä harjoittelujaksojen aikana moni asia selvitettiin osana opintoja. Monet kirjaston ohjeet ja opasteet niin Kemi-Torniossa kuin koko Lapin korkeakoulussa tarkistettiin ja kirjattiin uusiksi. Kokouksissa tuli keskusteluun mm. tietosuojaan ja tekijänoikeusasioihin liittyviä asioita. 

Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt auttavat toimintojen kehittämisessä ja osa asioista on jo muutettu toiminnoiksi. Opiskelijoiden opinnäytteiden aiheina olivat kirjastoesittelyn kehittäminen Kefalonialaisen menetelmän avulla, tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulun kirjaston elektronisten aineistojen markkinoinnista ja työ kirjaston kansainvälistymisestä, ”We are not all Finns” : kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden näkemyksiä Lapin ammattikorkeakoulun kirjastosta ja sen palveluista Kemi-Tornion kampuksella.

Lapin AMKissa henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen itsensä kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu tuki opiskelijoita mm. palkitsemisohjeen mukaisesti myöntämällä tietyn määrän palkallisia koulutuspäiviä. Kahden valmistuneen henkilön nimike muuttui koulutuksen myötä suunnittelijaksi.

KIRLAPPI on nyt KIRSUOMI
KIRLAPPI-hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksena OAMK on aloittanut tammikuussa 2014 ensimmäisen kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomikoulutuksen monimuotototeutuksena.

Hyvä, että osaajia tulee lisää erityisesti Lapissa. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut asetus, jonka mukaan 45 prosentilla kirjaston henkilöstöstä tulisi olla korkeakoulututkinto, ei Lapin aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan ole ainakaan vielä vaikuttanut Lapin yleisten kirjastojen henkilöstön koulutustasoa nostavasti.

Lisää hankkeesta on luettavissa maalikuussa 2015 ilmestyvässä julkaisussa ”KIRLAPPI – Verkkokoulutuksella kirjastoalan osaamista Lappiin”, joka löytyy Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa B ja myös Theseuksessa.

Lähde: Ihanamäki S. 2014. Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013. Lapin aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuritoimi. Viitattu 6.3.2015 http://www.avi.fi/documents/10191/1207374/Lapin+yleisten+kirjastojen+toiminta+vuonna+2013/8f9e7d24-c7a8-40ce-9ab7-b72c9fdd4846.

Marjatta Puustinen, palvelupäällikkö, Lapin korkeakoulukirjasto, KIRLAPPI-ohjausryhmän jäsen

Sanna Saukkoriipi, projektipäällikkö, eOppimispalvelut,  Lapin ammattikorkeakoulu