KINE 2015: Työn muutos ja kirjastot tilallisina yrityshautomoina

Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät pidettiin Lahdessa 1.-2.10.2015. Tapahtuma on tarkoitettu eri kirjastosektorien johtajille ja päälliköille. Siksi ohjelman rakentaminen on haasteellinen tehtävä, koska erilaisilla kirjastoilla on aina erilaisia haasteita ja kehittämiskohteita työnalla. Liian yleinen ohjelma ei oikein pure ja liian spesifistä aiheesta ei synny keskustelua. Tällä kertaa päivien molemmat keynote-puhujat osuivat ja upposivat aiheissaan ja juttua syntyi niin salissa kuin ulkopuolellakin.

Tila ja kirjasto
Professori Kimmo Lapintien esityksen nimi oli Kirjasto julkisena tilana.  Lapintien esitys perustui Tekesin rahoittamassa hankkeessa tehtyyn tutkimukseen CityWorkLife. Hankkeessa selvitettiin mm. Työn, vapaa-ajan ja siirtymisen tiloja. Työ on organisoitunut uudelleen. Ihmisten monipaikkaisuus on lisääntynyt. Liikkuvuus on laajentunut. Siihen ovat vaikuttaneet kannettavat päätelaitteet ja langattoman verkon saavutettavuus. Silti paikan merkitys ei katoa vaan jopa korostuu.
Kirjastotilan rooli on muuttumassa ja kirjastossa työskentely muuttuu. Kirjastossa on saatavilla avoin verkko. Siellä on miellyttävä tilat olla ja työskennellä. Tutkimuksessa haastateltiin lyhyesti henkilöitä, jotka tekivät jotain kannettavilla päätelaitteillaan langattomassa verkossa. Lyhyesti heitä haastateltiin, siksi ettei heitä haluttu häiritä. Kirjastot, joissa tutkimusta tehtiin, olivat Kaisatalo, Kirjasto 10 ja Meeting Point.

Asiakkailta kysyttiin olivatko he työskentelemässä kirjastossa. Heiltä kysyttiin myös kuinka usein he kävivät kirjastossa työskentelemässä ja miten kirjaston langaton verkko vaikutti heidän työskentelyynsä. Haastattelujen perusteella vastaajat profiloitiin

• tutkija
• kulkija
• startup-yrittäjä
• taiteilija
• karkulainen.

Tutkija on perinteinen kirjastonkäyttäjä. Kulkija on mobiili työntekijä, joka tarvitsee pysähdyspaikan. Startup-yrittäjä käyttää kirjastoa toimistona. Taiteilijalle kirjasto on it-ateljee. Karkulainen lähtee pois välillä työpaikalta saadakseen aikaiseksi jotakin.
Kirjaston rooli tilallisen palveluna muuttuu Lapintien mukaan. Niistä tulee omanlaisiaan yrityshautomoita, joissa tilan lisäksi korostuvat palvelut ja varustus. Tilalliset palvelut pitää jatkossa nähdä laajemman infrastruktuurin osana. Palvelu vaatii kirjastoilta uudenlaista määrittelyä ja monenlaisia ratkaisuja.

Kimmo Lapintien ja Mina di Marinon artikkeli Libraries as Transitory workspaces and Spatial Incubators on julkaistu Library and Information Science Research -lehdessä 2015, 37(2), 118-129.

Työn muutos
Työterveyslaitokselta dosentti Anu Järvensivu oli toisen päivän pääpuhuja.  Työn muutos on ensisijaisesti mahdollisuus Järvensivun mukaan. Muutoksia tapahtuu paljon ja monilla tasoilla. Työelämä ja yhteiskunta muuttuvat. Työpaikoilla ja -yhteisöissä tapahtuu muutoksia. Monesti kyse on myös henkilökohtaisista muutoksista. Työpäiväkin kulkee monesti eri lailla kuin on alun perin suunnitellut. Muutokset vaikuttavat toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia.
Muutokset tapahtuvat usein pienenä jatkuvana virtana, mutta välillä puroon tulee suurempia muutoksia, ikään kuin vesiputouksia. Murrokset ja kriisit haastavat nykytrendit. Katkos tai murros ei välttämättä ole paha asia. Edellisissä murroksissa kuten teollisen vallankumouksen jälkeen suurperhe on muuttunut työyhteisöksi. Esimies- ja alaissuhteet ovat syntyneet silloin. Uusien murrosten myötä syntyy kysymyksiä siitä, mitä työtä tulevaisuudessa tehdään ja miten ihmiset saavat toimeentulonsa. Nämä kaksi kysymystä on jatkossa erotettava toisistaan.

Teknologinen kehitys vie meitä uusiin murroksiin. Tällainen on mm. digitalisaatio. 3D-tulostus muuttaa myös maailmaan. Massatuotannon maailma muuttuu, koska 3D-tulostuksessa tuotannon logiikka on erilainen. Robotisaatio muuttaa myös maailmaa. Voi olla, että koneet ja robotit tuottavat itsekseen sitä, mitä ne voivat tuottaa. Se muuttaa ammatteja ja se muuttaa talouselämää.

Ammatit muuttuvat. Alkutuottaja joutuu jo nyt tekemään uudenlaisia asioita kuten myymään ja markkinoimaan tuotteitaan vaikkapa Reko-renkaassa, kun kuluttajat haluavat ostaa tuottajalta suoraan. Se vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaista kuvaa omasta työstä. Omat haasteensa tuovat ekologiset ongelmat. Globalisaatio ja maailman polarisoituminen muuttavat myös yhteiskuntaa ja työtä. Käyttäytymiseemme vaikuttaa se, mitä pidämme inhimillisenä. Isoja muutoksia tarvitaan mutta pienet valinnat arjessa liittyvät isompaan kuvaan.

Tulevaisuudessa, ja osittain jo nyt, tehdään työtä erilaisissa rooleissa. Aiemmin sitä tehtiin palkkasuhteessa. Nyt samaa työtä voidaan tehdä yrittäjänä tai harrastajana tai vaikkapa itsepalveluna. Nettiin siirtyneet palvelut ovat pitkälti itsepalvelua ja automaatio voi työllistää jotain toista työntekijäryhmää, vaikka työ olisi jäänyt jostain pois. Monityösuhteisuus on uusi ilmiö, jossa sama ihminen on useaan eri tahoon työsuhteessa yhtä aikaa tai saa ainakin jotain vastiketta tekemisestään. Harrastuksiin liittyy usein vastikkeellista tekemistä. Tällöin ansaintalogiikka muuttuu.

Työyhteisö muuttuu. Se ei pysy stabiilina. Työtä ei tehdä välttämättä työnantajan tiloissa. Moni kuuluu moneen eri työyhteisöön. Työyhteisyys voi olla parempi termi, koska se ei ole niin tiivis kuin yhteisö. Puhutaan myös työyksinäisyydestä. Kaikkea tätä on vaikea tutkia, koska se ei välttämättä näy esimerkiksi tilastoissa.

Tampereella on 3D-kahvila, jossa löytyy paljon uuden työn piirteitä. Se on ehkä liikaa edellä aikaansa. Kahvilassa näkyy myös yrittäjien verkostoituminen muiden kanssa. Osa asioista ei varsinaisesti ole mitään business-ajattelua mutta yrittäjät kokeilevat kaikkea kuten kanien tuomista kahvilaan. Kanit tuotiin siksi, että eläimet lisäävät hyvinvoinnin kokemusta.

Työn organisointi ja johtaminen muuttuu, mutta se nähdään tarvitaanko sitä jatkossa. Pienet työyksiöt voivat olla hyvä idea, koska nykyään isot yksiköt ovat globaalisti häiriöherkkiä. Tarvitaan uudenlaisia organisaatio-oppeja ja johtamisteorioita. Edessä voi olla pysähdys, jossa mietitään arvoja. Mikä on arvokasta, miten perustulon käy? Pysähdys voi viedä meidät kestävämmälle arvopohjalle. Voi olla, että jatkossa edistetään ja palkitaan toimintatapoja, joissa korostuvat luottamus, arvostaminen, yhteistyö, solidaarisuus ja jakaminen.

Järvensivu kehotti lukemaan teosta Tarinoita suomalaisesta työelämästä.

Hanna-Riina Aho
Tietopalvelupäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu