JHL:n opintopäivät Helsingissä

13.04.2016

Osallistuin JHL:n kirjasto- ja tietopalvelualojen opintopäiviin JHL-opistolla Helsingissä 18.-19.2.2016 JHL-opistolla. Ensimmäinen päivä järjestettiin yhteisesti Toimisto-, hallinto- ja IT-alojen kanssa. Teemoina oli muun muassa digitalisaatio työelämässä, läsnäolon kokemukset ja eAineistot sekä Celian uudet käytännöt. Päivät olivat antoisa kokemus.

Opintopäivät avasi koulutustoimitsija Marjut Manka JHL-opistosta. Ohjelma löytyy täältä.

Ensimmäisenä päivän aiheena oli Digitalisaatio työelämässä – uhka vai ystävä?

Luennoitsijana oli Tekesin vastuullinen johtaja Tuomo Alasoini. Hänen mukaansa kokonaistuotannon kasvu oli Suomessa 30 prosenttia vuosina 1998-2013. Kun mietitään jatkossa tuottavuuden nostamista, työajan pidentäminen tuskin on paras tapa: Ihmiset eivät halua pidentää työaikojaan (pikemminkin päinvastoin mm. EVAn tutkimusten mukaan) ja osa-aikatyö on Suomessa vähäistä. Työaikajoustot ovat tärkeämpiä, mutta tuottavuutta lisäävänä tekijänä. Alasoini pitää digitalisaatiota parhaana mahdollisuutena tuottavuuden kasvattamiseen.

Terminologiaa - mistä puhutaan, kun puhutaan digitalisaatiosta?
Digitointi: Erilaisissa muodoissa, kuten kuvana, tekstinä tai äänenä olevan analogisen informaation muuttamista digitaaliseen muotoon elektronisten välineiden avulla siten, että informaatiota voidaan käsitellä, varastoida ja siirtää digitaalipiirien sekä digitaalisten laitteiden ja tietoverkkojen avulla.

Digitalisaatiossa on kyse yhteiskunnallisesta prosessista, jossa hyödynnetään teknologisen kehityksen uusia mahdollisuuksia.

Tietotekniikkaan perustuvan tuottavuuskasvun kaksi aaltoa:

Ensimmäinen aalto 1990-luvulta alkaen: tuottavuuskasvu perustuu uusiin teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja prosessien virtaviivaistamisessa.
Toinen aalto: tuottavuuskasvu perustuu uusien teknologisten mahdollisuuksien vauhdittamiin liiketoiminnallisiin, organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka kohdistuvat mm. organisaatioiden yhteistyökykyyn, yhteistyösuhteisiin ja kulttuuriin liittyviin tekijöihin tavoitteenaan erityisesti vahvistaa positiivista asiakaskokemusta.

Aiheesta enemmän Tekesin sivuilta.

EU ja digitalisaatio
Digitalisaatiosta jatkoi rehtori Anne Karjalainen, JHL ry:stä. Karjalainen viittasi EU:n Digitaalistrategiaan vuodelta 2010 ja kommentoi, että eri puolilla EU:ta digitalisaatio tarkoittaa eri asioita. Brysselissä saksalainen perheenisä oli tuonut esimerkkinä digitalisaation hyödyistä sen, että pesukonetta voi käyttää siihen vuorokaudenaikaan, kun sähkö on halvempaa. EU:n tietosuojapaketista päästiin sopuun joulukuussa 2015, silloin luotiin tietosuoja-asetus ja -direktiivi. Molempia säädöksiä aletaan soveltaa vuonna 2018. Koskee kaikkien kansalaisten henkilötietojen käsittelyä koko EU:n alueella.

Eurooppalaisia hankkeita ovat datan avaaminen ja MOOCien (massive open online course) kehittäminen. Karjalainen esitti kysymyksen, ovatko moocit tie yliopistoon vaiko uhka koko koulutusjärjestelmälle? Kuka tahansa voi opiskella huippuyliopiston MOOCien avulla.

Läsnäolon kokemukset hyvinvointia ja merkityksellisyyttä lisäämässä.
Seuraavaksi luennoi Virpi Koskela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hänen aiheenaan oli, mitä on läsnäolo. Läsnäolo tarkoittaa avoimia aisteja, valppautta. Se on keskustelua työtovereiden kanssa ja rentona omana itsenään olemista. Läsnäoloa on yhteys sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan tässä ja nyt, se on vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja samanarvoisuutta, sulautumista. Hiljentyminen arkipäivässä auttaa haivaitsemaan asioita ja tekemään oivalluksia.

Koskela mainitsee kolme tavoiteltavaa tasoa: Open Mind, Open Heart, Open Will (Scharmer, 2009; Scharmer & Kaufer, 2013)
Open Heart = Empatia, samastuminen, aistiminen (tiedän, tunnen miltä sinusta tuntuu)
Open Will = tietoisen läsnäolon taso
Open Mind = uudet näkökulmat, uteliaisuus, uusin silmin
Hiljainen tieto – kuuntelevat kädet ja kehon viisaus: mitä kaikkea oikeasti tiedätkään (tietämättäsi). Kehon kuuntelemisen merkitys niin työssä kuin koko elämässä.

Lisää aiheesta: www.lasnaolotila.com tai info&lasnaolotila.com

Haastavat asiakaspalvelutilanteet
Päivän viimeinen luennoitsija oli Katja Venäläinen Edupolista. Hän puhui haastavan asiakkaan kohtaamisesta. Asiakaspalvelutyössä erilaiset konfliktitilanteet ovat välillä väistämättömiä ja asiakaspalvelutyöhön kuuluu haasteellisia palvelutilanteita. Pitää pyrkiä olemaan tällaisissa tilanteissa rauhallinen, asiaan keskittyvä ja kuunteleva. Täytyy muistaa empatia – kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteensa ja niiden merkitys. Asiakkaalle täytyy olla rehellinen ja ansaita asiakkaan luottamus. Puolueeton suhtautuminen tilanteeseen auttaa.

Päivä päättyi klo 17, jonka jälkeen suunnistimme Hakaniemeen ravintola Juttutupaan illalliselle. Seuraava aamu alkoi päivänavauksella klo 8.30. Kokoonnuimme kirjastoväen porukan kesken, jokainen esitteli itsensä ja kertoi mistä päin Suomea oli ja mistä kirjastosta.Aamun aiheena eAineistot
Päivän ensimmäinen luennoitsija oli informaatikko Tuija Kalke, Helsingin kaupunginkirjastosta ja hän puhui e-aineistoista. Kalken mukaan e-kirjamarkkinat ovat parhaillaan muutoksen kourissa. Miten E-kirja myy Suomessa tällä hetkellä? v. 2013 Suomessa e-kirjat eivät olleet vielä ostajan arkipäivää. E-lukeminen on yleisesti ottaen vahvassa kasvussa. E-kirjat tarjoavat lisäarvoa, mitä ei painettuun saa. Lisäarvoa tuottavia palveluita tietokirjallisuudessa ovat erityisesti sanakirjat, termistot, hakutoiminnot, sosiaalinen lukeminen, jakaminen muille – muilta minulle sekä erikoisalaa koskevat keskustelut.

Lukuromaanien aatelia maailmalta
Toisena luennoitsijana oli kouluttaja, lukuneuvoja Marika Helovuo. Hänen missionsa on saada ihmiset lukemaan enemmän. Mikä on lukuromaani? Lukuromaani on hyvää ajanvietettä, se on ”Syvempi kuin viihdekirja, helpompi kuin korkeakirjallinen teos." Helovuo kertoi hyvin eläväisesti eri kirjoista, joihin kuuntelija eläytyi tarinan mukaan. Oli mielenkiintoista kuunnella kertojaa.

Pari esimerkkiä lukuromaaneista:

Nicholas Barreau: Pieni elokuvateatteri Pariisissa (2014). Hurmaava aikuisten satu
Vicky Myron: Kirjastokissa (2008). Lämminhenkinen tositarina
Lukuromaanissa säilyy aina positiivinen lukuvire.
Lopuksi katsottiin video Kirjastokissan elämästä, joka viihdytti n. 20 vuotta asiakkaita kirjastossa.

Marika Helovuo pitää mielenkiintoista kirjavinkkausblogia Lukuneuvoja – Kirjastolaisten oma kirjablogi.

Kirjastojen uudet käytännöt Celian äänikirjojen tarjoajana
Päivän viimeinen luennoitsija oli Celian projektipäällikkö Elina Kilpiö. Mikä Celian palveluissa on muuttunut?

Aiemmin kirjastot ovat ohjanneet lukemisesteiset asiakkaansa suoraan Celian asiakkaiksi. Joissakin kirjastoissa on ollut myös cd-levyjä.
Nyt kirjastot voivat säilyttää lukemisesteisetkin asiakkaat ominaan ja liittää nämä Celian äänikirjapalvelun käyttäjiksi.

Kirjasto hoitaa asiakasrajapinnan, lisää uusia asiakasryhmiä kirjastoon. Celia tuottaa kirjapalvelut. Miten amk-kirjasto voi palvella Celian asiakasta? AMK-kirjasto luo tunnukset Celian verkkopalveluun, tarjoaa opastusta ja neuvontaa. Kirjasto tekee sopimuksen Celian kanssa.

Kokoa oma kirjastosi vuodelle 2030 -workshop
Päivän viimeisenä teemana oli rakentaa unelmakirjasto pienryhmissä. Aloitettiin vuodesta 2016, siirryttiin vuoteen 2020 ja jatkettiin vuoteen 2030. Minkälaisena näimme kirjaston viidentoista vuoden kuluttua? Todettiin, että kirjasto olisi silloin enemmän asiakkaiden toiveiden mukainen. Palvelua tulee kirjastoon enemmän, lisää oleskelutiloja, sohvia, kirjastokahvila ja muuta.

Lopuksi oli opintopäivien arviointi ja päätös, jonka piti Marjut Manka ja todistukset jaettiin kaikille osallistumisesta päiviin.

Olin nyt ensimmäistä kertaa JHL:n opintopäivillä, päivät olivat mukavia ja oikein antoisia. Oli mukava tavata eri puolelta Suomea kirjasto väkeä ja vaihtaa ajatuksia. Kiitos järjestäjille ja toivottavasti ensi vuonna nähdään uudelleen.

Anneli Sinervirta/HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kirjasto- ja tietopalvelut/Riihimäen yksikkö anneli.sinervirta@hamk.fi