Innostusta avoimeen oppimiseen ja oman osaamisen esiin tuomiseen

03.12.2024

Kuva: PxHere, CC0

Oletko koskaan miettinyt, miksi avaisit oppimateriaaleja tai opetustasi muille? Miten omien oppimateriaalien ja opetuksen avaaminen voisi olla hyödyllistä urapolullasi tai miten voisit tuoda esiin osaamistasi oppimateriaaleja ja opetuskäytänteitä jakamalla? Näitä kysymyksiä pohdittiin marraskuun alussa webinaarissa Innostu oppimateriaalien ja opetuksen avaamisesta ja tuo osaaminen esiin. Webinaarin toteutti Avoimen tieteen koordinaation (AVOTT) Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän Oppimisen vertaistuki -työryhmä, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia keskustella ja oppia toisten hyvistä avoimeen oppimiseen liittyvistä käytännöistä. 

Erilaisen hyvien käytäntöjen jakamiselle on tilaa, sillä webinaarin aluksi tehdyn kyselyn perusteella noin puolet vastaajista ei ollut koskaan jakanut materiaaliaan avoimesti (48%) tai käyttänyt muiden tekemää avointa materiaalia osana omaa opetustaan (53 %). Ilahduttavaa kuitenkin oli, että 43 prosenttia vastaajista oli satunnaisesti sekä avannut omaa oppimateriaalia että hyödyntänyt muiden avointa oppimateriaalia osana omaa opetustaan. Pohjaa avoimien oppimateriaalien jakamiselle ja hyödyntämiselle on siis jo olemassa ja webinaarin toivottiin kannustavan yhä enemmän tähän suuntaan.

Mukaan webinaariin saatiin monipuoliset asiantuntijapuheenvuorot, jotka täydensivät hyvin toisiaan kannustaen kuulijoita pohtimaan oppimisen ja etenkin oppimateriaalin avaamista omalta kohdaltaan. Saimme webinaarissa hyviä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten omaa oppimateriaalia kannattaa jakaa, miten tässä on hyvä huomioida ja miksi avoin oppimateriaalien jakaminen on hyödyllistä.

Avoimen oppimisen kehityskulku

Anne Rongas Mikkelin kaupungin liikelaitoksesta Otaviasta kertoi omista kokemuksistaan pitkään avointa oppimista toteuttaneena opettajana niin hyvine kuin huonoine puolineen. Avoimen oppimisen alkuaikoina blogit ja wikit sekä erilaiset somealustat olivat aktiivisten avoimesta oppisesta innostuneiden käytössä ja verkostoja syntyi yhteisen kiinnostuksenkohteen ympärille luontevasti.

Avoimuus mahdollistaa oppimiseen osallistumista heillekin, ketkä eivät ole mukana formaalissa koulutuksessa ja tekee jokaisesta oppijan, myös opettajasta. Verkostojen tuki antaa alustan opitusta keskustelemiselle ja näin syventää oppimista. Toisaalta pahimmassa tapauksessa julkaistuja oppimateriaaleja voidaan myös hyödyntää melko häikäilemättömästikin, joten oikeudenmukaisuuden avoimuuden puolustajia tarvitaan.

Oppimateriaalien avoimen jakamisen edut

Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta nosti esiin oppimateriaalien avoimen jakamisen hyötyjä. Avoin oppiminen ja oppimateriaalien avoin jakaminen on keino yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tutkitun tiedon levittämiseen myös yliopiston seinien ulkopuolelle. Avoimen oppimateriaalin tuottamisen voi myös nostaa osaksi hanketoimintaa, tästä esimerkkinä Critical -hanke, jonka piirissä tuotetut avoimet oppimateriaalit on nostettu hankkeen tuotoksiin muiden rinnalle.

Avoimen oppimisen konkreettisena hyötynä on samankaltaisten, useissa korkeakouluissa toteutettavien kurssien materiaalin yhteinen päivittäminen, kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja toisaalta tekemästäsi hyvästä työstä hyötyvät myös muut, vaikkapa uudet opettajat. Myös korkeakoulujen erilaiset painopistealueet ja kiinnostuksen kohteet syventävät ja monipuolistavat myös muissa korkeakoulussa opiskelevia opiskelijoita.

Hiljalleen oppimateriaalien avointa julkaisemista on alettu arvostamaan myös rekrytoinneissa entistä enemmän perinteisten mittareiden rinnalla ja oman osaamisen esille tuonti materiaalien laatijana helpottuu. Aloittaa voi pienillä askelilla, esimerkiksi jakamalla materiaalia ensin oman verkoston kesken ja kouluttautua avoimeen julkaisemiseen liittyvistä keskeisistä asioista. Myös Avointen oppimateriaalien kirjaston oman alan materiaalitarjontaan tutustuminen antaa hyvän kuvan siitä mitä on jo tarjolla ja miten päästä liikkeelle.

Mikä motivoi avaamaan omia oppimateriaaleja?

Kysyimme webinaarissa myös osallistujien ajatuksia siitä, mikä heitä motivoisi avaamaan oppimateriaalejaan avoimiksi? Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon ja selkeästi eniten motivoi oppimisen mahdollistaminen kaikille (66 %) ja yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet (60 %). Motivoivista tekijöistä noin neljänkymmenen prosentin tienoille sijoittui lisäksi oman osaamisen esille tuonti (46 %), opiskelijan materiaalien saannin helpottaminen (40 %) ja oppimateriaalien avaamisesta meritoituminen (37 %).

Oman osaamisen jakaminen avoimien oppimateriaalien kautta nähdään siis sekä opiskelijoiden oppimisen mahdollisimman laaja helpottaminen että oman osaamisen esille tuomisena muille. Koska opetuksen ja oppimateriaalien avaamisessa ei ole niin selkeää meritoitumisen mallia kuin esimerkiksi muussa julkaisemisessa, on hyvä pohtia myös keinoja miten oppimateriaalien avulla voidaan avata myös omaa osaamista laajemmin muille. Webinaarin viimeinen puheenvuoro avasi tähän yhden mahdollisen tavan.

Mikä on ePortfolio?

Anne-Maria Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoi kokemuksistaan pedagogisen osaamisen kuvailemisesta ja näkyväksi tekemisestä ePortfolion avulla. Me opimme koko ajan, ja ePortfolion etu on se, että sinne voi dokumentoida myös formaalin koulutuksen ulkopuolelta hankittua osaamistaan.

Opettajan osaaminen koostuu monista isoista kokonaisuuksista, joita läpileikkaa digitaalinen osaaminen. ePortfolio on hyvä keino tuoda esiin näiden kokonaisuuksien hallintaa ja oman osaamisen kehittymistä. Samalla tuo näkyväksi omaa käytännön osaamista. Käytännössä ePortfoliota voi koota verkon avoimiin palveluihin kuten blogeihin. Portfoliossa voi tuoda esiin oman osaamisen kuvauksen lisäksi esimerkiksi oppimateriaaleja, osaamismerkkejä, ejulkaisuja ja projekteja missä on ollut mukana. Korhonen esitteli omaa Eportfoliotaan, joka on tehty Wix.com-verkkoalustalle. ePortfoliot sopivat myös monille aloille opiskelijoiden käyttöön ja näitä tehdäänkin muun muassa opettajaopintojen aikana.

Mikä sitten vielä avaamisessa askarruttaa?

Webinaarin aikana saatiin monia hyviä käytännön esimerkkejä siitä, millä tavoin omia oppimateriaalejaan ja opetustaan voisi avata ja miten sen saa tehtyä näkyväksi myös omaa urapolkua ajatellen. Kysyimme osallistujilta kuitenkin vielä, mikä oppimateriaalien avaamisessa askarruttaa eniten? Tässäkin kohtaa sai valita useamman vaihtoehdon ja hajonta vastauksissa oli suurempaa kuin motivaatiosta kysyttäessä. 

Noin kolmenkymmenen prosentin tienoille nousi askarruttavissa asioissa vaihtoehdot:

  • Koen, etteivät oppimateriaalini ole vielä tarpeeksi viimeisteltyjä muiden käyttöön (34 %)
  • Minulla ei ole aikaa tuottaa avoimia oppimateriaaleja (29 %)
  • Olen epävarma, kuinka saan oppimateriaalista saavutettavaa (26 %)

Vastauksista voi ehkä lukea tarpeen sekä tällaisille webinaareille, joissa saa vertaistukea omaan tekemiseen että myös tarpeen saada tukea oman organisaation sisällä, jotta on mahdollista käyttää aikaa avoimien materiaalien tekemiseen laadukkaasti.

Webinaaritallenteet saatavilla avoimesti

Marraskuisen webinaarin esitysten tallenteet löytyvät katsottavaksi Avoimien oppimateriaalien kirjastosta (AOE):

Myös vertaistukiryhmän aiempi webinaaritallenne löytyy AOE:sta: Avoimen oppimisen palvelut Tampereen yliopistossa ja Laureassa/ Kati Syvälahti ja Aino Helariutta https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202405_00027648_4

Vertaisten tukeminen jatkuu myös vuonna 2025

Avoimen oppimisen vertaistukiryhmä jatkaa toimintaansa myös ensi vuonna ja luvassa on muun muassa kuukausittaisia Avoimen oppimisen vertaiskahveja ja suunnitteilla on myös webinaari avoimen oppimisen ja tekoälyn teemaan liittyen. Näistä löydät tietoa ensi vuoden alussa Avoimen tieteen tapahtumakalenterista
 

Kirjoittajat

Terhi Kaipainen

Tietoasiantuntija

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan muut artikkelit

Riikka Sinisalo

Tietoasiantuntija

Riikka Sinisalo toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa.

Kirjoittajan muut artikkelit

Kommentit

Jätä kommentti