Kirjastot avoimen oppimisen ytimessä – tuliaisia kansainvälisestä Open Education ja Open Education Global -konferensseista

Miten osaamista jaetaan ja miten yhteistyötä tehdään avoimen oppimisen, avointen oppimateriaalien ja avointen opetus ja oppimiskäytänteiden parissa? Käsittelemme tässä artikkelissa kirjastojen roolia avoimen oppimisen edistäjänä. Tarkastelu pohjautuu kahteen kansainväliseen konferenssiin, Open Education ja Open Education Global (OE Global) -konferensseihin, jotka pidettiin verkossa marraskuussa 2020.

Avoin oppiminen käsitteinä

Mitä on avoin oppiminen? Määrittelemme ensiksi keskeiset avoimeen oppimiseen liittyvät käsitteet. 

Avoin oppiminen (engl. open education)

Avoin oppiminen on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille, madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä.

Avoin oppiminen monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä.

Kansainvälisissä yhteyksissä painotetaan yleensä enemmän opetuksen järjestäjän merkitystä ja esimerkiksi englannin kielessä käytetään tässä yhteydessä käsitettä "Open Education". (Tieteen termipankki 2020).

Avoimet oppimateriaalit (engl. open educational resources)

Avoimet oppimateriaalit on vapautettu yleiseen käyttöön tai lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. (UNESCO 2019b).

Avoimet opetus- ja oppimiskäytänteet (engl. Open educational practices)

Avoimet opetus- ja oppimiskäytänteet ovat käytänteitä, joilla opetuksesta ja oppimisesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• Vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä

• Opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

• Opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC-kurssit)

• Opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)

• Avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit) (Inamorato Dos Santos 2019).

Avoin oppiminen, avoimet oppimateriaalit ja avoimet opetus- ja oppimiskäytänteet ovat käsitteinä suhteellisen nuoria. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) yleiskokous hyväksyi 25.11.2019 suosituksen Avoimista oppimateriaaleista (OER, Open Educational Resources). Sen kautta vahvistetaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esitettyjä periaatteita: jokaisella on oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta (19.artikla) samoin kuin oikeus saada opetusta (26. artikla). (Unesco 2019a).

Kaksi etäkonferenssia peräkkäisinä viikkoina marraskuussa 2020

Open Education -konferenssi 2020

Vuoden 2020 Open Education -konferenssin piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla viisipäiväinen tapahtuma ja se oli tarkoitus järjestää 9.–13.11.2020 Denverissä, Coloradossa. Ensimmäistä kertaa seitsemäntoistavuotisen historiansa aikana konferenssi jouduttiin Covid19-pandemiasta johtuen järjestämään verkossa. Konferenssin virtuaalisuus saattoi vaikuttaa siihen, että osallistujia oli ennätysmäärä 50:stä maasta yhteensä 1500 osallistujaa. Konferenssin osallistujamäärä oli lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019.

Uutta konferenssissa oli myös sen toteuttaminen yhteisölähtöisenä prosessina tavoitteena hyödyttää avoimesta oppimisesta ja avoimesta koulutuksesta kiinnostunutta koulutusyhteisöä. Konferenssia valmistelivat useat komiteat, yhteistyötahot ja sponsorit, SPARCin (The Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition) vastatessa käytännön järjestelyistä. Luentoehdotuksia kävi läpi 100 ihmistä, joten lausahdus ”It has taken a village to put on the conference” kuvaa konferenssin suunnitteluprosessia täydellisesti.

Konferenssin aihetta ”Avoimen oppimisen uudelleen asemointi” (engl. Reimagining Open Education) lähestyttiin konferenssin esityksissä monella eri tavalla. Nostamme artikkelissamme esille muutaman kirjastoaiheisen esimerkin. Konferenssin lähtökohtana oli ajatus siitä, että avoin oppiminen ja koulutus tulisi positioida uudelleen. Avoin oppiminen -käsitteenä on pitkälti nähty vastauksena opetuksen ongelmiin, jotka monissa maissa konkretisoituvat oppimateriaali- ja koulutusmahdollisuuksien pulana. Konferenssin järjestäjien mukaan tarvitaan konkreettisia toimia, joilla voidaan vaikuttaa koko koulusysteemiin. Oppimisen tulisi aina olla esteetöntä, kohtuuhintaista, tasa-arvoista, osallistavaa, inklusiivista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Näiden ei tulisi olla vain avoimeen oppimiseen liitettäviä määreitä.

Avoin oppiminen ja siihen liittyvät avoimet oppimateriaalit ovat erityisesti Yhdysvalloissa kirjastojen erikoisalaa, koska heillä on asiantuntijarooli niin materiaalien löytämisessä, tuottamisessa kuin organisoinnissakin. Tästä hyvänä esimerkkinä on konferenssin ensimmäinen alustuspuheenvuoro ”Mitä avoin oppiminen merkitsee sinulle”, joka houkutteli 290 henkilöä osallistumaan. Näistä puolet oli kirjastonhoitajia (ks. Taulukko 1.). Alustuspuheenvuorossa esitettyyn kyselyyn vastanneista 188 oli konferenssissa ensimmäistä kertaa.

Taulukko 1. “Mitä avoin oppiminen merkitsee sinulle” -interaktiiviseen sessioon osallistuneiden ammatit

Osallistujan rooli	lkm
Kirjastonhoitaja	138
Opettaja	49
Opetussuunnittelija/tukihenkilö	27
Hallintohenkilöstön edustaja	24
Opiskelija	17
Non-profit –organisaation jäsen	19
Muut	16

 

Open Education Global -konferenssi 2020

OE Global Conference pidettiin 16.–20.11.2020 niin ikään verkossa. Virtuaalikonferenssia isännöi Taipei Medical University (TMU) ja käytännön järjestelyissä auttoivat eCampus Ontario ja TU Delft. Vuoden 2020 konferenssiteemalla ”Maailmanlaajuisen avoimen oppimis- ja opetusyhteisön yhdistäminen” (engl. Connecting the Global Open Education Community) otettiin askel avoimen oppimisen valtavirtaistamiseksi. Teeman taustalla oli myös UNESCOn avointen oppimateriaalien suositus, jonka 193 jäsenvaltiota allekirjoitti marraskuussa 2019. Osallistavien työpajojen ja esitysten kautta pohdittiin ja yhteiskehitettiin tapoja viedä suositus käytäntöön. Maailmanlaajuinen Covid19-pandemia ja sen vaikutus opetukseen ja oppimiseen nostettiin esiin useassa esityksessä. Esittäjien että osallistujien aikavyöhyke-eroja helpotettiin niin, että kullakin aikavyöhykkeellä esitykset pidettiin työaikoina.

Avoimet oppimateriaalit – kuinka päästä alkuun? 

Cheryl Cuillier avoimeen oppimiseen erikoistunut kirjastonhoitaja (engl. Open Education Librarian) Arizonan yliopistosta esitteli kehittämäänsä ja avoimesti CC BY 4.0 -lisenssillä jakamaansa avointen oppimateriaalien työkalupakkia (engl. OER Toolkit). Cheryl on koonnut työkalupakkiin lähteitä, joiden avulla käyttäjä pystyy kehittämään osaamistaan avoimista oppimateriaaleista ja niiden edistämisestä.

Ilmainen ei aina ole avointa

Cheryl nosti esityksessään esille tärkeän avointen oppimateriaalien käsitteeseen liittyvän virhetulkinnan: ilmaiset verkossa saatavilla olevat oppimateriaalit eivät ole avoimia, mikäli oppimateriaalia ei olla lisensoitu avoimen käytön mahdollistavalla lisenssillä tai vapautettu yhteiseen käyttöön. Cheryl viittasi esityksessään David Wileyn lanseeraamaan määritelmään avoimuuden viidestä R:stä - ollakseen avointa tulee käyttäjällä olla seuraavat oikeudet oppimateriaaliin.

Creative Commons -lisensointijärjestelmä mahdollistaa oppimateriaalien avaamisen. Avoimuuden kannalta suositeltavia CC-lisenssejä ovat CC BY 4.0 ja SS BY-SA 4.0 -lisenssit. Cheryl mainitsi CC-lisensseistä erityisesti ND-ehdon, joka rajoittaa oppimateriaalin uudelleen muokkausta. ND-ehdolla lisensoitu oppimateriaali ei ole avointa. Yleiseen käyttöön vapautettu (engl. Public Domain) oppimateriaali mahdollistaa kaikkein vapaimman materiaalin jatkotyöstön, CC0-lisenssillä merkityt materiaalit on vapautettu yleiseen käyttöön.

Cheryl nosti esityksessään esille muun muassa seuraavat omassa työssään käyttökelpoiseksi kokeneita avointen oppimateriaalien tallennus- ja hakupaikat.

• Open Textbook Library
  Avoimia oppikirjoja mm. liiketalouden, tietojenkäsittelyn, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden aihepiireistä.
• OpenStax Textbooks
  Avoimia vertaisarvioituja oppikirjoja mm. yhteiskuntatieteistä ja liiketaloudesta
• LibreTexts
  Avoimia ajantasaisia oppimateriaaleja mm. lääketieteestä, insinööritieteistä ja yhteiskuntatieteistä.
• OASIS
  Oasis on metahakukone, joka kattaa suuren määrän verkosta löytyvää avointa aineistoa: avoimia oppikirjoja ja muita avoimia oppimateriaaleja.

Cherylin työkalupakista löytyy kattava listaus lähteitä mm. avointen oppimateriaalien laatuun ja saavutettavuuteen liittyen.

Jos haluat päästä alkuun avointen oppimateriaalien tutustumisessa, kannatta tutustua myös avoimen tieteen koordinaatiossa ja Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa tehtyyn Avoimet oppimateriaalit –LibGuide-oppaaseen. Opas on lisensoitu CC BY-SA 4.0 ja on kokonaisuudessaan tai osittain kopioitavissa ja jatkokehitettävissä organisaation omalle LibGuide-alustalle.

Avoin oppiminen ruohonjuuritason toimintana

Kanadassa Niagara Collegen kirjastossa työskentelevät Siscoe Boschman ja Jaclyn Chambers Page esittelivät sitä, miten he työssään edistävät oppimisen avoimuutta. Siscoe ja Jaclyn ovat oppilaitoksensa ainoat oppimisen avoimuutta edistävät työntekijät. Avoimen oppimisen palveluihin käytössä oleva resurssi on rajallinen ja he keskittyvätkin työssään vahvasti ruohonjuuritason toimintaan.

Alla viisi keskeisintä tapaa, jolla Siscoe ja Jaclyn edistävät oppimisen avoimuutta oppilaitoksessaan:

• Avointen oppimateriaalien edistäminen: Erilaisten promotapahtumien järjestäminen avoimen oppimisen teemoilla esimerkiksi kansainvälisen avoimen oppimisen teemaviikon aikana.
• Avointen oppimateriaalien esille tuominen ja oppimateriaalien etsimisessä tukeminen:
  Avointen oppimateriaalien oppaan laatiminen ja jatkuva kehittäminen.
• Tekijänoikeus- ja lisensointiasioissa tukeminen:
  Avointen oppimateriaalien käytössä ja lisensoinnissa neuvominen.
• Ammatillinen kehittyminen:
  Oppilaitoksessa kehitettävien avointen oppikirjojen kehittämiseen osallistuminen, sisällön kuratointi, kuvailu ja julkaiseminen. He ovat muun muassa tehneet ja avoimesti CC BY -lisenssillä julkaisseet avoimen oppikirjan informaatiolukutaidon opetuksesta.
• Tunnustaminen:
  He kokoavat yhteen avointen oppimateriaalien aktiivisia tuottajia ja tarjoavat tunnustusta ja näkyvyyttä näiden työlle.

Avointen oppimateriaalien laatimisen aloittamiseen Siscoe ja Jaclyn antoivat seruaavanlaisia neuvoja vasta-alkajille:

• Paljon on jo tehty ja avoimesti julkaistu: kannattaa viettää hetki aikaa tutustumalla siihen, mitä maailmalla on jo valmiina.
• Omaakin materiaalia saattaa olla jo paljon valmiina, seuraava askel on jakaminen ja avoin julkaiseminen.
• Uuden kokeilua ei kannata pelätä.

Avoimen pedagogiikan ja kriittisen informaatiolukutaidon yhdistäminen

Erin Fields kertoi omassa esityksessään siitä, kuinka hän on onnistuneesti yhdistänyt avoimen pedagogiikan ja kriittisen informaatiolukutaidon periaatteita omassa kriittisen informaatiolukutaidon opetuksessaan. Erin on avoimeen oppimiseen ja tiedeviestintään (engl. Open Education & Scholarly Communications Librarian) erikoistunut kirjastonhoitaja UBC:stä Vancouverista Kanadasta.

Avoin pedagogiikka on käsitteenä muuntuva ja vaikeasti määriteltävä. Avoin pedagogiikka on käsitteenä lähellä kriittisen digitaalisen pedagogiikan, avointen oppimateriaalien mahdollistavan pedagogiikan ja avointen opetuskäytäntöjen käsitteitä. Avoimen pedagogiikan teemoja:

• Sisältää paljon vaikutteita sosiaalisesta konstruktionismista ja kriittisestä pedagogiikasta: tietämys on sosiaalisesti rakentunutta ja muuntuvaa.
• Hierarkioiden madaltuminen: opettajan ja opiskelijan suhteen muuttuminen, opiskelijoiden merkitys toisilleen vahvistuu oppimisen mahdollistajana.
• Kriittisyys perinteisiä tiedon tuottamisen institutionaaliseen valtarakenteita kohtaan
• Oppiminen tiedon luomisena, yhteiskehittämisenä ja jakamisena.
• Opitun jakaminen avointa lisensointia ja teknologiaa hyödyntäen, avointen oppimateriaalien jakaminen
• Avoin osallistuminen ja jakaminen verkossa

Kriittinen informaatiolukutaito

• Tietämys on sosiaalisesti rakentunutta ja muuntuvaa
• Ohjauksen keskiössä on se, miten tieto yhteiskunnassa rakentuu ja mihin se yhteiskunnassa sijoittuu, miten tieto muodostuu, miten tietoa käytetään
• Päämääränä tukea kriittistä näkökulmaa tiedon rakentumiseen, käyttötappoihin ja työkaluihin.

Avoimella pedagogiikalla ja kriittisellä informaatiolukutaidolla on teoreettisia yhtymäkohtia. Molemmat pohjaavat sosiokonstruktionismille. Avoimessa pedagogiikassa tarkastellaan tiedon luomista, jakamista ja avaamista oppijoiden välisenä yhteistyönä. Kriittisessä informaatiolukutaidossa sitä, miten tietoa jaetaan, miten se ilmaistaan ja kuvataan, miten siitä voidaan saada palautetta. Voidaan ehkä sanoa, että kriittisen informaatiolukutaidon opetukselle on suuri tarve avoimeen pedagogiikkaan siirtyvässä koulutuksesssa. Voidaan myös sanoa, että avoimen pedagogiikan mahdollistavan kriittisen informaatiolukutaidon oppien soveltamista käytäntöön.

Avoin pedagogiikka ja kriittinen informaatiolukutaito mahdollistavat kirjastonhoitajan roolin muutoksen työkalujen käytön ohjauksesta ja ongelman ratkaisijasta ongelman esittäjäksi. Uudessa roolissa kirjastonhoitajan tehtävä on herättää opiskelijan omaa ajattelua ja kritiikkiä tieton etsimisessä, käytössä, luomisessa ja jakamisessa. Avoimessa pedagogiikassa tapahtuva tiedon luominen ja avaaminen mahdollistavat kriittisen informaatiolukutaidon opettamisen käytännössä. Opetuksen fokus muuttuu tiedon kriittisestä arvioinnista tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Tiedon luomisen ja avoimen jakamisen prosessissa opiskelijoiden tulee ottaa kantaa muun muassa siihen, miten luotu tieto esitetään, kuvataan ja miten avoimesti se jaetaan.

Näin opiskelijat saavat tietoa siitä, miten tiedon tuottamisen ja jakamisen työkalut toimivat, ja miten tieto sijoittuu suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Luotu ja avoimesti jaettu tieto tuottaa uutta sisältöä avoimeen tietomaisemaan ja asettuu siellä myös kriittisen arvioinnin ja kehittämisen kohteeksi, tämä mahdollistaa luontaisen siirtymisen kohti vertaisarvioinnin käytäntöjä ja niiden opiskelua.  Käytännön autenttisissa oppimistilanteissa tapahtuva tiedon luominen ja avoin jakaminen mahdollistavat opiskelijoille mm. immateriaalioikeuksien, tekijänoikeuksien, tietosuoja- ja tietoturva-asioiden, erilaisten eettisyyden teemojen sekä tiedonvapauden aihepiirien oppimisen autenttisissa tilanteissa.

Eurooppalaiset yliopisto- ja korkeakoulukirjastot oppimisen avoimuuden edistäjinä

Euroopan SPARCin johtaja Vanessa Proudman esitteli eurooppalaisille korkeakoulukirjastoille suunnatun avoimen oppimisen kyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin, millaisia avoimia opetuskäytäntöjä eurooppalaisissa korkeakoulukirjastoissa harjoitetaan ja miten avoimia oppimateriaaleja edistetään. Kyselyssä selvitettiin olemassa olevia toimintamalleja ja käytäntöjä. Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020 ja siihen saatiin vastauksia myös Suomesta.

Kyselyn tuloksista selviää, että suurimmalla osalla vastanneiden kirjastojen taustaorganisaatioista oli kyselyn vastaamishetkellä laadittuna instituutiotasoisia linjauksia, joilla tarkoitetaan avointa toimintakulttuuria laajasti ja joissa oli otettu kantaa myös oppimisen avoimuuden edistämiseen. Kahdellakymmenellä prosentilla kyselyyn vastanneista oli nimetty avoimen oppimisen työryhmä, joka edisti toimintamallien tuomista käytäntöön. Sillä, että avoimen oppimisen työryhmä oli olemassa, oli selkeä korrelaatio korkeakoulun suuren opiskelijamäärän kanssa. Samoin suuri opiskelijamäärä korreloi sen kanssa, kuinka painokkaasti oppimisen avoimuutta tuotiin korkeakouluissa esille ja kuinka vahvasti oppimisen avoimuuteen ja oppimateriaalin avaamiseen kannustettiin.

Käytettävissä oleva henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään ei korreloinut avoimen oppimisen ympärillä tapahtuvan aktiivisuuden kanssa. Tämä kertoo siitä, että korkeakoulukirjastoissa on jouduttu tekemään samoilla tai pienenevillä henkilöstöresursseilla avoimen toimintakulttuuriin tapahtuvaa kehitystyötä - sama ilmiö lienee arkipäivää meille suomalaisille korkeakoulukirjastoissa työskenteleville.

Kuka johtaa oppimisen avoimuutta?

Puolet vastanneista korkeakoulukirjastoista ilmoitti kirjaston johtavan avoimen oppimisen kehitystyötä taustaorganisaatiossaan. Useat kirjastot olivat olleet mukana avoimen toimintakulttuuriin ja avoimen oppimisen organisaatiokohtaisten avoimuuden linjausten laatimisessa. Avoimeen oppimisen liittyvä kehitystyö oli kirjastojen sisällä organisoitu useimmiten opetuksen ja oppimisen palveluihin ja joissain tapauksissa tiedeviestinnän palveluihin.

Kirjastot eivät voi tehdä oppimisen avoimuutta yksin omassa korkeakoulussaan. Kyselyn tulosten perusteella yhteistyötahoina toimivat useimmiten korkeakouluyksiköt, tiedealakohtaiset yksiköt, IT-palvelut, opetuksen palvelut, verkko-opetuksen palvelut ja lakiasiainpalvelut. Yhteistyö oli usein ad hoc -tyyppistä käytännön tarpeista nousevaa toimintaa, jatkuva suunnitelmallinen yhteistyö oli harvinaisempaa.

Kuvassa kaksi nähdään, että kirjastojen palvelut avoimeen oppimiseen liittyen painottuivat johtavan roolin osalta informaatiolukutaidon opetukseen, jossa oli huomioitu avoin oppiminen. Kirjastoilla on vahva rooli informaatiolukutaidon opetuksessa ja informaatiolukutaidon opetus on uudistunut avoimen toimintakulttuurin kehittyessä. Kirjastoilla oli eurooppalaisessa kontekstissa kyselyn tulosten perusteella suuri rooli tekijänoikeusneuvojina ja erityisesti avoimiin käyttöoikeuksiin liittyvässä neuvontatyössä. Kirjastot tarjosivat avoimen oppimisen osalta palvelua myös tiedonhankinnassa.

Avoimen oppimisen kehitystyöhön osallistumisen etuina nähtiin jaetun tiedon ja opetuksen laadun parantuminen avoimen pääsyn ja yhteiskehittämisen myötä. Myös tiedon avoimen ja tasa-arvoisen saatavuuden edistäminen nähtiin keskeisenä etuna avoimen oppimisen edistämisessä. Samoin tärkeänä nähtiin avoimen toimintakulttuurin vahvistaminen ja kirjaston mahdollisuus ottaa johtava rooli oppimisen avoimuuden edistämisessä. Kyselyn tuloksista selviää, että avoin oppiminen mahdollistaa aiempaa vahvemman ja syvällisemmän yhteistyön taustaorganisaation muiden yksiköiden ja toimijoiden kanssa. Avoin oppiminen edistää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja kehittymistä kirjastoissa.

Haasteena avoimen oppimisen edistämiseksi nähtiin organisaatiokohtaisen avoimen oppimisen linjauksen puuttuminen. Korkeakoulutasoinen rahoitus, henkilöstöresurssit ja osaamisen puute nähtiin myöskin haasteina. Samoin kehityksen nopeus, johtamisen, tahtotilan, ymmärryksen ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys koettiin haasteina avoimen oppimisen edistämisen kannalta. Haasteena koettiin myös oppimateriaalien avoimen saatavuuden ja avoimen lisensoinnin vähäisyys, tiedon vähäinen jakamisen hyvistä avoimista käytännöistä ja avointen oppimateriaalien hankala löydettävyys. Edellä mainittuihin haasteisiin pyritään löytämää yhteisiä ratkaisuja eurooppalaisten korkeakoulukirjastojen avoimen oppimisen yhteistyöverkoston toiminnalla.

Kyselyn tulosten pohjalta on Euroopan SPARCin toimesta kehitetty seuraavanlaisia suosituksia:

Rahoitus

• Etsikää hankerahoitusta avoimen oppimisen edistämiseksi
• Korvamerkitkää osa kirjaston budjetista avoimeen oppimiseen
• Arvioikaa mahdollisuutta tukea avointen oppimateriaalien edistämiseksi tehtävää työtä erilaisilla taloudellisen palkitsemisen keinoilla

Yhteistyö

• Tutkikaa avoimen oppimisen potentiaalista yhteistyöverkostoa organisaation sisällä ja myös ulkopuolisten tahojen osalta. Pyrkikää käynnistämään yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Johtaminen

• Ottakaa johtava rooli avoimen oppimisen edistämisessä
• Pyrkikää edistämään avoimen oppimisen asiaa suhteessa opetushenkilökuntaan ja taustaorganisaation johtoon
• Etsikää organisaationne sisältä avoimen oppimisen edelläkävijöitä ja nostakaa esille heidän avoimia opetuskäytäntöjään
• Olkaa mukana avoimen oppimisen linjaustyössä niin organisaation sisällä kuin myös kansallisellakin tasolla

Uuden luominen

• Osallistukaa avointen oppimateriaalien kehittämiseen ja jatkojalostamiseen
• Kuvatkaa avoimen oppimisen osaamistarpeet ja kehittäkää osaamistanne osallistumalla organisaatiokohtaisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan

Seuranta ja kasvu

• Paikantakaa organisaatiossanne, missä ja mitä avoimia oppimateriaaleja kehitetään, pyrkikää tukemaan avointen oppimateriaalien kehittämistä pitkäjänteisesti ja jakamaan tietoa avointen oppimateriaalien saatavuudesta

Esityksen pitäjä Euroopan SPARCin johtaja Vanessa Proudman on korkeassa ja keskeisessä asemassa avoimen oppimisen eurooppalaisessa kehittämisessä. Vanessa tarjosi esityksensä lopussa mahdollisuuden liittyä eurooppalaisten korkeakoulukirjastojen verkostoon. Tämä tapahtuu laittamalla kiinnostuksensa tiedoksi sähköpostilla osoitteeseen: oer@sparceurope.org.

Etäkonferenssit kokemuksina

Virtuaalisuus mahdollisti osallistumisemme konferensseihin, joihin emme olisi normaalioloissa pystyneet matkustamaan. Virtuaalikonferenssit eivät korvaa live-konferensseja, mutta osallistuminen niihin on helppoa, esityksiä voi kuunnella vaikkapa omalta kotisohvalta.

Open Education -konferenssissa oli panostettu yhteisöllisyyteen. Pedagogisesti yksi onnistuneimmista tavoista oli se, että ensimmäiseen alustuspuheenvuoron kuulijat tutustutettiin toisiinsa Mentimeter-sovelluksen avulla. Suurin osa kuulijoista vastasi Mentimeterillä esitettyihin kysymyksiin ja kun tulokset esiteltiin, tuli tunne, että oli osa yhteisöä. Saimme tietää osallistujien kotimaat, ammatit sekä heidän ajatuksiaan konferensseista ja avoimesta oppimisesta. Konferenssissa hyödynnettiin laajasti myös verkkotyökalujen mahdollistamaa pienryhmätyöskentelyä. Parasta introvertille oli se, ettei ketään pakotettu yhteisölliseen pienryhmäkeskusteluun vaan halukkaat saivat jäädä seuraamaan muita käynnissä olevia tapahtumia. Chat oli runsaassa käytössä esitysten ajan.  

Reaaliaikaisen konferenssiosallistumisen kannalta suurimmaksi haasteeksi osoittautuivat aikaerot esityksiin: Open Education -konferenssin ensimmäiset live-sessiot alkoivat Suomen aikaa kello 17.00 ja päättyivät aamuyöstä. OE Global -konferenssissa esityksiä oli myös päivällä, mutta ajankohdat vaihtelivat paljon. Parasta onkin se, että konferenssin tallenteet ovat edelleenkin konferenssimaksun maksaneille saatavilla ja katsottavissa. Niihin voi palata ja niistä voi löytää uusia helmiä.

Avoin oppiminen kirjastotyön tulevaisuutta myös Euroopassa?

Avoin oppiminen on ollut jo pitkään voimakas liike Pohjois-Amerikassa muun muassa johtuen Eurooppaan nähden erilaisista oppikirjakäytännöistä ja oppikirjojen runsaista kustannuksista opiskelijoille. Pohjoisamerikkalaiset kirjastot ovatkin ottaneet vahvaa roolia oppimisen avoimuuden edistäjinä. Avoin oppiminen ja oppimateriaalien avoin saatavuus ovat hyvin lähellä eurooppalaisten korkeakoulukirjastojen perinteistä tehtävää jatkuvan oppimisen ja oppimateriaaleihin vapaan ja tasa-arvoisen pääsyn mahdollistajana. Digiaikana oppimisen avoimuus kehittyy verkossa avointen oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen monenkirjavassa muodossa. On ensiarvoisen tärkeää, että myös eurooppalaiset ja suomalaiset kirjastot ovat mukana oppimisen avoimuuden kehitystyössä.

Pohjoisamerikkalaiset avoimen oppimisen ruohonjuuritason toimijat voisivatkin ehkä toimia esikuvina meille eurooppalaisille korkeakoulukirjastojen toimijoille. Käsillä olevassa kirjoituksessa käsitellyt virtuaalikonferensit tarjosivat runsaan ja kutkuttavan kattauksen avoimen oppimisen tuoreita palvelukäytänteitä myös kirjastoalan näkökulmasta. Näissä konferensseissa kannattaa olla mukana myös jatkossa.

On tärkeää ymmärtää se, mistä tarpeista avoimen oppimisen kehitys on lähtenyt liikkeelle ja miten aiheen parissa on maailmalla organisoiduttu. Saavutettavuus, tasa-arvo ja inklusiivisuus ovat Suomessa oppimisen nykypäivää. Tietoa ja osaamista tarvitaan kuitenkin siinä, miten oppimisesta ja oppimateriaaleista tehdään entistä avoimempia.

Kansainvälinen Avoimen oppimisen teemaviikko pidetään 1.–5.3.2021!