Kenen joukoissa seisot? Amk-kirjastot jakautuvat kahteen järjestelmäleiriin

16.04.2018

Liberty Leading the People by Eugène Delacroix: an allegorical painting of the July Revolution. CC0

Yhtenäinen amk-kirjastokenttä jakautuu tänä vuonna kahtia, kun 15-vuotinen Voyager-taival on tulossa tiensä päähän. Suomi ryhmittäytyy avoimen lähdekoodin ja kaupallisen järjestelmän kirjastoiksi. Kreodi selvitti rintamalinjat ja kummankin leirin aikataulun.


Alkujaan Amk-kirjastojen konsortioyhteistyö lähti järjestelmähankinnasta: AMKIT-konsortio perustettiin vuonna 2001, kun amkit tarvitsivat Voyager-kirjastojärjestelmän hankintaa varten yliopistokirjastojen Linnea2-konsortiota vastaavan hallinnollisen yhteenliittymän. Tästä alkoi tiivis järjestelmäyhteistyö, jossa on autettu naapuria näihin päiviin asti yli organisaatiorajojen.

Kansallinen järjestelmähankinnan projektiryhmä teki vuonna 2017 kirjastojärjestelmien markkinakartoituksen ja siitä ymmärrettiin, ettei mikään yksi järjestelmä vastaa korkeakoulujen moninaisia ja laajoja tarpeita. Tämän jälkeen päätöksiä on alkanut syntyä. Nyt ollaan uudessa tilanteessa, kun amk-kirjastot ryhmittyvät kahteen leiriin:

  1. Kaupallisen Software as Service (SaaS) -mallin järjestelmän kilpailuttavaan ryhmään tai
  2. Avoimen lähdekoodin KOHA-järjestelmän käyttöönottavaan ryhmään.

Miksi KOHA?

AMKIT-konsortion järjestelmäryhmässä avoin lähdekoodi on houkuttanut pitkään. Kansalliskirjasto perusteli päätöstä lähteä KOHAan markkinatutkimuksen havainnolla siitä, että nykyisissä SaaS-järjestelmissä on mahdotonta toteuttaa tarvittavia palveluita asiakasliittymään ja kuvailuympäristöön ilman palvelutason laskua.Kansalliskirjaston mukaan tulevaisuuden palvelutarpeiden vaatimus kasvavaan keskinäiseen integraatioon ja yhteentoimivuuteen toteutuu parhaiten avoimen lähdekoodin avulla.

KOHAn käyttöönottoa valmistelevan ryhmän mukaan järjestelmä sovitetaan vanhoihin palikoihin niin, että Kohan käyttöliittymänä tullaan käyttämään Finnaa eikä Kohan omaa OPACia. Finna, SFX, PCI ja Coral toimivat yhteen järjestelmän kanssa. Ensimmäisten pilottien on tarkoitus käynnistyä jo tänä keväänä ja ensimmäiset kirjastot ottavat järjestelmän käyttöön vuoden 2018 lopulla. Suurin osa ryhmittymän kirjastoista suunnittelee ottavansa järjestelmän käyttöön vuoden 2019 aikana.

Toistaiseksi KOHAan ovat ilmoittautuneet mukaan yksitoista ammattikorkeakoulua: Arcada, Centria, Diak, Haaga-Helia, HAMK, Humak, Laurea, Metropolia, Novia (Tritonia), Vamk (Tritonia), XAMK.

Kuva 1. Kirjastojen järjestelmävalinnat maantieteellisesti keväällä 2018. Vihreällä merkityt ovat SaaS-kirjastoja ja punaisella Koha-kirjastoja.

Miksi kaupallinen järjestelmä?

Tärkeä syy monelle kirjastolle kaupallisen järjestelmän valinnassa se, että saa valmiin järjestelmän käyttöön, jonka ei pitäisi vaatia omaa kehitystyötä niin paljon kuin avoimen lähdekoodin järjestelmä. Monessa tapauksessa SaaS-ryhmittymässä mukana oleva ammattikorkeakoulu on valinnut saman ratkaisun kuin oman alueensa yliopisto. Tampere3-yhteistyössä SeAMK, SAMK ja TAMK selvittävät yhteistyön tiivistämistä ja samalla kirjastojärjestelmävalinta menee yhteisen valinnan mukaan, Itä-Suomen korkeakoulut tekevät saman ratkaisun ja myös Turussa, Oulussa ja Lahdessa alueen yliopistot ja amk ovat samassa ryhmittymässä. Kilpailutusta valmistellaan parhaillaan ja se käynnistyy todennäköisesti kevään 2018 aikana.

Toistaiseksi SaaS-kilpailutukseen ammattikorkeakoulukirjastoista ovat ilmoittautuneet seuraavat yksitoista ammattikorkeakoulua: JAMK, KAMK, Karelia, LAMK (LUT konserni), Saimaa AMK (LUT konserni), Lapin korkeakoulukirjasto, Oamk, Savonia, SeAMK, TAMK, TuAMK.

Polamkin ja Högskolan på Ålandin tiedot puuttuvat.

 

Tietoa kirjoittajista

Pirjo Kangas informaatikko Humanistinen ammattikorkeakoulu
Minna Marjamaa informaatikko, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Blinnikka Sirkku & Kuusinen Iiris (2017). Intoa - tahtoa - yhteistyötä : Ammattikorkeakoulukirjaston kehitys 1991–2016. , AMKIT-konsortio. URN:ISBN:978-952-68883-2-3

Kansalliskirjasto 2018. Kansalliskirjasto liittyy korkeakoulujen järjestelmäyhteistyöhön valmistelemaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän käyttöönottoa. Tiedote 13.2.2018.

Kansalliskirjasto 2018. Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien tulevaisuus. Tietolinja 2018 (1).

Oulun yliopisto 2017. Linnanmaan kampus muuttuu lähivuosina – katso suurimmat muutot. Viimeksi päivitetty 7.12.2017. (12.2.2017)

Yle Uutiset 23.1.2018. Tampereen, Satakunnan ja Seinäjoen korkeakoulut selvittävät yhdistymistä. https://yle.fi/uutiset/3-10036022 (12.2.2018)

Kommentit

Jätä kommentti