Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä teemoina kestävä kehitys ja avoimuus

Tampereella syyskuun puolivälissä järjestetty KINE 2022 keräsi paikalle sankan joukon kirjastojen johtajia, esihenkilöitä ja asiantuntijoita sekä yleisistä kirjastoista että korkeakoulukirjastoista. Kahden päivän tapahtumaan mahtui mielenkiintoista ohjelmaa kestävästä kehityksestä ja kirjaston roolista ja vaikutusmahdollisuuksista oman toimintaympäristönsä kestävyyteen sekä katsaus avoimen tieteeseen ja sen mukanaan tuomiin konkreettisiin muutoksiin. Tapahtuman järjestivät Tampereen kaupunginkirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Tampereen seudun ammattiopiston kirjasto, Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto ja Aluehallintovirasto.

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät ovat vuodesta 2018 eteenpäin toivottaneet tervetulleiksi tapahtumaansa myös kirjastojen esimiesaseman ulkopuolella toimivat asiantuntijat, joten kun tämän vuoden ohjelma julkaistiin, sai mielenkiintoinen ohjelma kiinnostuksen heräämään. Kirjastoalan eri sektorien yhteistyöllä on IFLAn myötä pitkä kansainvälinen historia ja on mukavaa, että alan yhteisiä tapahtumia järjestetään myös Suomen sisällä. Tapahtuman ohjelmakin oli taitavasti rakennettu nostamaan esiin enemmän niitä yhteisiä nimittäjiä kuin eroavaisuuksia.

Kirjastot ja kestävä kehitys

IFLAn presidentin Barbara Lisonin video keynote johdatteli osallistujat kestävän kehityksen teemapäivään muistuttamalla IFLAn omasta kestävän kehityksen julistuksesta. The Lyon Declaration on Access to Information and Development (IFLA 2014) tuo esiin kirjastojen roolin kestävän kehityksen toimijoina: kirjastojen tarjoama tasapuolinen pääsy tiedonlähteille edistää osaltaan mm. tasa-arvoa, osallisuutta, kouluttautumista ja validiin tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin ruohonjuuritasolla kuin kansallisestikin. Tavoitteena onkin, että jokaisessa maassa kirjastot ovat tiiviisti mukana toteuttamassa YK:n Agenda 2030:n mukaisia kestävän kehityksen tavoitteita. IFLAn ylläpitämässä kirjastokartassa (IFLA 2022) jo mukana olevat maat näkyvät vihreällä, ja taisi tulla aika monelle osallistujalle yllätyksenä Suomen puuttuminen vihreiden maiden joukosta – asia, jolle viimeistään nyt tullaan varmasti tekemään jotain.

Jenni Kauppila Suomen YK-liitosta tarjosi syventävän katsauksen Lisoninkin mainitsemiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja etenkin niiden sosiaalisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Ehkä tärkein sanoma oli, että kaikki 17 tavoitetta muodostavat kokonaisuuden, jossa yhtä ei voi edistää toisen kustannuksella, ja että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan meitä kaikkia. Mielenkiintoinen näkökulma oli kirjaston rooli toimintatapojen ja -kulttuurien muokkaajana: Kauppilan mukaan kokonaisvaltainen muutos voidaan jakaa kolmeen tasoon, joista ylimpänä on pää, ajattelu ja tieto – mitä suurimmassa määrin kirjastojen ominta aluetta! 

Suomen puuttuminen IFLAn kestävän kehityksen kartalta ei tarkoita, etteikö meillä kirjastot olisi jo tarttuneet toimeen. Iltapäivän esityksissä kuultiinkin monipuolinen kattaus esimerkkejä suomalaisen kirjastokentän kestävän kehityksen pioneereilta.

Ensimmäisen päivän päätti erinomainen Marja-Leena Mankan puheenvuoro työhyvinvoinnista ja henkisestä kestävyydestä, jossa kannustettiin löytämään uudenlainen näkökulma poikkeuksellisiin aikoihin ja oloihin sen sijaan, että yritettäisiin selvitä niistä jo aikansa eläneillä ajattelu- ja toimintatavoilla. Manka myös muistutti tunteiden tarttuvan automaattisesti ihmisestä toiseen ja tämä mahdollistaa sekä myötätunnon toisen vastoinkäymisiä kohtaan että myötäinnon toisen onnistumisesta. Yhteisöllisyyden lisäämisen keinoiksi Manka nosti myönteisen vuorovaikutuksen, vastavuoroisuuden, puheeksi ottamisen, yhdessäolon muutenkin kuin työtä tehden, verkostoitumisen ja kyvyn nostaa esiin myös ongelmia.

Työhyvinvoinnin ja henkisen kestävyyden edistämisen apuvälineinä Manka listasi esimerkiksi ratkaisukeskeisyyden, työn tuunaamisen, stressin tunnistamisen ja palautumisen opettelun sekä omien ajattelutottumusten pohdiskelun ja voimia vievien hiostajien tunnistamisen. Puheenvuoro muistutteli mieleen myös sitä, että työhyvinvointi ei ole vain töissä tapahtuvaa kommunikaatiota, vaan jokainen työyhteisön jäsen tuo siihen myös oman henkilöhistoriansa ja elämänkokemuksensa, josta yhdessä sitten pyrimme rakentamaan toimivan kokonaisuuden. Ei aina helppoa, mutta varmasti mahdollista.

Kirjasto avoimuuden mahdollistajana, kumppanina ja toteuttajana

Susanna Nykyri Tampereen yliopistosta aloitti toisen päivän katsauksella avoimeen tietoon ja tieteeseen mahdollistajana, joka antoi erinomaisen yleiskatsauksen avoimen tieteen kehityksen tämänhetkiseen tilanteeseen, osa-alueisiin ja linjauksiin. Avoin tiede on ollut vahvasti mukana korkeakoulukirjastojen arjessa jo monta vuotta, mutta sen nähtiin olevan osana myös yleisten kirjastojen toimintaa muun muassa tarjoamalla pääsyn tietoon, tuottamalla metatietoja sekä ylläpitämällä kansalaisten tiedonhankinta- ja informaatiolukutaito-osaamista. 

Seuraavaksi vuorossa olivat avoimuutta käytännössä havainnollistavat esimerkit, Usva Frimanin puheenvuoro pelikulttuurin tutkimuksen huippuyksikön avoimuuden edistämisen toimintatavoista sekä Kari Lahden lajitietokeskuksen toiminnan esittely. 

Avoimuuden paneelikeskustelussa nousi esiin useita mieleenpainuvia näkökulmia. Avoimuuden kehittämisessä tulisi välttää tilannetta, jossa toisaalta kehitetään avoimuutta ja toisaalta jatketaan edelleen samoilla toimintatavoilla kuin aina ennenkin. Avoimuus haastaa ajattelemaan uudelleen. Avoimuuden kehittäminen kaipaa lisäksi systemaattisuutta, jotta avoin toimintakulttuuri, avoimet aineistot ja avoin oppiminen saavat kiinni julkaisemisen avoimuuden etumatkaa. Lisäksi kehittyvänä alueena avoimeen oppimiseen kannustettiin kaikkia johtamaan esimerkillä, eli julkaisemaan omia oppimateriaalejaan ja toteuttamalla oppimisen avoimuutta kukin oman roolinsa mukaan.

Mitä KINEstä jäi mieleen?

Useamman vuoden livekonferenssitauon jälkeen oli mukavaa kokoontua ihan fyysisesti yhteen yhteisen asian äärelle. Arjessa voi joskus unohtua, miten hieno kirjastoverkko meillä maassamme on ja miten arvokkaiden asioiden parissa työtä teemme, tämä tapahtuma oli siitä erinomainen muistutus. 

Kestävä kehitys on mukana myös AMKIT-konsortion strategiassa. Asiaa edistämään perustettiin tänä vuonna Kestävän kehityksen työryhmä, joka on ehtinyt kokoontua jo muutaman kerran. Työryhmä järjesti kevään verkostopäivillä aiheesta työpajan, jossa teemaa käsiteltiin Arenen Kestävän kehityksen työkirjan mukaisesti hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön näkökulmasta. Työpajan tuloksista kerrotaan tarkemmin myöhemmin, mutta KINEn jälkeen voi jo todeta sen verran, että ammattikorkeakoulukirjastoissakin ollaan hyvin kartalla kestävän kehityksen teemoista ja meiltä löytyy niin intoa kuin osaamistakin niiden edistämiseen.

Kaikki KINEn esitysten materiaalit löytyvät KINEn verkkosivuilta: https://kinetampere2022.wordpress.com/ohjelma/

Mielenkiintoisia aineistoja teemojen ympäriltä:

IFLA Environment, Sustainability and Libraries Section, Hauke, P.,Charney, M. & Sahavirta, H. 2018. Going Green: Implementing Sustainable Strategies in Libraries Around the World — Buildings, Management, Programmes and Services. Saatavissa https://repository.ifla.org/handle/123456789/1097

Poliisiammattikorkeakoulu. 2021. Kestävää ja vastuullista poliisikoulutusta ja TKI-toimintaa. Saatavissa https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/541622