Informaatiolukutaidon MOOC – kokemuksia Lahden ammattikorkeakoulusta

Lahden ammattikorkeakoulussa aloitettiin informaatiolukutaidon MOOC-kurssin pilotointi vuonna 2017. Samaan aikaan LAMKissa otettiin käyttöön informaatiolukutaidon uudet kehykset, joten luvassa oli melkoinen mullistus. Tulisi siis luoda uusia informaatiolukutaitokehyksiä noudatteleva kurssi, joka toimii tarvittaessa suurellekin opiskelijamäärälle ilman, että sen ylläpitoon kuluu liiemmin henkilöresursseja. Miten onnistuimme?

Informaatiolukutaidon MOOC (Massive Open Online Course) kurssi on osa 2 opintopisteen opiskelutaitojen MOOC-kurssia, jossa informaatiolukutaidon osuus on 0,5 opintopisteen laajuinen. Opiskelutaitojen MOOC-kurssin tarkoituksena on helpottaa toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä sekä toimia orientoivana opintojaksona ammattikorkeakouluun hyväksytyille opiskelijoille, joilla ei vielä ole tunnuksia LAMKin järjestelmiin. Niinpä siinä missä LAMKin opiskelijoille suunnatuissa tiedonhankinnan ohjauksissa on etsitty tietoa pääasiassa korkeakoulukirjaston lisensoiduista aineistoista, on MOOCissa sen avoimuuden vuoksi pakko keskittyä vapaasti verkossa oleviin tiedonlähteisiin.
 

Mistä on hyvä MOOC tehty?

Tutustuessamme aineistoihin siitä, millainen on hyvä MOOC, löysimme suunnittelumme tueksi tiettyjä hyviä käytänteitä ja periaatteita. Yleisimmät MOOC tyypit määrittelyineen on koottu taulukkoon 1.

TAULUKKO 1. MOOC –tyypit (mukaeltu Hiidenmaa 2013, 7 & Teppola ym. 2016)

MOOCien tyypittelyyn perehtyessämme päädyimme yhdistelemään ominaisuuksia xMOOCeista, jotka painottavat itsenäistä suorittamista ja automaattista palautetta sekä mukautuvista aMOOCeista siinä mielessä, että pyrimme huomioimaan opetusmateriaalien valinnassa erilaiset oppimistyylit, vaikkei takana olekaan erityistä verkkoanalytiikkaa ja mukauttamista. Lisäksi kurssissa on piirteitä myös Mini-MOOCista, koska asiantuntijaviestinnän osuuden työskentelytavan vuoksi kurssilla on rajoitetut ajat, jolloin se on avoinna.
 

Tiedonlähteiden arviointi keskiöön

LAMKin informaatiolukutaidon opetuksessa on aina painotettu tiedonlähteiden arviointia ja luotettavien tiedonlähteiden tunnistamista ja nämä teemat nousivat luontevasti pääosaan myös MOOCissa. Vaikka jo vuosia Lahden ammattikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoille opintopistesuorituksena toimineesta Informaatiolukutaidon verkkotestistä olisimme voineet vähemmällä vaivalla muokata myös MOOC-tyyppisen toteutuksen, ei se välttämättä olisi palvellut opiskelijoita riittävällä tasolla; verkkotestin suoritukseen kuuluu nimittäin luento-osuus, jota MOOCissa ei ollut tarkoituksenmukaista järjestää. Niinpä päätimme aloittaa suunnittelun puhtaalta pöydältä. 

Kurssin laajuutta pohtiessamme päätimme ottaa tähän 0,5 opintopisteen, tai 13,5 opiskelijatyötunnin laajuiseen kurssiin mukaan kolme informaatiolukutaidon kuudesta kehyksestä. Informaatiolukutaidon MOOC keskittyykin lähinnä tiedon arvioinnin kysymyksiin, kuten tekijyyteen ja tiedon prosessiluonteen ymmärtämiseen sekä tiedon arvon ja käyttöoikeuksien tuntemiseen, eli niihin informaatiolukutaidon kehyksiin joiden sisällöt soveltuvat kaikille, eivätkä edellytä pääsyä maksullisiin tietokantoihin. Nämä kehykset myös tukevat toisiaan tietyllä samankaltaisuudella, jossa teemoja käsitellään hieman eri näkökulmista, toinen toistaan tukien ja vahvistaen.

Teknisenä ratkaisuna päätimme hyödyntää LAMKin Moodle-alustan oppituntiaktiviteettiä, jonka avulla saimme luotua kokonaisuuden, jossa sisällöt ja tehtävät vuorottelevat, palastellen oppimista pienempiin osasiin. Päätimme myös jakaa kunkin kehyksen omaksi oppitunnikseen, jotta suorituksen voi tehdä haluamassaan järjestyksessä tai valita vain yhden tai kaksi osiota suoritettavakseen.
 

Ohjaavaa palautetta ja valmiita aineistoja

Opiskelijoilta tulee usein viestiä, jossa toivotaan enemmän henkilökohtaista ohjausta ja palautetta. Tätä tukee myös MOOCien osalta Teppolan, Vierimaan ja Ruhalahden (2016) MOOC-kurssien toimivuutta selvittävän kyselyn havainnot, joissa opiskelijat motivoituivat eniten kurssilla, jossa opettajan ohjaus on läsnä. Koska MOOCeissa henkilökohtaisen ohjauksen ja palautteen antaminen opiskelijoille ei ole mahdollista ajankäytöllisistä syistä, keskityimme alusta saakka automatisoituun, ohjaavaan ja mahdollisimman informatiiviseen palautteeseen. Mietimme opetuskokemuksen kautta, mitkä ovat tehtävien todennäköisimmät kompastuskivet ja avasimme näitä automaattisessa palautteessa. Näin opiskelija osaa kiinnittää huomioita merkityksellisiin asioihin oppimateriaaleissa ja kysymyksiin vastatessaan.

Erilaisia oppimistyylejä tukevien oppimateriaalien, kuten videoiden ja erilaisten tehtävien laatiminen on todella aikaa vievää, joten päätimme hyödyntää mahdollisuuksien mukaan valmiita aineistoja. Tässä yhtenä haasteena on kieli, suurin osa aiheeseen sopivista opetus- ja tietoiskuvideoista ovat englanninkielisiä. Päätimme käyttää niitä siitä huolimatta, koska korkeakouluopinnot tulevat kuitenkin edellyttämään videoiden ymmärtämiseen vaadittua kielitaidon tasoa. Lisäksi MOOC mahdollistaa laajemmankin lisätieto- ja testimateriaalien linkittämisen kuin perinteinen verkko-opetus, jolloin opiskelija voi omalla aktiivisuudellaan määritellä, kuinka syvällisesti kurssin sisältöihin tutustuu (ks. Teppola ym. 2016).
 

Päivityksiä ja positiivista käyttäjäpalautetta

MOOCin tekeminen ei ole loppunut siihen, kun ensimmäinen versio vihdoin julkaistiin ja ensimmäiset opiskelijat saivat kurssin suoritettua. MOOC on vaatinut pientä viilausta myös julkaisunsa jälkeen, sillä kaikki tehtävät ja palautteet eivät aina toimi niin kuin ennakkoon on ajateltu ja osa linkeistä saattaa myös vanhentua.

Onneksi opiskelijoiden yhteydenotot paljastavat tehokkaasti mahdolliset ongelmakohdat ja olemme päivittäneet oppimateriaaleja heiltä saadun palautteen pohjalta. MOOCin Moodle -alusta mahdollistaa myös suoritusaikojen seurannan, joka myös omalta osaltaan kertoo opiskelijoiden käyttäytymisestä kurssilla. Myös Moodlen oppimisanalytiikan avulla voidaan seurata kurssin tapahtumia ja arvioida ja tehostaa opiskelijan oppimisen etenemistä (Suhonen & Kinnari-Korpela 2017).

Suorituksia MOOC-kurssille on tällä hetkellä kertynyt yhteensä lähes 200. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus antaa kurssista palautetta vapaamuotoisesti Padlet-seinän avulla, mutta kovin moni ei tähän mahdollisuuteen ole tarttunut. Saatu palaute oli kuitenkin selvästi positiivista ja verkossa suoritettava kurssimuoto on ollut opiskelijoille mieleinen (Kamaja & Sinisalo 2018, 57).
 

Miten tästä eteenpäin?

MOOCin tekeminen on vaatinut informaatikoilta sekä ajattelutavan muutosta, että uskallusta kokeilla uutta. Vastapainoksi olemme kuitenkin tavoittaneet uuden kohderyhmän, tehneet hyvää yhteistyötä asiantuntijaviestinnän opettajien kanssa ja oppineet paljon uutta verkko-opetuksesta.

Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu lisää suosiotaan ja MOOC voi olla yksi tapa kohdentaa resursseja henkilökohtaiseen, ongelmaperusteiseen ohjaukseen massaluentojen sijaan. Lisäksi MOOC voi olla yksi ratkaisu laadukkaan IL opetuksen takaamiseen, jos kirjastojen opetusresurssit vähenevät. Kenties tulevaisuudessa amk-kirjastoilla on yhteinen ylläpidettävä informaatiolukutaidon MOOC?

Kiitokset

Haluamme kiittää Anna-Liisa Helosaloa hänen arvokkaasta panoksestaan informaatiolukutaidon MOOC-kurssin luomisessa.

 

Lähteet

Hiidenmaa, P. 2013. Jos vastaus on MOOC, mikä on kysymys? Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Helsinki: Helsingin yliopisto. [viitattu 16.5.2019]. Saatavissa:  https://www.suomentietokirjailijat.fi/media/lomakkeet_julkaisut_tietokirjallisuuden-lajit/jos_vastaus_on_mooc_hiidenmaa-pirjo.pdf

Kamaja, H. & Sinisalo, R. 2018. MOOC madaltaa kynnystä amk-opiskeluihin. Teoksessa Kamaja H., Vihtonen J. (toim.). Monen näköiset opiskelijan polut: Erilaiset, mutta sujuvat siirtymät opintojen nivelvaiheessa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 37. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. [viitattu 16.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-283-3

Suhonen, S & Kinnari-Korpela, H. 2017. Oppimisanalytiikka opetuksen ja oppimisen tukena. TAMKjournal. [viitattu 10.5.2019]. Saatavissa: http://tamkjournal.tamk.fi/oppimisanalytiikka-opetuksen-ja-oppimisen-tukena/

Teppola, T., Vierimaa, T. ja Ruhalahti, S. 2016. Oppimiskokemuksena MOOC. Teoksessa A.-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit II. HAMK Unlimited Journal 8.6.2016. [viitattu 16.5.2019]. Saatavissa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/oppimiskokemuksena-mooc/

Kirjoittajat:

Essi Prykäri, informaatikko, Lahden ammattikorkeakoulu

Riikka Sinisalo, informaatikko, Lahden ammattikorkeak