JAMKin kirjasto avoimuuden puolestapuhujana oppimisessa ja TKI:ssa

Miten avoin oppiminen ja opetus, avoin TKI ja avoin tiede näkyvät Jyväskylän ammattikorkeakoulun toiminnassa tällä hetkellä ja mitä suunnitelmia avoimuuden lisäämiseksi on? Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen, T&K-päällikkö Petri Moilanen ja kirjastonjohtaja Teemu Makkonen vastaavat.

Reippain askelin uuteen koulutuskulttuuriin

– Avoin opetus ja avointen oppimateriaalien tuottamiseen kannustaminen on oleellinen osa uudenlaisen koulutuskulttuurin rakentamista. Vahvat panostukset elinikäisen oppimisen pedagogiikkaan mahdollistavat korkeakoulutuksen tarjonnan laajentamisen. eAMK-hanke ja muutkin kärkihankkeet tukevat tällaista kehitystä, Hannu Ikonen selittää.

Ikonen johtaa eAMK-hanketta. Siinä ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat yhdistävät voimansa työelämän asiantuntijoiden kanssa rakentaakseen muun muassa työelämälähtöisen oppimisen ekosysteemejä.

eAMK avaa ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan opiskelijoille ja työelämälle asteittain vuoteen 2020 mennessä; ensimmäiset pilotit aloittavat syksyllä 2018. Opiskelijat voivat valita tutkintoihinsa sopivia verkko-opintoja kaikkien ammattikorkeakoulujen valikoimasta kiinnostuksensa mukaan ympäri vuoden. Henkilökohtaiset opintopolut erilaistuvat, koska jokaisella on tilaisuus kehittää osaamistaan valitsemastaan aiheesta tai aihepiiristä – tämä todennäköisesti lisää innostusta omaa alaa kohtaan. Sen lisäksi, että mahdollisuus opiskella ”ristiin” vahvistaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, se voi myös nopeuttaa valmistumista. Amk-pedagogiikan digitalisoituminen vaatii henkilöstöltä digipedagogista osaamista.

– Myös avoin ammattikorkeakoulu luo avoimia korkeakoulutasoisia oppimismahdollisuuksia. Avoin amk laajenee JAMKissa voimakkaasti koko ajan, Ikonen iloitsee.

Mutta mikä on kirjaston rooli avoimen oppimisen ja opetuksen ”viitekehyksessä”?

– Kirjaston rooli on olennainen sellaisen taidon tukemisessa, mitä opiskelija tarvitsee erilaisia informaatiolähteitä käyttäessään ja niitä arvioidessaan. Ajattelen, että tämä on keskeinen  osa kirjastoammattilaisen roolia suhteessa oppimiseen. Kokoelmat näen lähinnä työkaluna edellä mainitun kaltaisen oppimisen tukemisessa, Ikonen määrittelee.

Avoimuus kasvattaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta

Laadun varmistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi oikeaan suuntaan JAMK hankkii säännöllisesti ns. ulkopuolisen näkemyksen. Ulkopuolista asiantuntemusta käytettiin myös arvioitaessa TKI-toiminnan vaikuttavuutta.

– Kehittävä arviointi oli todella hyödyllinen, vaikka vaikuttavuus onkin monitahoinen ja usein vaikeasti todennettavissa oleva ilmiö. Arvioijat kiinnittivät huomiota avoimuuteen ja tulosten hyödynnettävyyteen, T&K-päällikkö Petri Moilanen kertoo.

JAMK onkin lisännyt avoimuutta merkittävästi viimeisen vuoden aikana.

– Avoimuus parantaa sekä tulosten että asiantuntijoiden näkyvyyttä, jolloin TKI-työn vaikuttavuus paranee. Kun TKI-toiminnassa tuotetut julkaisut, tutkimusaineistot ja tutkimusmenetelmät ovat avoimesti saatavilla, ne ovat kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Rinnakkaistallentamisessa saadut hyvät esimerkit kannustavat jatkamaan ja satsaamaan erityisesti aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. Tämä luo uusia mahdollisuuksia aineistojen myöhemmälle käytölle, Moilanen toteaa.

– Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä, hän muistuttaa.

Kirjasto avoimen tiedon imussa

Kirjastonjohtaja Teemu Makkosen mukaan JAMKin kirjasto sujahtaa mutkattomasti uuteen koulutuskulttuuriin, sillä informaatiolukutaidon (IL) ja avoimen tiedon suhde on luonteva. Tietoa tarvitaan oppimiseen, ja ilman IL-osaamista luotettavaa tietoa on vaikea paikantaa ja käyttää. Kirjaston ja TKI-toiminnan yhteistyö muun muassa julkaisutoiminnassa ja rinnakkaistallentamisessa tuottaa tuloksia.

– Tieteellisen ja muun tiedon avoin saatavuus on yksi kirjaston perustehtävistä. Avoin tieto korostaa digitaalisen aineiston asemaa, koska perinteisten dokumenttien sijaan kokoelma voi sisältää esimerkiksi avointa dataa tai verkkokursseja, Makkonen kuvailee.

Kirjaston johtamisen ja kokoelmatyön näkökulmasta avoin tieto kuitenkin mietityttää kirjastonjohtajaa.

– ”Open Access” ei ole kirjastoille uusi asia, mutta nyt muutospainetta tulee kirjastojen ulkopuolelta. Kirjastojen on pidettävä huolta aineistojen saatavuudesta, sillä valtio (veronmaksajat) edellyttää avoimia toimintatapoja tieteessä ja tutkimuksessa. Korkeakoulujen on huolehdittava rahoituksen riittävyydestä, Makkonen sanoo.

Avoin tieto voi muuttaa myös kirjastolaisten ammatti-identiteettiä, jos ja kun jonain päivänä olemme tilanteessa, jossa suurin osa kirjaston kokoelmaa ei olekaan kirjaston ”hallussa”. Vaarana saattaa olla asiakkaan ”katoaminen Googleen”, helpoksi ja tutuksi koetun ratkaisun piiriin.

– Avoin tieto voi muuttaa, enemmän kuin vielä aavistammekaan, käsitystä kokoelmatyöstä ja asiakaspalvelusta puhumattakaan tehtävistä, jotka eri tavoin liittyvät raportointiin, tiedon jalostukseen tai julkaisemiseen. Mitä työkaluja voidaan käyttää tehokkaasti avoimen tiedon järjestämiseen ja hyödyntämiseen? Digitaaliselle kirjasto-osaamiselle onkin nyt tilausta, Makkonen päättelee.

Lue myös:

JAMK sitoutuu avoimen tieteen periaatteisiin

Onko uuden sukupolven korkeakoulu jo syntymässä?

Teksti: Suvi Perttula, informaatikko, Jyväskylän ammattikorkeakoulu