Jaetut ideat jalostuvat - AMK-kirjastojen pedagogiikkaryhmä ECIL 2015 -konferenssissa

AMK-pedaryhmä laskeutui Tallinnaan kartoittamaan, miten opettaa vähemmällä yhä paremmin. Siis miten löytää kestävät työkalut ja toimintamallit tiedonhankinnan opetukseen. Konferenssin teemana oli Information Literacy in the Green Society.

AMKIT-pedagogiikkaryhmämme osallistui 19-22.10.  ECIL 2015-konferenssiin Best Practices –esityksellä Towards Sustainable Online Tutoring in Information Literacy: Sharing Ideas. Esityksessämme toimme esille yhdessä tekemisen merkitystä sekä osaamisen jakamisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. AMK-pedagogiikkaryhmän tapaamisiin osallistuu aina osa AC-yhteydellä ja osa tapaamisista toteutetaan kokonaan verkossa jo etäisyyksienkin takia. Myös ryhmän esitys tehtiin yhdessä hyödyntämällä OneDrive, Adobe Connect- ja muita verkkotyökaluja.

Kerroimme ryhmän toimintaideasta jakaa hyviä IL-käytänteitä ja tuottaa työkaluja muiden ryhmien kanssa, kuten AMKIT-konsortion muut työryhmät ja yliopiston informaatiolukutaidon työryhmä, jonka toiminta on muuten loppunut 2015. Yhteistyössä tuotettuja IL-työkaluja.

 Näiden IL-työkalujen käytöstä esimerkkeinä toimivat SAMKin ja JAMKin opiskelijalähtöiset verkkototeutukset:
1) JAMKin Jaettu opettajuus: opinnäytetyön tiedonhankinnan työpajat Optiman verkkoalustalla 2) Satakunnan ammattikorkeakoulun INFOtelakka ja verkko-ohjaus HILL-verkkoluento- järjestelmän avulla. Ohjauksessa hyödynnetään käänteistä opetusta (Flipped classroom), jaettua opettajuutta, ennakkotehtäviä ja vertaistukea opiskelijoiden kesken.

Kolmas esittelemämme yhteistyön tulos oli ammattikorkeakoulujen Finna-päivän suunnittelu ja toteutus toukokuussa 2015 AMKIT-konsortion viestintä-, pedagogiikka- ja järjestelmätyöryhmien organisoimana.Informaatiolukutaidon määritelmä uusiksi - Kuhlthau kehiin!
Yksi konferenssin odotetuimpia esityksiä oli Carol Kuhlthaun ,"Guided Inquiry: A Pathway to Information Literacy in Action".  Esityksessään IL-ikoni markkinoi sekä uutta päivitettyä kirjaansa että teorioitaan kiinnostavasti, mutta ah, niin amerikkalaisittain…!

Konferenssin teemaan liittyen Kuhlthau nosti esille mm. seuraavia kysymyksiä: Auttavatko IL-taidot ihmisiä kohtaamaan tulevaisuudet kriittiset haasteet? Kuinka Informaatiolukutaito pystyy nostamaan esille ympäristön heikkenevän tilan?  Ja voisiko IL auttaa edistämään kestävämpää tulevaisuutta?

Keskeinen kysymys on kuinka me autamme opiskelijoita hankkimaan nämä uuden aikakauden vaatimat taidot? IL:n opetuksessa tulisi kiinnittää vähemmän huomiota tiedon etsimiseen ja paikantamiseen ja keskittyä tiedon käyttämiseen oppimisen rakentamisessa. Tärkeintä on tiedon hyödyntäminen itse oppimisessa, kuinka oppia oppimaan!

Uudistetun teorian ytimessä on Kuhlthaun IPS (Information Search Process) yhdistettynä Guided inquiry-viitekehykseen oppijan näkökulmaa korostaen. Oppimisympäristöt ja uusi teknologia tuovat uudenlaisia ratkaisuja, kuten oppijoiden tavan tuottaa ja jakaa tietoa esim. sosiaalisen median avulla. Päivitetyssä informaatiolukutaidon määritelmässään Kuhlthau nosti esille kyvyn hyödyntää tietoa viisaaksi toiminnaksi.

“Information literacy is the ability to use information for constructing knowledge that leads to wise action.” Kuhlthau 2015.

Kuhlthaun uusi IL-määritelmä (Kuva: Katrin Kippasto, SAMK)

ECILin ohjelmassa oli useita esityksiä suomalaisilta, onhan Tallinna meitä niin lähellä. Amk-kirjastojen tiedonhankinnan opetuksen ei todellakaan tarvitse hävetä muiden kulttuurien tai organisaatioiden kuten yliopistojen opetustapojen vertailussa. Yhdistämällä osaamistamme olemme ketterästi kehityksen kelkassa.

Uudenlaiselle osaamiselle on selkeä tarve, mutta osataanko sitä hyödyntää? Ratkaisevaa on se, kuinka onnistumme kasvamaan opetuksen tasaveroiseksi kumppaniksi, joka tukee oppijaa tiedon käytössä ja uuden tiedon luomisessa. Yhteisopettajuus tuo monia mahdollisuuksia. Yleisesti ottaen oli mielenkiintoista huomata, että suomalaisten kirjastojen kohtaamat IL-haasteet eivät ole uniikkeja, vaan näyttäisivät esiintyvän globaalisti ja myös alakohtaiset erot tiedonhaussa ja lähteiden käytössä esiintyvät laajemminkin. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen yksi kehittämisen alue saattaisi olla opiskelijoiden aktivoiminen esimerkiksi tiedonhaun vertaisohjaajiksi.

ECIL konferenssi antoi eväitä amk-pedaryhmän toimintaan: jatkossa on tärkeää ajatella vielä laajemmin opetuksen tukemista, vaikka kirjaston ja opetuksen resurssit kiristyvät ja vaativat tehtävien uudelleen arviointia. Ideoiden jakamista ja jalostamista on jatkettava: miten opettaa vähemmällä yhä paremmin!
_______________________________________________________________________

Kiinnostavia bongauksia konferenssista

Tara Stieglitz puhumassa Best Practice esitys Iterative design principles for learner-centred tutorial development. (Kuva Arja Kunnela)

Opi pelaamalla tekijänoikeuksista. https://ukcopyrightliteracy.wordpress.com/ (Kuva Arja Kunnela)

Verkossa ladattavat kortit tekijänoikeusasioiden opettamiseksi https://ukcopyrightliteracy.wordpress.com/about-2/copyright-the-card-game/

Copy right! Jane Secker ja Chris Morrison vauhdissa… (Kuva Arja Kunnela)

Lennokkaita esityksiä oli kiinnostavaa seurata, joskin aina ei kamera pysynyt vauhdissa mukana... (Kuva Arja Kunnela)

Lue lisää:

SAMKilaisten matkakertomus

Metropolian Tiedon janoa -blogi: Terveisiä Tallinnasta (matkakertomus)

http://www.slideshare.net/Metropolian_kirjasto/ecil2015-metropolia-bestpractice

Sheila Webber bloggasi livenä läpi konferenssin. Ainoastaan aloitussessiosta ei ole kirjoitusta, koska hän oli itse myös puhumassa, tässä linkki blogin ECIL2015-kirjoituksiin sekä Sheilan kooste ECILin herättämistä ajatuksista
http://information-literacy.blogspot.fi/search/label/ecil2015
https://www.slideshare.net/sheilawebber/thoughts-from-ecil-2015