Julkaisuverkoston kokoontumisessa paneuduttiin uuden rahoitusmallin mukanaan tuomiin muutoksiin ja ammatillisen julkaisemisen laatuun

Ammattikorkeakoulujen julkaisuverkosto kokoontui Pasilassa, Haaga-Helian tiloissa keskiviikkona 7.2.2024. Ohjelmassa oli katsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön uuteen korkeakoulujen rahoitusmalliin ja sen taustoihin sekä pienryhmäkeskusteluja julkaisutoiminnan ajankohtaisista aiheista.  Lisäksi halukkaille oli tarjolla kierros Haaga-Helian lab-oppimisympäristöihin ja mahdollisuus osallistua päivän päätteeksi Vastuullinen hankeviestintä -kirjan julkistustilaisuuteen. Tässä artikkelissa käymme läpi päivän antia ja sen pohjalta nousseita ajatuksia.

Rahoitusmalli uudistuu, mikä muuttuu?

OKM:n Jukka Haapamäki käsitteli puheenvuorossaan tiedonkeruuta ja seuraavalle rahoitusmallikaudelle tulevia muutoksia. Tähän asti rahoitusmalli on kohdellut kaikkia julkaisutyyppejä yhdenvertaisesti siten, että niiden kerroin on ollut 1 riippumatta siitä, onko kyseessä vertaisarvoitu tieteellinen artikkeli vai teksti ammattikorkeakoulun itse toimittamassa blogissa. Vuodesta 2025 lähtien tähän on kuitenkin tulossa muutos, jonka myötä yleistajuiset, taiteelliset ja audiovisuaaliset julkaisut huomioidaan enää kertoimella 0,4. Avointa julkaisemista kannustetaan edelleen kertoimella 1,2. Ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksesta julkaisujen osuus on 2 %.

Esityksen jälkeen oli yleisökysymysten vuoro, ja niitä tulikin runsaasti. Keskusteluun nostettiin muun muassa avointen oppimateriaalien näkyminen rahoitusmallissa, johon todettiin, että olemassa olevien kriteerien mukaan mennään edelleen, eli jos tiedonkeruuseen kelpaavaa materiaalia hyödynnetään avoimessa oppimisessa, on se ilmoitettavissa tavalliseen tapaan. Myös kertoimet keskusteluttivat ja OKM:ltä toivottiinkin perusteluja kertoimien käyttöönottoon, erityisesti taidejulkaisujen osalta.

Seuraavaksi osallistujat jakaantuivat ennakkoilmoittautumisten mukaan neljään eri työpajaan, joissa aiheina olivat ammatillisten julkaisujen vertaisarviointi, ammatillisen ja yleistajuisten julkaisujen erot, AV-julkaisujen arviointi ja toimitustyö sekä julkaiseminen uudessa rahoitusmallissa ja ammattikorkeakoulujen julkaisemisen tavoitteet. Työpajoissa käytiin antoisia keskusteluja ja monet arjen haasteet olivat yhteisiä. 

Julkaiseminen rahoitusmallissa ja AMKien julkaisemisen tavoitteet

TKI-toiminta lisääntyy ja vahvistuu ammattikorkeakouluissa edelleen, ja kanavia tulosten julkaisemiseen tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen tuottamien julkaisujen määrä on ollut huimassa kasvussa ja AMKit ovat hyviä julkaisijoita. Kertoimien käyttöönotto on herättänyt erityisesti julkaisutiedonkeruuta tekevien keskuudessa runsasta keskustelua, ja oli siten perustellusti myös yhden työpajan aiheena.

Kuten Jukka Haapamäen puheenvuorossa saimme kuulla, haluaa OKM ohjata ammattikorkeakouluja erityisesti ammatilliseen julkaisemiseen: tämän vuoksi uudessa rahoitusmallissa ei edelleenkään huomioida tieteellisiä julkaisuja muita suuremmilla kertoimilla, kuten yliopistojen kohdalla tehdään. Vaikka tämä on sinänsä ymmärrettävää ja linjassa ammattikorkeakouluille määriteltyjen tehtävien kanssa, voi siinä nähdä myös ristiriitaa liittyen kansainvälisen rahoituksen osuuteen.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalta edellytetään kansainvälistymistä ja siihen liittyen myös kansainvälisen hankerahoituksen kasvua. Pelkillä suomenkielisillä ammattijulkaisuilla ei kuitenkaan kilpailla kv-rahoituksesta eikä herätetä kv-hankekumppanien kiinnostusta, vaan näihin kumpaankin tarvitaan myös englanninkielisiä tieteellisiä julkaisuja. Jos julkaisutoimintaa ja sen tavoitteita tarkasteltaisiin puhtaasti rahoitusmallin kautta, ei vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin kannattaisi juurikaan panostaa, sillä saman rahan saa ammattiyleisölle suunnatuilla julkaisuilla, joiden tekemiseen ja julkaisuprosessiin kuluu huomattavasti vähemmän aikaa. Onneksi ammattikorkeakouluissa nähdään kuitenkin myös vaativampien julkaisujen arvo, etenkin juuri kv-näkökulmasta, ja useampikin AMK kannustaa henkilöstöään erilaisin kannustimin myös tieteelliseen julkaisemiseen.

Taidejulkaisujen painoarvoa lasketaan

Toinen keskustelua herättänyt muutos liittyy tapaan, jolla uusi rahoitusmalli kohtelee taidejulkaisuja, pudottaen niiden kertoimen 0,4:ään. Siinä missä tämä sama muutos yleistajuisten julkaisujen kohdalla on ihan perusteltuakin, ei taidejulkaisujen uudelle kertoimelle ole saatu ministeriön suunnalta vielä oikein minkäänlaisia perusteluita. Taidejulkaisut muodostavat omanlaisensa, hyvin paljon muusta julkaisutoiminnasta poikkeavan kokonaisuuden, jonka merkitystäkin on siksi voitava arvioida toisenlaisin mittarein. 

Yhden näkökulman tähän voisi tarjota ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. AMKien oma julkaisutoiminta tuottaa runsaasti nimenomaan alueellisille toimijoille suunnattuja julkaisuja, kuten erilaisia käytännön oppaita esimerkiksi pienyritysten käyttöön, mutta eikö myös taiteellinen toiminta tuota aluevaikuttavuutta? Mietitäänpä esimerkiksi kaupunki-ilmettä kohentavaa ympäristötaidetta, joka osaltaan lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja kaupungin vetovoimaa: emme voi mitata vaikuttavuutta lukukertojen tai viittausten määrällä, mutta tämä ei tarkoita, etteikö taiteella olisi vaikutusta siinä missä ammattilehdessä julkaistulla artikkelillakin. Vaikkei aiempaa pienempi kerroin vähennä taiteen merkitystä itsessään, välittää se kuitenkin tietynlaista viestiä OKM:n omista painotuksista. Ehkä saamme jossain vaiheessa kuulla selkeämmät perustelut, miksi tämä muutos on haluttu tehdä.

Vertaisarvioinnilla parempaa laatua

Rahoitusmallin lisäksi työpajassa pohdittiin myös, mitä omalta julkaisu- ja kustannustoiminnalta halutaan: vaikka olemme mukana kansallisessa kehittämisessä, on AMKien on hyvä määritellä myös omia tavoitteitaan ammatilliselle julkaisemiselle.

Ammattikorkeakoulut ovat yhdessä Suomen suurin ammatillinen julkaisija ja kustantaja, ja vieläpä avoin sellainen. Pelkän määrän lisäksi katse kohdistuu yhä enemmän myös julkaisujen laatuun, oli kyse sitten toimitetuista blogeista, verkkolehdistä tai julkaisusarjoista. Tähän saakka jokainen AMK on pitkälti vastannut oman julkaisutoimintansa laadusta, eikä eri ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä tällä saralla ole vielä juurikaan kokemusta. Ajatuksia on kuitenkin herätelty AMKien välisestä vertaisarvioinnista, jota 3AMK on hiljattain jo pilotoinutkin. Haasteena tämänkaltaiselle yhteistyölle on kuitenkin se perinteinen, eli resurssien puute – niin julkaisutoimintaa pyörittävien kuin myös vertaisarviointia tekemään tarvittavien opettajien ja TKI-asiantuntijoiden. Kun työaikasuunnitelmien tuntirajat paukkuvat ja omakin julkaisutoiminta pyörii minimiresursseilla, voi olla vaikeaa löytää motivaatiota arvioimaan oman talon ulkopuolisten tekstejä. Ainakin kannustimien pitäisi silloin olla kohdillaan, olivat ne sitten työaikaa, tapa meritoitua, rahallinen korvaus, tai näiden jonkinlainen yhdistelmä.

Yleistajuinen vai ammatillinen?

Yleistajuisten ja ammatillisten julkaisujen eroja pohtivassa ryhmässä puhuttiin paljon siitä, millaisia kriteereitä ammattikorkeakouluissa on käytössä ammatillisille ja yleistajuisille julkaisuille. Esiin nousi muun muassa yleistajuinen kieli ja käsitteiden avaaminen tekstissä, merkkimäärät ja tiettyjen juttutyyppien, kuten matkakertomusten ja tapahtumakuulumisten sijoittuminen yleistajuisiin.

Keskusteluissa nousi esiin toive ammattikorkeakoulujen yhteiselle suositukselle, jossa ammattijulkaisulle annettaisiin tiedonkeruukriteereitä täydentävä vähimmäismääritelmä.  Keskusteluihin nousi myös ammatillisten julkaisujen vertaisarviointi eri ammattikorkeakoulujen välillä esimerkiksi perustamalla kansallinen pooli vertaisarviointityötä tekeville. Myös tässä ryhmässä haasteina nousi esiin meritoitumisen ja siten kannustimien puute ja aikatauluhaasteet. 

Parempaa ammatillista julkaisemista

Ammatillisten julkaisujen laadun kehittämiseen esitettiin viittä keinoa: laatuun (ei määrään) panostaminen, vertaisarviointikäytänteiden kehittäminen, kustannustoimittajuuden vahvistaminen, kirjoittajien kouluttaminen ja yhteisten kriteerien laatiminen ja ylläpito. Ammattikorkeakoulujen yhteiset suositukset siitä, mitä ammatillisilla julkaisuilla tarkoitetaan, selkiyttäisivät myös kirjoittajia ja arvioijia tietämään, mitä heiltä odotetaan. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, vaikka sitten pienissä paloissa esimerkiksi jonkun julkaisutyypin tai kanavan kanssa. Vertaisarviointityöstä meritoitumiseen voisi saada ratkaisuja myös Coaran (eurooppalainen yhteenliittymä tutkimuksen arvioinnin uudistamiseksi) mukanaan tuomista kehitysaskeleista. 

Audiovisuaalisten julkaisujen osalta puhututti tekijyys. Kun artikkelissa on perinteisesti yksi tai useampi kirjoittaja, jotka tekijöiksi merkitään, on audiovisuaalisissa julkaisuissa varsinaisen sisällön tuottamiseenkin liittyen monia rooleja, kuten käsikirjoittaja tai haastattelija. Myös tuottajan ja tekijän roolit pohdituttavat, mennäänkö sisältö vai muoto edellä. Avointen oppimateriaalien tuotannon myötä audiovisuaalistenkin julkaisujen määrä on kasvussa, vaikkakin tuotokset ovat hyvin monimuotoisia. Mielenkiintoinen erityispiirre av-julkaisuissa on, että muoto on tiedonkeruussa keskeisempi elementti kuin sisältö: esimerkiksi tekstejä arvioidaan kohderyhmän mukaan joko yleistajuisiksi, ammatillisiksi tai tieteellisiksi, mutta av-julkaisut arvioidaan vain muodon perusteella.

Lopuksi

Ammattikorkeakoulujen oman julkaisutoiminnan painopiste on ollut ammatillisissa ja yleistajuisissa julkaisuissa, ja etenkin omat toimitetut blogit on yleensä määritelty yleistajuisiksi, osalla näin on myös verkkolehtien kohdalla. Jää nähtäväksi, millä tavoin uusi rahoitusmalli tulee muuttamaan painopistettä pois yleistajuisista julkaisukanavista, ja miten tämä muutos tehdään. Kehitetäänkö olemassa olevia julkaisualustoja, vai perustetaanko niiden rinnalle uusia, kohderyhmältään selkeästi ammatillisia kanavia? Toisaalta kuten päivän aikana keskusteluissa todettiin, on yleistajuisen ja ammatillisen julkaisun raja häilyvä ja tulkinnanvarainen. Nähtäväksi jää myös se, kuinka paljon taiteellisia julkaisuja jatkossa enää raportoidaan, jos niiden tekijät kokevat uuden rahoitusmallin epäoikeudenmukaiseksi. Tällöin vaarana on, että osa ammattikorkeakoulujen taiteellisesta toiminnasta jää tiedonkeruun näkökulmasta katveeseen.

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa tekevien yhteistyö on käynnistynyt vauhdikkaasti ja tarjonnut varmasti kaikille osallistujille uusia ajatuksia ja arvokasta vertaistukea. Lisätietoja AMK-julkaisuverkostosta sekä ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä löytyvät E-duunista verkoston sivuilta.