AMKIT-konsortio työskentelee AMK-kirjastojen yhteisen paremman ja sujuvamman arjen puolesta ja koordinoi AMK-kirjastojen yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita. Lienee tunnetuimpia AMKIT-konsortion yhteisiä toimintoja ovat Suomen suurin julkaisuarkisto Theseus ja ammattikorkeakoulukirjastolaisten oma lehti Kreodi, mutta mitä kaikkea AMKIT-konsortio tekeekään?
Yhteistyö on konsortion ytimessä
AMKIT-konsortio on tällä hetkellä reilun 200 kirjastoammattilaisen työhön vaikuttava yhteistyöfoorumi. Sen jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen ammattikorkeakoulukirjastot. Konsortio perustettiin vuonna 2001 hankintayhteistyön ympärille, koordinoimaan amk-kirjastojen yhteistä kirjastojärjestelmähankintaa. Sen jälkeen monenlaista yhteistyötä on tehty lukuisten muiden asioiden eteen niin amk-kirjastokentällä kuin myös laajemmalla, kansallisella tasolla.
Konsortion tehtävänä on koordinoida amk-kirjastojen yhteistyötä, hankkeita, toimia linkkinä Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Kansalliskirjastoon ja muihin yhteistyötahoihin, sekä nimetä amk-kirjastojen edustajat kirjastoalan työryhmiin. Konsortion jäsenet päättävät yhdessä taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittävistä kysymyksistä, kuten konsortion budjetista, kustannustenjaosta ja toimintasuunnitelmasta. Päätökset valmistellaan konsortion yhteiselimissä, joita ovat kaksi kertaa vuodessa koolle kutsuttava yleiskokous ja säännöllisesti kokoontuva johtoryhmä.
Yli kaksikymmentävuotias AMKIT-konsortio on tänä päivänä yhä keskeinen toimija. Yhteistyön tarve ei ole vuosien saatossa vähentynyt, vaan päinvastoin kasvanut. Tästä pitävät huolen amk-kirjastojen vähenevät resurssit ja kirjastokenttää mullistavat suuret kansalliset ja kansainväliset trendit kuten esimerkiksi siirtymä painetuista aineistoista e-aineistoihin, avoin tiede ja julkaiseminen, sekä jatkuva ja monimuotoinen oppiminen. Yksi konsortion keskeisistä teemoista kuluvalla strategiakaudella (2021–2025) onkin yhteistyö.
Välitöntä ja välttämätöntä yhdessä tekemistä
Kaikki suomalaiset kirjastot toimivat verkottuneesti ja amk-kirjastolaisina olemme oppineet tekemään tiivistä yhteistyötä myös toistemme kanssa. Pienen kirjastosektorimme etuna on lokeroitumisen ja byrokratian vähyys, mikä mahdollistaa välittömän ja luontevan yhteistyön yli organisaatiorajojen. Yhteistyö onkin arjen tarpeista kumpuavaa käytännön työtä, jota tehdään pitkälti tehokkaasti verkossa. Yhdessä saamme sekä tehtyä enemmän että jaettua työtaakkaa.
Yhteisen toiminnan keskiössä on Theseus-julkaisupalvelu, jonka ylläpito on keskitetty Arenen toimesta konsortiolle. Theseus-toimiston asiantuntijat ovat korvaamaton apu, kun kirjastot painivat Theseukseen liittyvien moninaisten asioiden kanssa. Theseus-kehittämisryhmä tukee puolestaan Theseus-asiantuntijoiden toimintaa. AMKIT-konsortio järjestää vuosittain myös AMKIT-verkostopäivän, jolla tuetaan kaikille yhteistä osaamista AMK-kirjastokentällä. Tänä vuonna tilaisuuden korvaa pitkästä aikaa livenä pidettävät AMK-kirjastopäivät Turussa.
Konsortion nimittämät työryhmät (Avoimet oppimateriaalit -ryhmä, Kestävä kehitys -ryhmä, Metatietoryhmä, Pedagogiikkaryhmä, Tietojohtamisen työryhmä) ovat myös erinomainen esimerkki amk-kirjastokentällä tehtävästä yhteistyöstä, jonka tulokset hyödyttävät meitä kaikkia. Ryhmät ovat vuosien saatossa saaneet paljon aikaan jakaessaan hyviä käytänteitä, tuottaessaan erilaisia materiaaleja ja koulutuksia, sekä vaikuttamalla myös kansallisella tasolla.
Konsortion työryhmien toiminnassa, kuten muussakin yhteistyössä, oleellista on toiminnan ajankohtaisuus. Ryhmiä ei pidetä väkisin pystyssä, vaan ainoastaan niin kauan kuin niille on tarvetta ja ryhmien jäsenillä on aktiivista, mielekästä tekemistä. Yhteistyön tekemisen tavan ei myöskään tarvitse aina olla samanlaista, vaan se voi muuttaa muotoaan. Viime vuosina konsortion ulkopuolella on syntynyt työryhmiä epävirallisempi yhteistyömuoto, verkostot (Avoin TKIO-verkosto, AMK-julkaisuverkosto), joissa on jäseniä myös kirjastokentän ulkopuolelta. AMKIT-konsortio tukee uusien verkostojen toimintaa tarjoamalla niiden käyttöön erilaisia työkaluja verkossa toimimiseen.
Amk-kirjastojen välinen säännöllinen yhteistyö näkyy konkreettisesti erityisesti kirjastonjohtajien työssä. Amk-kirjastonjohtajat ovat usein organisaatiossaan varsin yksin kirjastokenttää koskettavien asioiden kanssa ja näin ollen oman alan kollegoiden vertaistuen merkitys korostuu. Yleiskokousten lisäksi kirjastonjohtajilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia niin päivänpolttavista kuin vähemmän ajankohtaisistakin asioista konsortion järjestämillä Kirjastonjohtajien kahveilla. Virtuaalisia kahveja on noin kerran kuussa lukukauden aikana. Tänä vuonna kahveilla on keskusteltu mm. yhteistilastoinnista, Avoimen oppimisen rahoituksesta, Rights Retention -strategiasta sekä FinELibin palveluvision päivityksestä. Tapaamisiin kutsutaan myös konsortion työryhmien edustajia kertomaan työryhmien kuulumisia sekä yhteistyöhenkilöitä esim. Kansalliskirjastosta.
Yhdessä pystymme vaikuttamaan
AMKIT-konsortion yhteistyö muiden kirjastosektoreiden kanssa on tärkeää. Yhdessä pystymme vaikuttamaan painokkaammin kaikkia kirjastoja koskeviin kansallisiin kysymyksiin kuten vaikkapa tekijänoikeuslain ja avoimen tieteen kehitykseen. Keskeistä kirjastosektoreiden yhteistyössä on säännöllinen yhteydenpito, jotta olemme tietoisia toisiimme vaikuttavista huomionarvoisista asioista. Kerran vuodessa järjestettävä Kansalliskirjaston ja kirjastosektoreiden pyöreä pöytä on hyvä tilaisuus viestimiseen ja ajatusten vaihtoon. AMKIT-konsortio oli viime vuonna myös edustettuna Seinäjoen ammattikorkeakoulun pyöreän pöydän oppilaitosyhteistyökeskustelussa korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen kanssa ja tämän myötä opiskelijoita on edelleen kutsuttu seuraamaan työryhmiemme toimintaa verkon kautta.
Yhteistyö varsinkin yliopistokirjastoja edustavan FUNin eli Suomen yliopistokirjastojen verkoston kanssa on sekä luontevaa että tärkeää. Viime vuonna korkeakoulukirjastojen yhteistyö korostui erityisesti Kopiosto-selvityksen myötä. AMKIT-konsortio ja FUN-verkosto olivat yhdessä vetovastuussa Arenen ja Unifin kokoamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli osallistua tekijänoikeuden alaisen materiaalin käyttöä selvittävän kyselyn tekemiseen yhdessä Kopioston kanssa. Kopiosto-selvityksen lisäksi amk-kirjastot ja yliopistokirjastot ovat olleet yhteydessä muiden ajankohtaisten asioiden, esimerkiksi yhteistilastoinnin tiimoilta. AMKIT-konsortio ja FUN-verkosto järjestivät myös alkuvuonna yhdessä Digivisio-hanketoimijoiden kanssa kirjastonjohtajille tapaamisen, jossa keskusteltiin Digivisio-hankkeen muutosvaikutuksista korkeakoulukirjastoihin. AMKIT- ja FUN-puheenjohtajat pitävät säännöllistä vuoropuhelua yllä myös keskenään.
Viime vuosina erilaiset lausunto- ja kommentointipyynnöt ovat lisääntyneet. Ne ovat yksi merkittävä tapa ottaa kantaa, ja AMKIT-konsortio onkin pyrkinyt aktiivisesti lausumaan ja kommentoimaan kirjasto- ja korkeakoulukenttään vaikuttavista asioista. Lausuntojen ja kommenttien laatimisessa on tehty yhteistyötä myös muiden kirjastosektoreiden kanssa, esimerkiksi e-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskevan selvityksen kommentoinnissa. Konsortion puheenjohtaja Mira Juppi osallistui tuolloin OKM:n lakimuutosehdotusta käsittelevään kuulemistilaisuuteen, jonka jälkeen yhteistyössä yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kanssa valmisteltiin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lopulta asiasta lausuttiin vielä pyynnöstä eduskunnan sivistysvaliokunnalle, jossa lakiin liittyviä muutoksia käsiteltiin lausuntojen valossa.
Laajeneva yhteistyö
Merkittävä yhteistyön muoto ovat erilaiset kansalliset työryhmät, joissa edistetään yhdessä kirjasto- ja korkeakoulukentällä tärkeiksi katsottuja asioita. AMKIT-konsortiolla on perinteisesti ollut edustaja monessa kirjastoalan työryhmässä, esimerkiksi FinELibin, Finna-konsortion ja Finto-palvelun ohjausryhmissä sekä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston johtokunnissa. Viime vuosina konsortiolla on ollut edustajia myös ryhmissä, joiden vaikutus ulottuu kirjastokentän ulkopuolelle. Tällaisia työryhmiä ovat muun muassa Avoimen tieteen rahoitustyöryhmä ja Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmä.
Kattava listaus AMKIT-konsortion edustajista ja ammattikorkeakoulukirjastojen henkilökunnan osallistumisesta erilaisiin kansallisiin toimielimiin löytyy konsortion toimintakertomuksen liitteistä. Konsortion verkkosivuille on myös listattu konsortion erilaisia yhteistyökumppaneita: https://www.amkit.fi/amkit-konsortio/yhteistyo/. Listat ja kuvat avaavat konsortion vaikuttavuutta yhteistyön kentällä.
Vaikka paljon jo tehdään, yhteistyömahdollisuuksia on vielä kartoittamattakin. AMKIT-konsortion toiminta keskittyy kansalliseen toimintaan eikä kansainvälistä yhteistyötä juuri ole ollut. Konsortion toiminta myötäilee muuttuvaa maailmaa, joten korkeakoulujen kehityslinjat vaikuttavat väistämättä myös sen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyden kasvu ja yhteistyö erilaisissa Eurooppa-yliopistoissa perustelisi hyvin tarvetta katsoa amk-kirjastojen maailmaa yhä laajemmasta näkökulmasta. Toisaalta jatkossa lienee syytä myös miettiä tarkoin erilaisten yhteistyömuotojen panos-hyöty-suhdetta, koska amk-kirjastolaisten joukko tuskin tulee merkittävästi kasvamaan tulevaisuudessa. Varmaa on kuitenkin se, että vaikuttava yhteistyö jatkuu niin kauan kuin AMKIT-konsortio on olemassa ja sen jäsenissä virtaa riittää.
Kommentit