Kirjastonjohtajien matka Hollantiin ja Belgiaan 24.11.-29.11.2014 - E-aineistojen, tilojen ja kirjastojärjestelmien benchmarking

AMK-kirjastojen johtajat lähtivät tutustumaan hollantilaisiin ja belgialaisiin korkeakoulukirjastoihin. Porukan koko oli 20 henkilöä. Ihan kaikki eivät olleet bosseja, mutta suurin osa. Keskenäänhän jengi on tuttua ja siksi ryhmän retki sujuikin oikein mallikkaasti.

Benchmarkkauskohteet
Vertailtavia asioita olivat avoimet oppimisympäristöt, kirjaston johtaminen, tietopalvelu, kirjastojen asema organisaatiossa, digitaaliset aineistot sekä rakenteelliset muutokset organisaatioissa. Matkakohteina olivat ProQuestin väen tapaaminen ja Alankomaiden kansalliskirjasto, The Hague University of Applied Sciences, Delft Technical University, Avans Hogeschool, University College Arteveldehogeschool, Universiteit Gent, Thomas Moore ja KU Leuven University. Yövyimme Haagissa ja Brysselissä. Matkaan lähdettiin maanantaina 24.11.2014 ja kotona oltiin perjantaina 28.11.

Proquestin edustajien kanssa juteltiin pitkään Ebraryn PDA-mallista, INTOTAsta ja siitä mitä tarpeita amk-kirjastoilla on. ProQuest on kehittämässä myös erilaisia konsortiopohjaisia hankintamalleja konsortioille. Mietintään jäi löytyisikö heiltä toimintamalleja, joissa amk-kirjastojen kesken voisimme paremmin hyödyntää toinen toisemme tekemää työtä esimerkiksi e-aineistojen valinnassa. Kansalliskirjaston varajohtaja Hans Jansen kertoi Alankomaiden kansalliskirjastosta ja pääsimme tutustumaankin kirjastoon.

Kuvassa ollaan tutustumassa Alankomaiden kansalliskirjaston arvokkaisiin kirjoihin, jotka lepäilivät tyynyillä. Kansalliskirjasto on tehnyt digitointisopimuset siten, että Google ja ProQuest digitoivat kirjoja hollantilaisten vapaaseen käyttöön.

Haagissa
Tiistaiaamuna lähdettiin Haagin korkeakoulun kirjastoon, jossa itseäni yllätti fyysisen kirjakokoelman pienuus suhteessa opiskelijamäärään. Opiskelijoilta edellytettiin kurssikirjojen ostamista. Henkilöstömäärä ei päätä huimannut, mutta hyvin tuntuivat pärjäävän vaikka aukioloajat olivat laajat. Kirjastossa ja korkeakoulussa oli runsaasti viehättäviä paikkoja, joissa opiskelijat viihtyivät lukemassa ja tekemässä ryhmätöitä. Lainaus ja palautus hoidettiin automaatilla kirjastossa.
Haagin högskolen sisällä kasvoi oliivipuu. Rakennuksessa oli paljon viehättäviä ja kiehtovia yksityiskohtia.

Haagissa kuulimme myös, että heillä on oma ”Theseuksensa” eli HBO Knowledge Base, jossa on yli 18 000 opinnäytettä 22 eri ammattikorkeakoulusta. Opinnäytteiden lisäksi siellä on myös ammattikorkeakoulujen henkilökunnan julkaisuja ja oppimateriaaleja. Tähän kannattanee Theseus-ohjausryhmän ja työrukkasten paremmin tutustua, jos se ei ennestään ole tuttu.

Delftissä palvelumuotoilulla kirjastosta paikka luovuudelle
Delftin teknillisen yliopiston kirjastossa oli tehty opiskelijoiden tarpeista palvelumuotoiluprojekti. Kirjastossa oli runsaasti erilaisia ryhmätiloja, lukutiloja, työskentelyiloja. Kirjasto oli määritellyt olevansa optimaalinen paikka luovuudelle ja inspiraatiolle. Relevantin tieteellisen tiedon tulee olla heti löydettävissä, saavutettavissa ja käytettävissä. Opiskelijoiden käytettävissä oli korvatulppia, peittoja, kahvila, ja kaikki muut fasiliteetit, jotka edesauttoivat kirjastossa viihtymistä ja työskentelyä. Kirjasto on auki 365 päivää vuodessa ja joka päivälle riittää väkeä. Juhlapyhien aikaan väkeä tulee lyhyiden välimatkojen maassa ympäri Alankomaita. TU Delftin kirjaton kokoelma-/hankintapolitikan slogan on ”Asiakas ensin, e ensin ja ”just in time”. Kovasti meitä mietitytti tämän kohteen jälkeen, olemmeko tehneet tulpan kirjastojen kehittymiselle vaatimalla kirjastoalan pätevyyttä kaikkiin töihimme. Kirjaston johtajalla mm. ei ole kirjastoalan koulutusta. Hän on peruskoulutukseltaan tutkija, joka julkaisupuolen kautta on päätynyt kirjastoon johtajaksi.
Delftin tekninen yliopisto: sinisen seinän edessä ovat kirjat, keskellä kuvaa infotiski.

Bredan Xplora - kirjasto oppimiskeskuksena
Keskiviikon kohteena oli Breda ja Avans Högskole. Kirjaston nimi on Xplora. Ellen Simons kertoi Xplorasta. Oppimiskeskusajattelu pohjautuu korkeakoulun oppimiskäsitykseen. Xploraa pidetään erittäin edistyneenä ja siellä onkin runsaasti erilaisia tiloja opiskelijoiden käytettävänä. Suunnitelmat tilojen uudistamisesta oli tehty ja niissä korostui viihtyvyys ja muunneltavuus entistä enemmän. TU Delftin ja Avansin kirjastojen tilanne on mielenkiitoisella tavalla hyvin erilainen. Delftissä kirjaston aukioloajat ovat XXL-tasoa ja Bredassa kirjastossa on opiskelijoita klo 8-15 maanantaista perjantaihin. Laajemmat aukioloajat Bredassa olisivat resurssien haaskausta. Xploran toimintamalli on ollut käytössä kymmenisen vuotta. Ensi vuonna sitä uudistetaan. Uudistuksessa pannaa enemmän painoa digitaalisuuteen kuin tähän asti on ollut. Mieleenpainuva kommentti Ellen Simonsilta oli, että toimintaperiaatteet ja sitä myöten myös tilat tulee uudistaa vähintään kymmen vuoden välein. Bredassa ei ollut rahasta puutetta ja kirjasto oli organisaatiossa merkittävä toimija.
Avansin Xplorassa muunneltava tila, verhoissa väri vaihtuu valon avulla.

Gentissä nerokkaita tilaratkaisuja
Torstaina jakaannuimme kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä vieraili Gentissä Arteveldehöskolissa, jossa tila oli otettu nerokkaasti käyttöön. Leveään portaikkoon oli tehty ryhmätiloja, joissa äänieritys toimi hyvin. Kirjastoa esitteli kirjastonjohtaja Jan van Hee yhdessä henkilökuntansa kanssa. Kirjastopalveluista kerrottiin opiskelijoilla mahdollisimman paljon keskustelemalla. Asiakaspalvelua pidettiin erityisen tärkeänä. Erityisen mielenkiintoista oli tajuta, kuinka hajaantunut kansakunta Belgia on. Se näkyi mm. siinä, että kirjastokonsortioita oli useita.
Gentissä kokoustettiin korkealla, Book tower jää kirkon tornin taakse

Gentin yliopiston kirjasto oli Booktower eli Henry van de Welden piirtämä kirjasto. Se oli 24 kerroksinen tornitalo. Kirjaston kokoelma oli siirretty maanalaiseen depositvarastoon, koska torni pitää kunnostaa. Kirjastonjohtaja Sylvia van Peteghem kertoi kirjaston historiasta ja muutosta. Sylviaa oli ihana kuunnella, koska hän kertoi asioista niin suurella sydämellä.  Hän on todellinen taistelija ja kertoikin, että jos hän saa kysymykseensä kielteisen vastauksen, hän menee kysymään uudelleen kahden viikon päästä. Uutta kirjastossa oli Finnaa vastaava hakuliittymä, josta kertoi Dries Moreels. Ideana oli tehdä siitä niin helppokäyttöinen, että se muistuttaa Amazonin kirjakauppa.

Thomas Mooren korkeakoulu
Torstain toinen ryhmä vieraili Thomas Moore korkeakoulun kahdella sen seitsemästä kampuksesta: Geelissä ja Vorselaarissa. Thomas Moore kuuluu ainakin kahteen kirjastokontekstissa toiminaan konsortioon: Association KU Leuveniin ja VLHORA-konsortioon. VLHORAn kautta ostavat paljon ammatillisia e-aineistoja, joten tarkempi tutustuminen siihen voisi AMKIT-konsortiossakin olla hyödyksi.  Association KU Leuvenin kautta ovat hyvin tiiviissä yhteystyössä KU Leuvenin ja Libiksen kanssa, mistä syystä heillä on jo kirjastojärjestelmä Alman käyttäjiä. Sivulauseissa kuulimme ruohonjuuritason haasteita mitä Alman käytössä heillä on. Geelissä kampuksen peruskorjaus oli jo aloitettu. Aulatilat on peruskorjattu, mutta kirjasto/oppimiskeskus oli vielä 70-luvun mallissa. Maaliskuussa järjestävät kirjastotilojen osalta ideatyöpajan opettajille. Thomas Mooressa tavoitteena on rakentaa kirjastoista integroituja työskentelypaikkoja. Sama tavoite taitaa olla joka paikassa, mutta kuten Ellen Simons Bredassa sanoi, toisen ideaa tai toteutusta ei voi kopioida, vaan jokaisen korkeakoulun ja korkeakoulukirjaston on löydettävä omat menestyksen elementit.

Thomas Mooren Vorselaarin kampuksella on esi- ja alakoulujen opettajien koulutus. Kampuksen kirjaston oli kompakti kokonaisuus kahdessa kerroksessa. Tilassa oli paljon työskentelypaikkoja opiskelijoille. Vierailupäivän päätteeksi Vorselaarin kampuksella käytännössä koko vierailumme ajan mukana oli myös kampuksen johtaja. Asia kuvannee hyvin kirjaston arvostusta kampuksella.

Alma-kirjastojärjestelmä
Matkan viimeisenä päivänä pääsimme tutustumaan ja keskustelemaan  Alma-kirjastojärjestelmään ja sen käyttöönottoprojektiin. KU Leuvenissa on erillisyksikkö Libis, joka tuottaa kirjastojärjestelmäpalvelut monelle erilaiselle kirjastolle yliopisto ja korkeakoulukirjastoista aina pankin kirjastoon. Projektia esittelivät seikkaperäisesti Libiksen johtaja Johan Rademakers ja ALMA-projektin johtaja Bart Peeters. Libis on ExLibriksen kehittäjäkumppani Alman osalta. Heidän kanssaan ExLibris on kehittänyt Almaan konsortioita varten kolmannen toimintatason organisaatio- ja globaalin kaikki Alman käyttäjät sisältävän tason lisäksi. Konsortiotasolla Libis-kirjastot jakavat tai voivat hyödyntää esimerkiksi bibliografisia tietueita ja asiakastietoja. Kehittäjäkumppanina Libiksellä on muita Alman käyttäjiä paremman toimintamahdollisuudet Alma-järjestelmässä. Alma toteutetaan ExLibriksen pilvipalveluna, joten Libikselläkään ei ole omia palvelimia. Kirjastojen, kuten esimerkiksi Thomas Mooren kirjastojen, kannalta Libis on heille kirjastojärjestelmäpalvelun tuottaja eivätkä he sen vuoksi asioi suoraan ExLibriksen kanssa. AMKIT-konsortiossakin kirjastojärjestelmäasiat ovat ajankohtaisia. UKJ-hankkeen loppuessa AMKIT-konsortiokin on uudenlaisten haasteiden edessä. AMKIT-konsortio päättää kirjastojärjestelmäasioistaan tammikuussa 2015.

Matka oli erittäin onnistunut ja innostava. Kirjaston kehittämiseen sain paljon ideoita, joista osa on toteutettavissa helposti ja ilman suurempia investointeja.  Tutustumismatkojen osalta todettiin, että jatkossakin olisi hyvä koota 5-10 hengen ryhmiä eri amk-kirjastoista ja yhdessä toteuttaa tutustumismatkoja ulkomaisiin korkeakouluihin. Ryhmän kesken pystytään jakamaan vastuita järjestelyjen osalta ja paikan päällä eri henkilöt kiinnittävät huomionsa eri asioihin ja myös muistavat eri asioita. Näin kukin osallistuja pääsisi järjestelyjen osalta helpommalla ja yhdessä oppisimme enemmän.