Kestävää kehitystä oppimassa ja edistämässä

Kestävä kehitys on hiipinyt osaksi omaa työtäni parin viimeisen vuoden aikana. Olen syksystä 2021 alkaen rakentanut Laurealle teemasta LibGuide-opasta ja käyttänyt lukemattomia tunteja kestävän kehityksen osa-alueisiin perehtyen. Tässä artikkelissa avaan lyhyesti aiheen teoreettista taustaa sekä kerron oppaan rakentamistyöstä ja jatkosuunnitelmista. Tänä vuonna myös KINE-päivillä käsiteltiin kestävää kehitystä innostavalla tavalla, mikä osaltaan vahvisti ajatusta kestävän kehityksen tärkeydestä ja kirjastojen merkittävästä roolista sen edistämisessä.

Miksi kestävä kehitys on tärkeä teema ja miten sitä edistetään?

Kestävä kehitys on teemana merkityksellinen, koska ihmisen kestämättömän toiminnan takia ihmiskunnan ja planeettamme tulevaisuus on vaarassa. Ilmaston lämpeneminen, ympäristökatastrofit, lajien massasukupuutot ja nälänhädät ovat simerkkejä kestämättömästä toiminnasta. Jollei mitään tehdä, planeettamme muuttuu tulevaisuudessa elinkelvottomaksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) avulla pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet maailmanlaajuisten, alueellisten ja paikallisten muutosten avulla. Päätöksenteossa ja toiminnassa tulee huomioida tasavertaisesti eri näkökulmia: niin ihmiset, ympäristö kuin talous. (Ympäristöministeriö 2022.) Vuonna 2015 tehdyn sopimuksen pohjalta YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen ja niiden toteutumista seurataan globaalien mittarien avulla (Ulkoministeriö 2022).  On tärkeää huomioida, että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ovat sidoksissa toisiinsa. Tavoitteet on kuvattu alla olevassa kuvassa 1.

Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa

Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää kestävän kehityksen osa-alueiden ymmärtämistä ja siksi näitä teemoja on tärkeää tuoda mukaan korkeakouluopetukseen. Kestävän kehityksen keskeisiä kompetensseja ovat muun muassa ongelmanratkaisun, strategisen ajattelun, ennakoinnin ja systeemiajattelun taidot ( Brundiers ym. 2020).

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry julkaisi vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Ohjelma pohjaa YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksiin. Yhteisenä tavoitteena ammattikorkeakouluilla on positiivisen kädenjäljen kasvattaminen osana yhteiskunnallista kehitystä ja vastaavasti negatiivisia vaikutuksia aiheuttavan jalanjäljen pienentäminen esimerkiksi tavoittelemalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Arenen ohjelma tukee ammattikorkeakouluja niiden kestävyys- ja vastuullisuustyössä. (Arene 2020.) Kullakin ammattikorkeakoululla on organisaatiokohtaisia kestävän kehityksen ohjelmia. Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelma julkaistiin vuonna 2021 (Laurea 2021a).

Kestävää kehitystä edistetään kansallisella tasolla myös amk-kirjastojen kesken. Yhteisessä työryhmässä käydään keskustelua aiheesta ja suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi yhdessä. (AMKIT-konsortio 2022.)

Kestävän kehityksen opasta rakentamassa

Laurean yliopettaja esitti minulle syksyllä 2021 ehdotuksen kestävän kehityksen LibGuide-oppaan rakentamisesta. Siitä lähtien olen perehtynyt aiheeseen. Kuten on jo todettu, kestävä kehitys on valtavan laaja kokonaisuus. Kirjallisuudesta ja verkosta löytyy suuri määrä kestävään kehitykseen liittyvää tietoa, mutta sopivan tiedon löytäminen ja lajittelu voi olla haastavaa. Yhtenä vastauksena tähän lähdettiin rakentamaan Kestävän kehityksen LibGuide-opasta. Oppaalle oli selkeä tarve: Lähes kaikki opiskelijat kohtaavat opintojensa aikana kestävän kehityksen teemoja eikä suomalaisissa korkeakouluissa ei ole ilmeisesti tehty samantyylistä opasta aikaisemmin.

Oppaan pääasiallisena kohderyhmänä ovat amk-tason opiskelijat. Laurean kestävän kehityksen ohjelmassa linjataan, että kestävän kehityksen teemoja hyödynnetään kaikessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja korkeakoulun toiminnassa (Laurea 2021b). Myös esimerkiksi hankkeiden kautta tulevat työelämäkumppanit voivat hyödyntää opasta.

Oppaan rakentaminen käynnistyi aiheeseen perehtymällä ja materiaaleja kartoittamalla. Oppaan välilehdet jaoteltiin Agenda 2030:n mukaisesti taloudelliseen, ekologiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Jaottelu myös helpotti materiaalin hakua.

Sisältöjen kartoitus tehtiin Laureassa kahden henkilön, artikkelin kirjoittajan ja tietopalveluneuvoja Minna Heikkilän yhteistyönä. Lisäksi oppaan rakentamisessa konsultoitiin laurealaisia kestävän kehityksen ja kiertotalouden asiantuntijoita. Mahdollisten sisältöjen määrä oli valtava, kartoitustyö tuotti työskentelyalustana käytettyyn OneDriveen lähes 30-sivuisen dokumentin!

Kriteerinä oppaaseen valittuihin aineistoihin oli, että aineistoihin on pääosin avoin pääsy. Oppaassa on kuitenkin mukana linkkejä myös Laurea Finnasta löytyviin kirjoihin ja Laurealle hankittuihin tietokantoihin. Kaupallisten toimijoiden kuten esimerkiksi erilaisten konsulttiyhtiöiden tuottamat aineistot rajattiin pois.

Opas julkaistiin keväällä 2022. Oppaasta tiedotettiin Laureassa ja siitä vinkattiin myös Arenen kestävän kehityksen webinaarissa huhtikuussa sekä amk-kirjastojen verkostopäivässä toukokuussa. Huhti-toukokuun 2022 aikana opasta käytiin katsomassa yli tuhat kertaa! Julkaisusta huolimatta opas ei kuitenkaan koskaan ole täysin valmis, vaan sisältöjä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Pääset tutustumaan oppaaseen tästä linkistä: https://libguides.laurea.fi/keke

KINE-päivillä myös kestävää kehitystä

Kestävä kehitys oli myös Kirjastonjohtajien neuvottelupäivien (KINE) teemana tapahtuman ensimmäisenä päivänä 14.9.2022. Aiheesta kuultiin monipuolisia esityksiä. Päivän keynote-puheenvuorona kuultiin kansainvälisen kirjastojärjestön IFLAn presidentin Barbara Lisonin esitys Libraries building a sustainable future, jossa hän esitteli monipuolisesti IFLAn kestävän kehityksen toimintaa. Lisonin puheenjohtajakauden (2021–2023) teemana on Kirjastot rakentamassa kestävää tulevaisuutta. (Lison 2022.)

Päivän aikana kuultiin myös Suomen YK-liiton Jenni Kauppilan esitys kestävän kehityksen sosiaalisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista, joissa kirjastojen merkitys YK:n tavoitteiden edistäjänä korostuu. Kauppila toi esityksessään esiin ns. Barefoot-mallin, jossa kirjastot voivat toimia toimintakulttuurin ja -tapojen muokkajana. (Kauppila 2022.)

Iltapäivän osuudessa kuultiin neljä kiinnostavaa käytännön case-esimerkkiä kestävästä kehityksestä eri näkökulmista, sekä aiheeseen liittyvä paneelikeskustelu. Lähes kaikki esitykset löytyvät KINE-päivien sivuilta: https://kinetampere2022.wordpress.com/ohjelma/.

Kaiken kaikkiaan päivän ohjelma oli erittäin kiinnostava ja ajankohtainen ja se vahvisti ajatusta kestävän kehityksen teeman tärkeydestä ja kirjastojen merkittävästä roolista sen edistämisessä.

Työ kestävän kehityksen parissa jatkuu

Kun suomenkielisen oppaan osalta on päässyt hieman hengähtämään, käynnistyi uusi, entistäkin haastavampi urakka: YAMK-opiskelijoille suunnattu englanninkielinen opas. Sisältöjen kartoitusta tehdään syksyn 2022 aikana ja opas julkaistaan viimeistään kevättalvella 2023. Kartoitustyö on tähän mennessä tuonut eteen muun muassa systeemiseen ajatteluun ja korkeakoulutuksen kestävyysopetuksen kompetensseihin tutustumista, ei käy tylsäksi.

Olen myös mukana amk-kirjastojen yhteisessä työryhmässä ja sitä kautta pääsen tekemään yhteistyötä muiden aiheesta kiinnostuneiden kirjastolaisten kanssa, kuulette meistä vielä!