Jooga tuli kirjastoon

Oamkin Kotkantien kirjastossa on tänä syksynä tarjottu opiskelijoille ja henkilökunnalle hathajoogaa muutamia kertoja kuukaudessa. Joogaa on vetänyt Oamkin musiikkipedagogiopiskelija Emma Hannonen, joka opiskelee vapaa-ajallaan Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa kokonaisvaltaiseksi joogaohjaajaksi. Osallistuminen kirjastojoogaan on ollut maksutonta.

Tilat taipuvat moneksi

Joogaa on järjestetty aamuisin, jolloin kirjastosalissa on rauhallisempaa, ja joogatilana on toiminut kirjaston lehtien lukemiseen kalustettu alue. Nojatuoleja siirtämällä saatiin helposti tilaa joogamatoille. Tila on erittäin avoin ja huonekorkeutta löytyy kahden kerroksen verran, eikä aluetta ole seinillä tai hyllyillä rajattu muusta kirjastotilasta. Voidaan puhua jo varsinaisesta monitoimialueesta, koska samalla paikalla oli viime keväänä flyygeli konserttisalin remontin ajan. Flyygeli toi mukanaan mm. iltapäivämatineat ja muut musiikkitapahtumat hetkellisesti kirjastoon. Erästä konserttia Hannonenkin oli ollut mukana järjestämässä, joten kirjastosali tapahtumapaikkana tuli hänelle tällöin tutuksi.

Joogatunteja on mainostettu ahkerasti kirjaston www-sivuilla ja instassa sekä Oamkin intrassa.  Oulun kampuksilla oli lisäksi julisteita ilmoitustauluilla. Ensimmäisinä kertoina osallistujia oli 2-3, mutta syksyn edetessä väkeä on löytänyt enemmänkin paikalle. Osallistujissa on ollut sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Yhdeksi haasteeksi kirjastojoogassa on muodostunut sopivan ajankohdan löytyminen, sillä myös iltapäiväaikoja on ohjaajalta toivottu.  Kirjasto on ollut normaalisti auki joogan aikaan, ja toiminta on solahtanut oikein mukavasti osaksi kirjaston äänimaailmaa. Tila on muutenkin sopinut loistavasti joogan järjestämiseen, mutta tilan viileyden takia villasukat ovat olleet ehdoton varuste tunneille.

Hippien hommasta äijäjoogaan

Jooga on lähtöisin Intiasta, jossa sitä on harjoitettu jo tuhansien vuosien ajan. Jooga oli alun perin mielen harjoitusta istuma-asennossa, jossa joogit tavoittelivat selkeän tietoisuuden tilaa nykyhetkessä. Tästä syntyi nykyisinkin parhaiten tunnettu joogan muoto eli hathajooga. Hathajoogaa kutsutaan myös kehon joogaksi, sillä sen ytimessä on kehon harjoitus. (Ilaskari 2010, 12-13.)

Suomeen jooga rantautui hiljalleen 1900-luvun alkupuolella, ja varsinainen joogainnostus lähti liikkeelle 1960-luvulla hippikulttuurin myötä. Alkuaikoina joogaan liittyikin paljon ennakkoluuloja, ja sitä pidettiin huuhaana ja vieraana uskontona. Erityisesti vuonna 1967 perustetun Suomen Yogayhdistyksen (myöhemmin Suomen Joogaliitto ry) ponnistelujen myötä jooga kuitenkin hioutui ja muovautui suomalaisten tarpeisiin terveyttä edistävänä harjoituksena. 1990-luvulla Suomeenkin alkoi muun maailman tavoin ilmaantua erilaisia joogamuotoja, kuten astanga- ja voimajooga. (Ilaskari 2010, 7; Harjunpää & Rönkä 2014, 13-14.)

Joogatyylejä on nykyisin lukemattomia, ja niitä myös luodaan ja nimetään jatkuvasti lisää. Oletkin ehkä kuullut esimerkiksi naurujoogasta, satujoogasta, äijäjoogasta, istumajoogasta, saunajoogasta, villasukkajoogasta, muistijoogasta, äitiysjoogasta tai äiti-vauva -joogasta? Kirjastojoogakaan ei ole mikään uusi käsite ainakaan yleisten kirjastojen puolella. Esimerkiksi kanadalainen L.P. Fisher Public Library:n johtaja sekä joogaopettaja Jenn Carson on tarjonnut joogatunteja kaikissa työskentelemissään kirjastoissa niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin (Carson 2017, viitattu 3.12.2019). Suomessakin kirjastojoogaa on järjestetty ainakin Kaustisissa, Pirkkalassa sekä Ylöjärvellä (Kaustisten kirjasto 2018, viitattu 3.12.2019; Pirkkalan kunta 2019, viitattu 3.12.2019; Ylöjärven kaupunki 2019, viitattu 3.12.2019).  

Ylöspäin katsova koira. Kuva: Pixabay StockSnap.

Notkeutta, liikkuvuutta ja elävyyttä

Joogalla on lukemattomia terveysvaikutuksia. Jooga esimerkiksi

•  kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa
•  lisää kehon notkeutta, liikkuvuutta ja elävyyttä
•  opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä
•  parantaa keskittymiskykyä
•  vapauottaa kehoa ja mieltä jännityksistä
•  tukee kehon ja mielen tasapainoa
•  ohjaa kohti mielenrauhaa ja sisäistä hiljaisuutta
•  ohjaa kohti tietoista läsnäoloa (Ilaskari 2010, 14)

Hannosen vetämillä tunneilla on keskitytty etsimään vapaata hengitystä ja hengityksen ja liikkeen synkronointia sekä pyritty vapauttamaan keho ylimääräisestä jännityksestä ja lihasjumeista. Hannosen suunnittelemat joogatunnit ovat olleet lempeitä ja päivään venytellen herätteleviä, joten ne ovat soveltuneet niin vasta-alkajille kuin jo joogaa harrastaneillekin.

Oamkin kirjaston henkilökunnalle on annettu mahdollisuus kokeilla kirjastojoogaa työajalla, ja henkilökuntaa onkin nähty sipsuttelevan aamuvarhaisella villasukat jalassa, mukavat vaatteet päällä ja matto kainalossa kohti joogatilaksi muuntunutta kirjastosalia. Omien kokemustemme mukaan on huomattavasti miellyttävämpää aloittaa työpäivä, kun on ensin herätellyt kehoa joogan avulla tunnin verran. Oamkin kirjasto suositteleekin lämpimästi kirjastojoogaa muihinkin amk-kirjastoihin!

Lähteet:

Carson, J. 2017. The Journey. Yoga in the Library. Viitattu 3.12.2019. https://www.yogainthelibrary.com/about.html.

Harjunpää, H. & Rönkä, U. 2014. Suomalainen joogakirja. Helsinki: Minerva.

Ilaskari, H. 2010. Lujanlempeää joogaa. Uudistettu painos. Saarijärvi: Suomen joogaliitto.

Kaustisten kirjasto 2018. Facebook-päivitys 15.3.2018. Viitattu 3.12.2019. https://www.facebook.com/kaustisenkirjasto/photos/ihkaensimm%C3%A4inen-kirjastojooga-sai-liikkeelle-nelj%C3%A4toista-innokasta-joogaohjaaja-/1652248718187082/.

Pirkkalan kunta 2019. Kirjastojooga. Viitattu 3.12.2019. https://www.pirkkala.fi/tapahtumat/kirjastojooga/.

Ylöjärven kaupunki 2019. Kirjastojoogaa. Viitattu 3.12.2019. https://www.ylojarvi.fi/tapahtumat/kirjastojoogaa/.

Kirjoittajat:

Henna Paajala, informaatikko Oamk kirjasto

Merja Sormunen, informaatikko Oamk kirjasto