Karelian väki opintomatkalla pääkaupunkiseudulla

Karelian kirjaston henkilöstö teki opintomatkan  Helsinkiin ja Espooseen 6.–7.6.2017. Benchmarking-matkan kohteita olivat Diak-ammattikorkeakoulun Kalasataman kampus, Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus Otaniemessä, Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjasto ja Helsingin kaupungin Maunula-talo. Vierailujen tarkoituksena oli löytää uusia ideoita kirjastopalvelujen kehittämiseen erityisesti palvelumuotoilun keinoin. Tässä artikkelissa esitellään huomioita vierailukohteista ja matkalta saatuja ideoita Karelian kirjaston kehittämiseen.

Avoimuus ja yhteisöllisyys näkyvät Diakin Kalasataman kampuksen arjessa

Diakin Kalasataman kampuksen tilat on suunniteltu varta vasten Diakia varten. Talon toimintafilosofiana on yhteisöllisyys ja avoimuus ja tämä näkyy myös talon arjessa. Omia työhuoneita ei ole edes rehtorilla, vaan kaikki työskentelevät avokonttoreissa ja oma työpiste on ainoastaan päivittäin paikalla olevilla. Henkilökunta voi jättää lokerikkoihin henkilökohtaiset tavarat ja mapit päivän päätteeksi. Henkilökunnan työtiloja ei ole myöskään rajattu erilleen opiskelijoiden tiloista. Ennen muuttoa henkilöstölle järjestettiin työnohjausta ja sovittiin yhteiset periaatteet, jotta työskentely uudenlaisissa tiloissa sujuisi. Yhteisöllisyyttä edistää myös kampuspalvelutyöryhmä, joka koordinoi koko kampuksen palveluja ja kampuksella toimii myös taidetyöryhmä.

Kampuksen 6. krs. on hiljaista työtilaa. Lisäksi joka kerroksessa on erikseen varattavia kokouskoppeja, mutta ne eivät eristä ääntä, joten myös erillisiä ryhmätyötiloja tunnuttiin kaivattavan. Samoin tarvittaisiin puhelinkoppeja, joissa voisi hoitaa puhelinkeskustelut muita häiritsemättä.

Kampuksella ei ole kiinteitä atk-luokkia, vaan opettajat varaavat läppärikärryn tunnille (kärryssä on 30 läppäriä ja latauspisteet) ja opetus voidaan pitää missä tahansa luokassa. Kampuksen kaikissa kerroksissa on henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisessä käytössä oleva monitoimilaite (tulostin, skanneri ja kopiokone), jota opiskelijat käyttävät Diakin verkkotunnuksella ja henkilökunta henkilökuntakortilla.

Diakin tilaratkaisuista, esimerkiksi opiskelijoille tarkoitettujen työskentelypisteiden sijoittelusta saatiin vinkkejä Karelian kirjaston tilojen uudistamiseen.

Retroa ja modernia muotokieltä Harald Herlin -oppimiskeskuksessa

Opiskelijat, opettajat, tutkijat, kirjaston henkilöstö, arkkitehdit ja palvelumuotoilijat suunnittelivat Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen toimintaa ja tiloja yhdessä.  Oppimiskeskuksen palvelut on sijoitettu taloon teemoittain: kulttuurihistoriallisesti suojeltu rakennuksen toinen kerros toimii perinteisenä kirjasto- ja lukusalina, ensimmäinen kerroksessa on Tori-niminen tila mediaseinineen ja kahviloineen, ja uudet monitoimiset Makerspace-työskentely- ja kokoontumistilat (mm. studiotila luentojen tallentamiseen ja Aalto Fablab) sijoittuvat avaraan alimpaan kerrokseen, jossa on ollut aikaisemmin kausijulkaisuvarasto kahdessa kerroksessa. Oppimiskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on myös visuaalisen lukutaidon oppimista tukeva Visual Resources Centre VRC.

Myös kaikki henkilökunnan työtilat uusittiin täysin remontissa.  Ainoastaan muutamalla oppimiskeskuksen työntekijällä on nimetty työskentelypaikka samaan tapaan kuin Diakin Kalasataman kampuksella. Kaikki muut työntekijät valitsevat työskentelypaikkansa aamulla. Kannettava tietokone ja muut henkilökohtaiset työvälineet säilytetään lukittavissa kaapeissa yön yli.

Harald Herlin -oppimiskeskuksen ensimmäisen kerroksen modernit, rennot työskentely- ja kokoontumistilat kahviloineen tuntuivat toimivilta. Saimme käyttökelpoisia ideoita myös hauskoista ja oivaltavista kalusteratkaisuista.

Värikoodeja ja yhteisiä pelisääntöjä Kaisa-talossa

Kaisa-talon kirjastosta saatiin erityisesti vinkkejä kirjastotilojen käytön opastamiseen. Tilojen koodaaminen väreillä on kiinnostava konsepti, joka on helppo ottaa käyttöön myös Kareliassa. Kaisa-talon kirjaston neljä värikoodia viestivät asiakkaalle, millaiseen käyttöön tila on tarkoitettu ja mitä tilassa saa ja voi tehdä. Asiakkaat olivat toivoneet sekä täysin hiljaisia että sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistavia tiloja. Asiakaspalautteen mukaan akustiikkaongelmat sekä keskustelun ja muiden äänien kantautuminen tiloista toiseen häiritsevät asiakkaita. Palautteen perusteella Kaisa-talon kirjaston kaikki tilat on merkitty kolmeen äänitasoon värikoodein.

Kaisa-talossa tilojen käyttöön, kirjastossa oleskeluun ja työskentelyyn on laadittiin kirjalliset pelisäännöt.  Kaisa-talon kirjaston esimerkkien pohjalta aiomme ottaa Karelian kirjastossa käyttöön selkeät ja visuaalisesti yhdenmukaiset tilaopasteet ja laadimme myös kirjaston tilojen käytön pelisäännöt.

Kaisa-talossa on uudistettu kirjaston esitteet ja lisätty mainontaa ja sähköpostikontaktointia. Kaisa-talon esimerkki sai pohtimaan Karelian kirjaston viestintää: missä kanavissa kirjaston ajankohtaisista asioista ja palveluista pitäisi viestiä? Käyttävätkö opiskelijat vielä Facebookia vai pitäisikö kirjaston viestiä muissa sosiaalisen median kanavissa? Tätä selvitettiin käyttäjäkyselyllä Karelian lukuvuoden avajaisissa elokuussa.

Kaisa-talon kirjastossa opiskelijat on saatu mukaan kehittämään kirjaston palveluja. Opiskelijoille on järjestetty työpajoja, joissa he voivat kommentoida ja esittää toiveitaan kirjaston työskentelytiloista ja palveluista. Kirjasto on myös mukana tutorkoulutuksissa. Tutorit esittelevät uusille opiskelijoille kirjastoa ja tutustuttavat heidät kirjastoetikettiin. Karelian kirjastossa opiskelijoiden osallistaminen on yksi tulevista kehittämiskohteista.

Maunula-talo on koko kylän majakka

Maunula-talo on monitoimitalo, jossa yhdistyvät monen eri toimijan tilat ja toiminnot. Kirjaston lisäksi talossa toimivat nuorisotalo sekä työväenopisto. Talon toimintamalli perustuu yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Tavoitteena on muodostaa yksi palvelukokonaisuus, joka tarjoaa käyttäjilleen tilojen lisäksi monipuolista kulttuuria sekä mahdollisuuden rajat ylittävään yhteisöllisyyteen. Henkilökunta on tutustunut toistensa tehtäviin yli toimialojen: ”koko Maunula-talon henkilökunta on samaa porukkaa”. Maunula-talossa on raikas yhdessä tekemisen meininki.

Matkalta kertyneet ideat käytäntöön

Karelian kirjaston uusi, entiset kampuskirjastot yhdistänyt kirjasto avattiin vuonna 2012. Vaikka tiloissa on oltu vasta reilut viisi vuotta, on tilojen käytössä ja käyttötarpeissa huomattu jo suuria muutoksia. Kirjaston painettujen kokoelmien määrä on vähentynyt ja tyhjiä hyllyjä siirretty varastoon. Opiskelijat tekevät opiskelutehtäviä ja ryhmätöitä yhä enemmän kannettavilla laitteilla ja eikä kirjastossa ole siihen tarkoitukseen tarpeeksi työskentelypaikkoja tai pistorasioita. Hiljaisia työskentelypisteitä sekä ryhmätyötiloja kaivataan jatkuvasti lisää, mikä lienee tuttu toive kaikissa amk-kirjastoissa. Tänä syksynä Karelian kirjastotilojen uudistamista lähdetään suunnittelemaan yhdessä toimitilapalvelujen ja opiskelijoiden kanssa. Opintomatkalta keräämämme ideat ja esimerkit antavat hyvät suuntaviivat uusien palvelujen ja tilaratkaisujen pohtimiseen.