Kirjasto vuonna 2040: täyskäsi tulevaisuutta

"Kirjasto organisaationa on vuonna 2040 hajotettu ja opiskelijat eivät enää huomaa korkeakoulujen multiversumissa käyttävänsä kirjaston palveluita!" Monia ideoita syntyi AMKIT-konsortion verkostopäivien Kirjasto 2040-työpajassa. Tässä jutussa kootaan työpajan keskeisiä tuloksia ja pohditaan millaiset kortit AMKIT-kirjastoilla on käsissään tulevaisuutta varten.

Korkeakoulut ovat tulevaisuusorganisaatioita. Päätuotteemme on parempi tulevaisuus. Korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää kauan ja korkeakoulujen on kyettävä tarjoamaan tässä hetkessä sellaista koulutusta, osaamista ja tietoa, jolla on käyttöarvoa vielä monen vuoden kuluttua.

Siksi korkeakoulut, kirjastot ja monet muut uudesta osaamisesta riippuvaiset instituutiot pohtivat paljon sitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja millaisia palveluja tarjoamalla tulevaisuudessa tarvittava osaaminen saavutetaan.

AMKIT-verkoston kevään 2022 verkostopäivien Kirjasto 2040 -työpajassa oli tavoitteena saada mahdollisimman moni päiville osallistuva kertomaan omista muutoskokemuksistaan ja näkemyksistään ammattikorkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta. Jotta vilkkaan pienryhmätyöskentelyn tulokset eivät jäisi vain ryhmien omaan tietoon, käytettiin apuna Padlet-alustaa. Padlettiin on sujuvaa kirjata ryhmässä esille nousseita näkemyksiä kirjalliseen muotoon eräänlaisiin kortteihin.

Tässä yhteenvedossa kerron oman näkemykseni siitä, millaisen tulevaisuuden Padlet-alustan korteista näin. Muodostaakseni muiden ajatuksista oman tulevaisuustarinani, siirsin Padlettiin kirjatut tiedot Excel-taulukkoon ja ryhmittelin korttien sisältöjä asiasanoilla, jotka mielestäni kuvasivat kortin sisältöä osuvimmin. Kuvailin jokaista korttia parilla, kolmella asiasanalla. Ensimmäisen kuvailukierroksen jälkeen siivosin ja muutin asiasanoja, jotta sain järjelliseltä vaikuttavia luokkia aikaiseksi.

Kirjasto 2040

Työpajaan osallistuneet satakunta henkilöä saivat 3–4 hengen ryhmissä kirjattua Padlettiin tulevaisuuteen liittyviä kortteja kaikkiaan 72 kappaletta. Luokittelin kortit viiteen ryhmään. Luokittelu on intuitiivinen, omiin näkemyksiini ja tiedostamattomiin ennakkoluuloihini perustuva, joten joku toinen järjestäisi kortit jollakin muulla tavalla. Tulevaisuuksia minä korteista näin viisi. Viiden kortin täyskäteni sisältää organisoitumis-, aineisto-, palvelu-, tieto- ja tilakortit. Alla tulkintani korttien pääasiallisista sisällöistä.    

Organisoituminen

Organisoitumiseksi tulkitsin monenlaisia kirjastotyön rakenteisiin liittyviä sisältöjä. Organisoitumiseen liittyviä kortteja koodasin 20 kappaletta. Organisoitumisessa kuvataan muun muassa kirjaston henkilökunnan asemaa tulevaisuuden korkeakoulussa. Tehtävissä nähdään yhtäältä erikoistumista esimerkiksi tulevaisuustiedon hankintaan, toisaalta kirjaston työntekijöiden arvellaan toimivan moniammatillisesti osana korkeakoulun yleistä tukipalvelua. Kirjastossa tehtävä työ kiinnittyy entistä selkeämmin ammattikorkeakoulun opetuksen ja TKI-työn tehtäviin. Kirjasto saattaa vuonna 2040 olla organisaationa kokonaan kadonnut, mutta kirjastohenkilöstön asiantuntemus on yhdistetty opetuksen ja TKI-toimijoiden tehtäviin:

”Kirjasto organisaatioyksikkönä on hajotettu ja sen henkilöstö on sijoitettu TKI- ja opetuspuolelle. TKI-hankkeissa kirjaston henkilöstö vastaa mm. tutkimusaineiston hallinnoinnista, tekee tiedonhaut ja osallistuu kirjoittajana artikkeleiden kirjoittamiseen. Koulutuksen puolella pedagogiset tietoasiantuntijat toimivat yhteisopettajina substanssialojen lehtoreiden kanssa.” 

Vuonna 2040 kirjastojärjestelmiä on vain yksi, samoin kuin digitaalisia korkeakouluja. Vaikka noin keskitettyyn korkeakouluun ei päädyttäisikään, olisi AMKIT-kirjastoilla yksi yhteinen varastokirjasto ja entisestä AMKIT-konsortiosta on muodostettu yritys, joka myy kirjastopalvelut ammattikorkeakouluille. Yhteistyö kaikilla eri tasoilla on huomattavasti syvempää, myös kansainvälisesti. Palvelut ovat niin hyvin integroituneet sujuvaan metaversumiin, että opiskelija ei edes ymmärrä käyttävänsä kirjastopalvelua. Huolena on verkko-opiskelun ja -työn aiheuttamat kasvaneet hyvinvointiin liittyvät ongelmat.

Aineistot

Aineistoja koskevia kortteja oli 15. Useimmissa korteissa käsiteltiin aineistoja jotenkin teknologisen kehityksen näkökulmasta. Tulevaisuuskuvissa pohdittiin muun muassa e-kirjojen ja painettujen kirjojen suhdetta. Enemmistö arvelee e-aineistojen vakiinnuttaneen asemansa, mutta painetut kirjat ovat edelleen käytössä.  Sen sijaan painettujen kirjojen jakelu on muuttunut vuonna 2040. Suuresta keskusvarastosta kirjoja jaellaan drone-kuljetuksina. Kirjasto on joko keskitetympi tai hajautetumpi.

”Kokoelmat voisivat sijaita kampuksilla koulutusaloittain tai suuressa, keskitetyssä logistiikkakeskuksessa. Keskuksessa on kaikki automatisoitu (lajitteleva palautus, poiminta) ja kirjat kuljetaan kuljetusroboteilla suoraan asiakkaille.” 

Avoimen oppimateriaalin yleistyminen vähentää hankintoja ja aineiston sähköistymisen vuoksi kirjaston henkilökunta on sulautunut erilaisiin tiloihin tavalla, ”jolloin opiskelijat voivat helpommin pyytää neuvoja elektronisen aineiston käyttämiseen ja sen löytämiseen.” Painetun kirjan mahdolliseen katoamiseen liittyy huolta esimerkiksi ympäristökysymysten, poikkeusolosuhteiden ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Palvelu-luokkaan sijoitin kortteja 15. Teknologian kehittyminen verkkopainotteiseksi nivoutuu kirjastoammattien ja kirjastopalveluiden muutokseen.  Ihmisten kohtaaminen ja tarjottu tuki on kirjaston timantti edelleenkin, mutta apua ja tukea tarjotaan laajemmalle alueelle, kuten esimerkiksi digitaalisten laitteiden käytön tukeen. Lisäksi kirjaston työntekijä opettaa myös botteja ja muita teknisiä älyotuksia.

”Henkilökunnan rooli henkilökohtaisen ohjauksen/palvelun tarjoajana on kasvanut entisestään. Ohjausta tarjotaan pääosin verkossa. Yleisesti ottaen asiakkaat hyödyntävät kirjastojen palveluja pääosin verkossa. Lähikohtaamiset lisäarvona/luksuspalvelua.”

Tieto

Tieto-kategoriaan luokittelin yksitoista korttia, joissa ei suoranaisesti oteta kantaa aineistoihin vaan tulevaisuutta ajatellaan tiedon, tiedon hankkimisen ja tiedon muotojen näkökulmasta.  Metatiedolla ja datalla on entistä suurempi merkitys vuonna 2040. Tietoa haetaan ja seulotaan verkossa ja kirjastossa panostetaan kuratointiin.  Huolta herättää se, mikä tekstipohjaisen tiedon ja lukutaidon merkitys on suhteessa audiovisuaaliseen aineistoon. Tiedon arviointi ja lähdekritiikin tukeminen on edelleen tärkeää. Kirjastossa autetaan sekä opiskelijoita että tekoälyä kehittymään.    

”Kirjasto auttaa opiskelijaa kuratoimaan tekoälyn melko valmiiksi laatimaa opinnäytetyön idea- tai suunnitelmapaperia tai miksei koko opinnäytetyötäkin (Edellyttäen että opinnäytetöitä vielä tehdään 2040).”

Tila

Tila-kategoriaan koodasin fyysiseen tai virtuaaliseen tilaan liittyvät seitsemän korttia. Kirjasto on 2040 entistäkin avoimempi tila, joka muistuttaa toria, ”jonne kokoonnutaan keskustelemaan ja jakamaan” tietoa. Kirjasto on saattanut sulautua muihin tiloihin, joissa kirjaston työntekijät työskentelevät asiantuntijoina. Toisaalta korkeakoulujen tilat ovat vuonna 2040 vain viidenneksen siitä, mitä ne vuonna 2022 olivat.

”Kirjaston tilat sulautuvat mahdollisesti muihin tiloihin. Kirjasto tulee edustamaan korkeakoulun olohuonemaista tilaa. Oppimisprosesseissa tärkeää dialogi ja sosiaaliset kanssakäymiset.”

Mitä jäi käteen?

Lyhyttä työpajatyöskentelyä johdattelevalla toimeksiannolla ei kannata ottaa liian vakavasti. Tarkoituksena oli pitää yllä tulevaisuuteen kurottavaa keskustelua ammattikorkeakoulukirjastoista ja sitä kautta auttaa konsortion jäsenistöä pohtimaan omaa työtään suhteessa tulevaan. Sivutuotteena konsortiomme sai lisää polttoainetta yhteistyömme kehittämiseen.

Varsin ennakkoluulottomasti ehdotuksia kirjattiin korteille ja luultavasti keskustelu ryhmissä oli sitäkin värikkäämpää. Jonkinlaisena perusjuonteena lienee melko laaja yksimielisyys teknologisen muutoksen syvällisestä vaikutuksesta kirjastojen organisoitumiseen ja kirjastoammattilaisten työhön.

Osa työpajan ideoista kuulostaa juuri nyt raikkaan radikaaleilta, osa ei kovin yllättäviltä. Tulevaisuuden sepittäminen on osa nykyaikaisen asiantuntijaorganisaation peruspuhetta ja epäilemättä monet työpajassa esitetyt näkemykset ovat sellaisia, että niitä on jo monissa eri yhteyksissä tarjottu uskottavina tulevaisuustarinoina.  

Työpajan tuotoksia voisi olla hyvä miettiä suhteessa aiemmin julkaistuihin ja tuoreisiinkin tulevaisuustarinoihin, kuten organisaatioiden strategioihin, trendiselvityksiin, visioihin ja muuhun tulevaisuuspuheeseen (alla on kokoamani melko sattumanvarainen sikermä mainioita tulevaisuussepitteitä).  Kirjasto 2040 -työpajassa ei ehkä menty tulevaisuustarinoiden valtavirtaa vasten, mutta pienryhmissä tehtyjen korttien sisällöt olivat ilahduttavan konkreettisia ja juuri sellaisia, jotka auttavat tekemään sellaisia konkreettisia muutoksia, jotka auttavat paremmin kohtaamaan epävarman tulevaisuuden.

Tulevaisuusporinan lohdullinen peruslupaus on se, että arjen ratkaisuissa jokainen meistä voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. Tulevaisuus ei vain tule, vaan sitä voidaan tehdä.

Jos niin haluaa uskoa. Minä uskon, että käsissämme on hyvät kortit.  

____________________

Tilaisuuden Padlet: https://xamk.padlet.org/pekkauotila/bgn0tgzaughz0h0n

Lyhyt valikoima organisaatioiden tulevaisuuskirjallisuutta:

• https://www.ala.org/tools/future/trends
• https://www.sitra.fi/uutiset/tassa-ne-nyt-ovat-20-luvun-tarkeimmat-kehityskulut/
• https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
• https://libereurope.eu/strategy/
• https://trends.ifla.org/
• https://digivisio2030.fi/perustietoa-digivisio-2030-hankkeesta/