Intohimoa, avoimuutta ja kumppanuutta

Tietoasiantuntijan työssä tarvitaan intohimoa, avoimen tieteen tekemisessä kumppanuutta, moniammatillisuutta ja vuorovaikutusta. Suomen tieteellisen kirjastoseuran järjestämän Koko kylä kasvattaa! Avoin ja eettinen tiede asiantuntijatyössä -seminaarin avainsanoja olivat intohimo, avoimuus ja kumppanuus.

Seminaari pidettiin Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa 16.11.2018. Kotiin vietäväksi jäi paljon sulateltavaa ja vähän ahdistustakin, että miten omassa työssä voisi toteuttaa edes osan hyvistä esimerkeistä ja ideoista. Onneksi koko maailmaa ei tarvitse tehdä valmiiksi kerralla, eikä yksin, vaan voi lähteä liikkeelle jostain ja etsiä tukea omista verkostoista ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

Vastuullinen metriikka

Asiantuntija Laura Himanen Tampereen teknillisestä yliopistosta puhui vastuullisesta metriikasta. Tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään yhä enemmän kvantitatiivisia indikaattoreita. Bibliometriikkaa hyödynnetään myös yksittäisten tutkijoiden arvioinnissa, esimerkiksi rekrytoinnissa ja palkitsemisessa. Jotta metriikka voidaan hyödyntää vastuullisesti, on ymmärrettävä sen rajoitukset. Jotta tutkijoita voidaan kohdella reilusti, on ymmärrettävä indikaattoreita.

Himanen esitteli vastuullisen metriikan työkaluina Leidenin manifestin, Dora-julistuksen ja Metric tide -vastuullisen metriikan pääperiaatteet. Kaikille näille on yhteistä:

• Tutkimuksen arvioinnin on oltava avointa.
• Tieteenalojen erot on huomioitava.
• Arvioinnin on oltava monipuolista, eikä esim. vain yhteen indikaattoriin perustuvaa.
• Arvioinnin kriteerit tulee määritellä avoimesti ja selkeästi. Myös arvioinnin taustalla oleva data tulee avata.
• Arvioitavalle tulee antaa mahdollisuus tarkistaa, miten arviointi on tehty.
• Datan ja menetelmien rajoitukset on kerrottava.
• Arviointimenetelmiä ja mittareita on arvioitava ja päivitettävä säännöllisesti.

Himasen mukaan vastuullisen metriikan kansainväliset suositukset ovat hyviä, mutta Suomessa on pyrkimys parempaan. Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV vastaa avoimen tieteen koordinoinnista ja Unifi -avoimen tieteen toimenpideohjelmasta. Vastuullisen metriikan ydinryhmä perustettiin 24.8.2018. Ydinryhmän tavoitteena on luoda kansallisen tason linjaus siitä, mitkä ovat vastuullisia tapoja tuottaa ja hyödyntää metriikkaa. Toisena tavoitteena on luoda liikennevalot metriikalle indikaattorien mahdollisten riskien tunnistamiseen.

Dynaaminen kumppanuus

Tietoasiantuntija, dosentti Marja Kokko ja professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta kertoivat dynaamisesta kumppanuudesta ja yhdessä kehittämisestä tutkimushankkeissa. Karonen siteerasi Arvi Korhosen ajatusta ”Historia on kirjojen tiedettä”, ja siksi yhteistyö kirjaston kanssa on tärkeää. Laitostasolla yhteistyö kirjaston kanssa on päivittäistä. Kirjasto on ollut mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa tietoasiantuntijan osaamista on hyödynnetty laajoissa ja systemaattisissa tiedonhauissa. Eri hankkeissa tarvitaan eri tyyppistä aineistoa ja kaikki aineistot on tunnettava tiedonhaussa. Tietoasiantuntijalla on syvällinen ymmärrys tietokannoista ja bibliometriikasta. Hän osaa erilaiset tiedonhankinnan kikat, esimerkiksi miten kirjastoluokitukset ovat muuttuneet ja miten se näkyy tiedonhaussa.

Toimimalla hankkeissa tietoasiantuntija kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan suhteessa tutkijan arkeen. Omaa tietoasiantuntijaverkostoa voi käyttää hyödyksi: kuka tietää ja mitä. Luonteva vuorovaikutus hankkeen eri toimijoiden välillä on tärkeää, samoin säännölliset tapaamiset ja yhteydenpito. Toimipisteiden läheisyys auttaa! Tuttuus ja luottamus, toisen asiantuntijuuden tunnistaminen, keskinäinen ymmärrys ja saman kielen puhuminen on oleellista yhteistyökumppanuudessa.

Esityksen jälkeen keskusteltiin siitä, mitä dynaaminen kumppanuus voisi merkitä tietoasiantuntijan työssä. Hanketyö lisääntyy tulevaisuudessa ja kirjaston on ängettävä itsensä mukaan hankkeisiin. Hankkeissa kirjasto tekee itseään ja osaamistaan tunnetuksi ja näkyväksi. Hanketyö on myös kokoelmatyötä, nähdään mitä kentällä tehdään ja mitä aineistoja tarvitaan.

Avoimuutta opetukseen

Tietoasiantuntija Juuso Ala-Kyyny Helsingin yliopiston kirjastosta kertoi miten avoin tiede ja tutkimus on ollut jo pitkään osa tiedonhankinnan opetusta. Perusopinnoissa avoimuus nähdään osana työelämätaitoja. Tiedonhankinnan MOOC-kursseilla on osiot datanhallinnasta ja avoimesta tieteestä.

Kirjasto toteutti Avoimen tieteen koulutusyhteistyöpilotin keväällä 2018. Lähtökohtana oli, että avoimen tieteen opetuksen tulee olla kiinteä osa opetusta, ei ylimääräistä. Kirjasto koordinoi pilottia, muttei tarjonnut valmista palvelua, vaan aloitteet tulivat koulutusohjelmien tarpeista. Pilotissa mukana olleilla kampuksilla hyödynnettiin opetuksessa avoimia julkaisuja, julkaisualustoja, dataa, lähdekoodia ja oppimateriaaleja. Pilotin perusteella todettiin, että asian näkyväksi tekemällä voidaan nostaa opetuksen laatua.

Tietoasiantuntija Mervi Miettinen Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta kertoi avoimesta tiedosta ja tutkimuksesta osana tiedonhankinnan opetusta. Ajatuksena opetuksessa on mitä opiskelija hyötyy avoimuudesta. Tiedonhankinnan opetusta on opintojen eri vaiheissa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään läpi kirjaston avointen aineistojen eroja ja etuja verrattuna avoimen verkon aineistoihin. Diplomityötä tekevien opiskelijoiden opetuksessa ajatuksena on opiskelijan avoimuus, esimerkiksi laitanko diplomityöni avoimesti verkkoon, ja miten hyödyn toimimalla itse avoimesti.

Tiimityötä ja osaamistarpeita

Anna Mikkonen ja Katja Laitila Hämeen ammattikorkeakoulusta esittelivät, miten moniammatillinen tutkimuksen tukipalvelutiimi toimii. Tiimissä on mukana kirjasto, strateginen viestintä, hankepalvelut ja tietohallinto. Palvelu toimii yhden luukun periaatteella. Tki-toimija ottaa yhteyttä tiimiin palvelunohjausjärjestelmän kautta, eikä hänen tarvitse tietää kuka asiasta vastaa. Moniammatillisessa tiimissä tarvitaan intoa ja sinnikkyyttä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen, sovituista asioista ja aikatauluista kiinnipitäminen sekä työaikaresurssointi voi olla haasteellista. Loistavia onnistumisiakin syntyy, samoin synergiaetuja. Tiimiläiset oppivat toistensa erityisosaamisesta ja kehittävät siten omaa asiantuntemustaan.

Tomi Rosti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta esitteli kirjaston tutkijan tukipalveluja. Kirjastossa toimii 14 tietoasiantuntijan tutkimuksen tuen tiimi. Tiimissä on tehty mm. koulutustarjotin yliopiston henkilökunnalle, kahden opintopisteen laajuinen tutkimuksen tiedonhankinta ja -hallinta -koulutus tohtorikoululaisille, rinnakkaistallennuspalvelu sekä järjestetty teemaviikkoja.

Anne Kakkonen Helsingin yliopiston kirjastosta kertoi miten tietoammattilaisten osaamistarpeita voi kartoittaa. Lähtökohtana oli selvittää tiimien osaamistarpeita ja millaista osaamista eri tehtävissä tarvitaan. Case-tiimejä olivat datatukitiimi ja tiedonhankinnan kouluttajat. Osaamista lähdettiin kartoittamaan miettimällä vastausta kysymykseen: olet rekrytoimassa itsellesi seuraajaa. Mitä osaamista hänellä pitäisi olla? Seuraavaksi mietittiin millä tasolla oma osaaminen on, mitä pitäisi kehittää ja onko minulla jotain osaamista mitä en käytä nykyisessä työssäni. Molemmissa tiimeissä kärkeen nousivat samat osaamistarpeet: itsensä johtaminen, pedagogiset taidot, viestintätaidot, verkostotaidot ja yhteistyötaidot.

Mitä eväitä lähti matkaan?

Tietoammattilaisen pitää uskaltaa hypätä pois omalta mukavuusalueeltaan. On oltava rohkea ja aktiivinen ja tungettava itsensä mukaan hankkeisiin, laitosten ja yksikköjen toimintaan. Työssä tarvitaan nöyryyttä opetella uusia asioita, ja on opittava myös sietämään, ettei rutiinitöitä enää ole. Uusilla aluevaltauksilla nostetaan omaa profiilia ja tehdään omaa osaamista ja työtä tunnetuksi. Nostamalla esille hyviä esimerkkejä, tuodaan palveluja ja omaa toimintaa organisaation tietoon.

Lue lisää:

Seminaarin ohjelma ja esitykset

https://www.stks.fi/koulutus/ilmoittautuminen-avattu-koko-kyla-kasvattaa-avoin-ja-eettinen-tiede-asiantuntijatyossa-seminaari/ viitattu 22.11.2018

Workshopit -yhteenveto https://edu.flinga.fi/s/E4XNUQD viitattu 22.11.2018

Kirjoittaja

Kirsi Mononen, informaatikko Karelia-ammattikorkeakoulu