Kirjastot tarkan seurannan alla, 35th IATUL conference

Ensimmäisen varsinaisen konferenssipäivän pääpuhujan aiheena oli Tietoturvallisuus. Asialla oli F-Securesta Mikko H. Hyppönen, jonka esityksen tiivistelmä on varsin ytimekäs: Paras tapa ymmärtää uhkia on ymmärtää hyökkääjiä ja heidän motiiveitaan. Ketä he ovat, mikä saa heidät toimimaan, mihin he ovat menossa ja mitä tapahtuu seuraavaksi?

Yksityinen vai julkinen, kirjaston ja tutkimuksen näkökulmasta, asialla oli emeritus professori Tom Cochrane Australiasta, ja hän listasi näkökulmia seuraavasti: open source, open content licensing, open access ja open data. Jonkinmoista sekavuutta on havaittavissa koska muutokset tekniikan kehittymisen myötä ovat niin nopeita. Tohtori Rafael Ball Saksasta esiintyi toisen päivän pääpuhujana otsikolla Bibliometrics, scientometrics, altmetrics. Sisältöä voidaan tiivistää ajatukseen: Big Datan myötä jokainen vakuuttuu, että tulevaisuudessa totuus perustuu korrelaatioon, ei kausaliteettiin. Tämä toimii vain kun ymmärrämme tiedon laatua ja merkitystä.

Maria Forsman, Helsingin yliopistosta, aloitti kertaamalla kirjastotyön merkkipaaluja. 1973 otettiin Otaniemestä koemielessä satelliittiyhteys Palo Altoon. Tiedonhaut olivat ammattilaisten hommaa. Elin Törnudd esitti tällöin toiveen, että hän haluaisi joskus voida tehdä tiedonhakuja makuuhuoneesta käsin. Tänä päivänä se on mahdollista. Tutkijoiden maailmaan liittyy vahvasti ajatus: julkaise tai häviä! Jotta kirjasto voisivat auttaa tutkijaa, on tarpeen tuntea tutkimustyötä. Carlo Iaconosta, Australia: Johtajan näkövinkkelistä oleellista on ymmärtää tiimin jäsenten yhdessä muodostama setti. Kun laittaa Library skills capability hakusanat googleen niin pääset suoraan Carlon LinkedIn-sivustolle.

Kysymyksiä nostatti

Organisational changes and a new media policy: meeting users demands at The Royal Institute of Technology, Cecilia Heyman Widmark (Ruotsi): We do not longer build collection – we subscribe for knowledge. Henkilökuntaa ei ole nykyään oikeassa suhteessa printtimateriaali/elektroninen aineisto. Kirjasto suuntautuu hankintoihin toivomusten pohjalta. Ostamisen vai kaukolainaamisen valintaan  vaikuttaa aika-näkökulma, kumpi onnistuu nopeammin. Eeva-Liisa Lehtosen kysymys: Jospa ei puhuttaisi kirjoista ja lehdistä vaan puhuttaisiin tuoreimmasta tutkimuksesta? Cecilia: Olen samaa mieltä, rajat hämärtyvät. Tutkijoiden ja opiskelijoiden toivotaan kohtaavan, kirjasto voi olla se paikka. Cecilia kertoi, että rajoja noudatetaan toisiin kirjastoihin nähden, käyttöoikeus omassa organisaatiossa on olemassa. Hong Kongista tullut osallistuja halusi tarkentaa vielä ”on demand” –laajuutta. Cecilia täsmensi että organisaatiolle sopivien aihealueiden kartoitusta tehdään toki taustalla edelleen. Yksittäisenä havaintona nousi esille se, että arkkitehdeille ei ole e-kirjoja ja heitä varten hankitaan printtimateriaalia.

The future librarian: a diverse and complex profession, Maria Kronqvist-Berg, tohtoriopiskelija Åbo Akademissa ja johtaja Maalahden kunnankirjastosta,  aloitti toteamalla, mieluummin tieto kuin muoto. Nykyopiskelijat ovat nopeita tiedonhakijoita mutta eivät osaa arvioida tietoa. Kirjaston on kehityttävä teknologian kehittyessä. Tarvitaan paljon erilaisia taitoja mutta niiden ei tarvitse olla kaikkien samassa persoonassa. Superkirjastonhoitajaa ei tarvita. Yliopistot kilpailevat keskenään. Kirjastoilla on yhteistyöverkosto. Miten tämä yhtälö toimii jatkossa?

Kuulijoita herätteli

Coming Out: Making the Virtual Library Visible in a Real World or Telling the Story and Selling the Library, Grace Saw ja Janine Schmidt, Australia. Mitä ovat kirjaston tuotteet ja palvelut, mikä on kirjaston kertomus, miten markkinoidaan kirjaston palveluja, miten ylitetään virtuaali- ja reaalimaailman välinen kuilu?  LEGO -brandiin liittyvät arvot: mielikuvitus – luovuus – hauskuus – oppiminen – huolenpito – laatu. Miten istuvat kirjastoon? Hyvin! Ketkä käyttävät LEGO-palikoita: lapset, nuoret, vanhemmat, isovanhemmat, opettajat, opiskelijat. Kirjaston käyttäjäryhmät voivat olla samat.  Kohteena on asiakas, ongelmien ratkaisusta on kysymys, luota vaistoihisi – elleivät ne ole aivan kauheita.

Problems Lah! Learning to Tell the Story of Continuous Assessment and Improvement, Tamera Hanken, Singapore. On testattuja erilaisia toimintatapoja: Six Sigma – Lean – A3 ja on hämmennytty. Parhaan tarinan kertoja muokkaa kulttuurin! Suomalainen yleisökommentti: Six Sigmaa on testattu Oulussa. Raskasta. Positioning Academic Libraries for the Future: A Process and Strategy for Organizational Transformation, Erin Ellis (USA). Huomioitava tutkimus- ja opetuskäytännöt. Kirjastossa Research & learning division huomioi 5 eri ryhmää: undergraduate students, graduate students, faculty staff, community & affiliate, scholarly communication & copyright.

Change Management in Libraries: An Essential Competency for Leadership, Catherine Soehner (USA): “not the strongest, not the most intelligent, but the most adaptable to change” by Darwin. Kaksi IT-yksikköä, toimiiko se? 43 ihmistä yhteensä. Jos joku ilmoittaa haluavansa tehdä muuta, hänet on helppo siirtää toiseen tehtävään. Entä muut? Blunt conversations are sometimes necessary. Nice is not same than fair! Opetetaan olemaan kilttejä, ei ilkeitä, mutta on selkeästi oltava jotain mieltä. Too many managers, not enough leaders. ”You are not listening us!” We are listening – we just disagree. Communicate even more.

Hyödyllistä tutkittua

Unlocking the potential of library generated data to assess value, impact and influence, Margie Jantti, Australia. Opetellaan sama kieli organisaation ylimmän johdon kanssa, jotta voidaan kertoa mitä kirjastolle kuuluu. Paraneeko opiskelijoiden akateeminen osaaminen paremmalla tiedonhaulla? Tiedämmekö ketkä opiskelijoista eivät käytä kirjastoa?  Systeemit yliopiston sisällä eivät perinteisesti keskustele keskenään.  Tavoitteena oli rakentaa relaatiotietokanta (Rubikin kuution) jossa löytyy kirjat, e-lukeminen, tietokannat, e-kirjat SEKÄ opiskelijoiden arvosanat. On havaittavissa varsin vahva korrelaatio aineistojen käytön ja arvosanojen välillä. Ei-käyttäjien arvosana 59, käyttäjien arvosana 64. 0,5% käyttäjistä reputti, 19% ei-käyttäjistä reputti. Lisää keskustelua vaativat: sukupuoli, kotimainen vs kansainvälinen opiskelija, tiedekunta. Uusi keino kirjaston arvon, merkityksen esille nostamiseen. Voit googlata ”library cube”.

Measuring and Increasing the Value of Academic Library Services, Carol Tenopir (USA) on tunnettu alan guru mutta uusi tieto oli se että hän toimii myös Hankenin vieralevana professorina. Downloads, pinnallinen luku, ei kerro syvyydestä mitään! What is the value to an individual to use the library? What is the value to the institution of the library? Environmental savings of library provision of electronic resources? Have libraries gone green without knowing it? A faculty member will spend 23,4 days READING from the library (annually). Missä luit: työhuoneessa 62%, kotona 26%, matkalla 10%, kirjastossa 2%. Mitä vaikutusta on lukemisella:

1. to inspire new thinking or ideas
2. to improve principal purpose for reading
3. to narrow /broaden/change the focus of your principal purpose
4. to resolve technical problems

ROI depends on institutional mission! On hyvä havaita jos aikoo vertailla kirjastosta saatuja hyötyjä ko. organisaation saamiin apurahoihin (määrärahoihin), että: Research institutes have very large grants, teaching universities have smaller and fewer grants. Tie what you measure to the mission of the university! Oleelliset ohjeet: Measure outcomes, not inputs. Quantitative data can show trends. Qualitative data tell a story. No one method stands alone.

Yhteenvetäen

Oleellista on se, että joku on asiaa tutkinut ja voimme todeta, että kirjaston tarjoamilla materiaaleilla on oleellista merkitystä opiskelijoille. Markkinointia tarvitaan ja siihen tarvitaan tarina, joka voi tulla vaikka LEGO-palikoista, kun sen oikein oivaltaa. Downloading numerot tai mitkään tilastot yksinään eivät kerro koko totuutta, tarvitaan yhdistelmä erilaisia tapoja ilmaista kirjaston arvo. On puhuttava samaa kieltä organisaation ylimmän johdon kanssa jotta ymmärretään toisiamme. Organisaatiorakenteisiin voi olla hyvä kiinnittää huomiota, kaksi IT-osastoa saattaa olla hankalaa. Managementin ohella tarvitaan myös leadershippiä. Keskusteleminen on tärkeää.  Suomalaisen ryhmän posteri palkittiin konferenssin parhaana. Osallistujalistan mukaan konferenssissa oli hieman päivästä riippuen yhteensä liki 200 osallistujaa. Tämän laatija osallistui konferenssin viimeisen päivän ohjelmaan.

Kirsti Karttunen