IGeLU 2016, Trondheim, Norja 5.9. - 8.9.2016 - Almaan ja lisätoiminnallisuuksiin perehtymässä

IGeLU-konferenssi järjestetään vuosittain, se kokoaa n. 300 Ex Libriksen käyttäjää Euroopasta ja Aasiasta sekä Australiasta. Pohjois-Amerikassa on oma käyttäjäryhmä - ELuNA - jolla on omat vuotuiset konferenssit. AMKIT-konsortion Järjestelmäkehitysryhmän edustajina ja osana kirjastojärjestelmän hankintaprojektia matkaan lähtivät Jussi Kärki (SAMK), Hannu Hahto (TAMK) ja Pertti Föhr (LAMK). Trondheimissa järjestetyn käyttäjätapaamisen ohjelmassa oli seminaari-sessioiden lisäksi tapaamisia sekä ExLibriksen (ProQuest) sekä Norjan BIBSYS-konsortion edustajien kanssa, näissä tapaamisissa saatiin erittäin tärkeitä järjestelmähankintaan liittyviä näkökulmia niin toimittajan kuin käyttäjänkin näkökulmasta.

VOYAGER

Voyager ei juurikaan näkynyt konferenssissa, sen ainoat eurooppalaiset käyttäjät tuntuvat löytyvän nykyisin Suomesta. Voyager Product Update -session yhdeksästä osallistujasta viisi oli Suomesta ja loput Australiasta tai USA:sta, näissä maissa Voyagerin käyttäjiä onkin edelleen varsin paljon ja mukana on erittäin suuria kirjastoja. Euroopan Voyager-kirjastojen vähäinen määrä näkyi siinä, että käyttäjistä kootut kehittäjäryhmät päätettiin yhdistää.

Tulevia versiopäivityksiä on kuitenkin tiedossa Voyageriinkin. 9.2 lienee Suomessa seuraavaksi (vuodenvaihteessa 2016-2017) päivitettävä versio, Voyager 10 on suunnittelussa. 2017 aikana julkistettavassa 10-versiossa tulevat työnkulkujen yksinkertaistaminen, käyttöliittymän fonttien toiminnallisuus, Global Data Changen muutokset ja parannukset hakuominaisuuksissa. Itse järjestelmään ei näyttäisi olevan tulossa muutoksia, kohtuullisen pienillä päivityksillä ja muutoksilla Voyageria elvytetään. Tulevaisuuden kehittämisen suhteen ei saatu lupauksia mutta eipä myöskään deadlineakaan, joten tuon kanssa pärjäilee vielä jokusen vuoden.

Konferenssin lopulla Yhdysvaltain huippuyliopistoihin kuuluvan Yalen edustajat esittelivät omaa järjestelmäratkaisuaan. Heillä oli vanhastaan kaksi kirjastojärjestelmää, Voyager ja Innovativen Sierra ja he olivat tänä vuonna ottaneet käyttöön Blacklight-nimisen discovery-ratkaisun. He olivat myös pohtineet kirjastojärjestelmän vaihtamista, mutta olivat tulleet siihen tulokseen, että he odottavat vielä järjestelmien kehittymistä. Voyagerin versio oli myös heillä 8, joten sattuu sitä paremmissakin piireissä. Hekin aikoivat päivittää Voyagerin 9-versioon lähiaikoina.

Voyager-käyttäjiä, huom. suomalaisten suuri osuus osanottajakunnasta.

ALMA

Alma on Ex Libriksen kehittämä ‘Next Generation System’, järjestelmätoimittajan sanoin: “Not Open Source, but Open”. Alman markkinakehitys on ollut suotuisa viime vuosien aikana. Vuoden 2015 aikana 221 instituutiota otti Alman käyttöönsä, mukana myös tämän vuotisen konferenssin isännöinyt BIBSYS. 2016 loppuun mennessä tuotannossa olevien instituutioiden määrän arvioidaan olevan 550. Konsortioita Almassa on vähintään sopimuksen solmineina asiakkaina 31 kappaletta, pienistä parin jäsenen yhteenliittymistä aina kansallisiin korkeakoulukirjasto -ratkaisuihin. Alman konsortio-ominaisuuksia on kehitetty paremmiksi, muun muassa raportoinnissa on panostettu konsortiotasoiseen analysointiin. Almassa on lähes puoli miljardia bib-tietuetta ja määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Erityisesti kiinnostava tilastoluku tulee RESTful APIen lukumäärästä, joka on yli 130 kappaletta. Näiden rajapintojen kautta siirtyy 1,2 miljoonaa API -kutsua päivittäin. Rajapintojen yhteydessä tapahtuu luonnollisesti ideoiden ja toteutusten vaihtoa kirjastojen kesken. Almassa olisi lisäoptiona mahdollisuus erilaisiin palveluihin kuten digitaalisten aineistojen hallintaan, pilvipalvelualustana tässä toteutuksessa toimii Amazon Cloud Storage ja tällä voisi toteuttaa vaikkapa Theseuksen kaltaisen palvelun.

Käyttäjiä on pyritty kuuntelemaan käytön kasvaessa, päivitysprosessia ollaan muuttamassa asiakasystävällisempään suuntaan. Almassa päivityksiä saadaan kuukausittain, joten Voyagerin kaltaisia isoja päivitysprojekteja ei ole odotettavissa. Asiakaspalautteen perusteella luodun käytännön mukaisesti uuden version ominaisuudet ovat testattavissa kahden viikon ajan ennen käyttöönottoa. Lisäksi seuraavan, n. kuukauden päästä tapahtuvaan päivitykseen tulevat ominaisuudet on luettavissa ‘Next Release Sneak Preview’ tiedotteissa, jolloin varautuminen päivitettäviin ominaisuuksiin voi alkaa hyvissä ajoin.

Ex Libriksen ja ProQuestin yrityskaupan myötä tuoteperheessäkin tapahtuu yhtenäistämistä. 2017 alkuvuodesta mahdollistuu mm. Summonin ja Alman integroituminen sekä Alman ja ProQuestin uuden KnowledgeBasen yhteenliittymä. Muutenkin ProQuestin kesken jääneessä Intotassa toteutettuja ominaisuuksia sisällytetään Almaan. Jo aikaisemminkin on tullut tietoon, että Primo Centralin ja Summonin indeksin ominaisuuksia ja kattavuutta pyritään yhtenäistämään. Muutenkin Alman osalta tavoitteena kuulostaisi olevan parempi asiakaskokemus, paremmat kirjaston asiakkaiden palvelut ja pienemmät käyttökustannukset prosessien tehokkuuden myötä.

Alman tukemia hankintaominaisuuksia tällä hetkellä ovat PDA/CDA, EDI, reaaliaikainen hankinta (mm. OASIS) ja kirjaston asiakkaiden suoraan tekemät hankinnat. Näihin on luvassa enemmän automatisointia ja parannuksia hinta- ja saatavuustietojen välittymiseen toimittajien suunnasta. Korkeakoulukirjastojen näkökulmasta ilahduttavaa on mahdollisuus isompaankin yhteistyöhön niin säännöstöjen ja profiilien yhteistuotannossa kuin myös eri formaattien sisällönkuvailun saralla. Alma sisältää myös raportoinnin työkalut yhteistyökeskittymien jäsenten vertailuun ja benchmarkkaukseen kuin myös itse konsortion tms. toiminnan seuraamiseen. Luonnollisesti valmiita Business Intelligence -työkaluja on myös luotu oman tietokannan seuraamiseen, joko valmiilla raporteilla tai Oraclen BI:een perustuvalla raporttigeneraattorilla. Vastapainona vaivattomuudelle suoria tietokantahakuja, saati sitten kirjoituksia, ei pilvipalveluissa enää tarvitse/voi harrastaa.

LEGANTO

Leganto on lukulista-sovellus, jonka voi hankkia Alman yhteyteen. Oikeastaan kyseessä on vähän enemmänkin kuin lukulista. Tällä palvelulla voidaan niputtaa yhteen luennoitsija, opiskelija ja tärkeänä osana kirjastopalvelut. Palvelu on vastaus ammattikorkeakouluissa esiin nousseelle tarpeelle linkittää kurssiaineistot toteutusten tietoihin. IGeLUssa keskustelimme aiheesta suoraan ProQuestin asiantuntijoiden kanssa sekä myös kuuntelimme käyttäjäkokemuksia. Lukulistojen luonti on helppoa hakutoimintoa käyttäen. Listaan voidaan hakea Almassa olevia painettuja aineistoja sekä e-aineistoja. Aineistoja voidaan tuoda ulkoisista lähteistä ja lisäksi omia digitoituja oppimateriaaleja voidaan liittää luetteloon mukaan. CiteIt! -työkalulla onnistuu jopa määriteltyjen sivustojen lisääminen lukulistalle. Luotu lista voidaan jakaa kirjaston henkilökunnalle, jossa voidaan katsoa mm. aineistojen hankintapyynnöt ja tarkistaa liitettyjen aineistojen tekijänoikeustiedot. Palvelun avulla voidaan myös välittää digitointipyyntöjä kirjastoon. Opiskelijalle voidaan näyttää mahdolliset tekijänoikeushuomautukset aineiston latauksen yhteydessä. Kirjastossa voidaan etsiä ja suositella korvaavia aineistoja sellaisen aineistojen tilalle, joiden tekijänoikeus ei mahdollista sen käyttöä kyseisessä tilanteessa. Lisäksi keskusteluyhteys toimii kurssin luennoitsijan, opiskelijoiden sekä kirjastolaisten välillä. Leganto voidaan yhdistää oppimisalustoihin, joista voidaan tuoda lukulistaan liittyvän kurssitoteutuksen tiedot sekä yhdistää kurssilaisten käyttäjätiedot Leganton ja oppimisalustan välillä.

Leganto vaikuttaa käyttökelpoiselle tuotteelle tällaisenaankin, mutta kehitys jatkuu edelleen. Raportointia kehitetään Leganton käytönseurannan omiin raportointitarpeisiin kuin myös luennoitsijan työkaluksi aineistojen käytön seurannasta opiskelussa. Leganton käyttäjäkokemuksen jakoi kanssamme Imperial College London. Heidän vanha mallinsa oli heidän omasta mielestään sekainen ja monimutkainen, jossa oli paljon räätälöintejä eri toimialoille ja lisäksi dokumentointi oli vähäistä. Käyttöliittymänä toimi monimutkaisen tietokannan päälle rakennettu lomake, jossa käyttäjällä oli paljon täytettäviä kenttiä. Kehitysyhteistyössä Ex Libriksen kanssa Imperial College analysoi ja paranteli työprosesseja. Uusien prosessien käyttöönotto, ja samalla myös Leganton, alkoi pienellä määrällä osastoja ja käyttäjiä. Uudessa käytänteessä lukulistojen aikatauluja on aikaistettu, ettei kaikki lukulistat ole samaan aikaan käsiteltävänä lokakuussa. Myös kirjastokeskeisyydestä on pyritty eroon ja lukulistaprosessi sisältyy akateemisiin pedagogisiin käytänteisiin. Tekijänoikeuksien hallintaan kehittyi Legantossa nyt toimiva ennakoiva ja reagoiva prosessi. Lisäksi Imperial Collegessa on panostettu digitoinnin laatuun, opiskelijan on mukavampaa saada helposti luettava kopio tutkittavakseen.

VUFIND ja PROQUEST/EX LIBRIS -TUOTTEET

VuFind on avoimen lähdekoodin hakuliittymä, joka meillä on tullut tutuksi erityisesti Finnan asiakasliittymänä. Monissa muissakin hankkeissa on toteutettu VuFindin liittymiä Voyagerin tai Alephin päälle, mutta niin vain mielenkiintoisista toteutuksista jenkkiläinen esiintyjä (ja VuFindin kehittäjä) nosti ensimmäisenä esiin Finnan. Onneksi paikalla oli myös Kansalliskirjaston väkeä, saimme nimittäin tässä yhteydessä kertoa monille yhdessä ja erikseen kotoisesta hankkeestamme ja sen totetutuksesta.

VuFind on taustajärjestelmästä riippumaton, mutta toistaiseksi Alman kanssa sitä ei vielä ole tuotannossa. Eipä hätää, kyllä Alma ja VuFind saadaan yhteen. Sveitsissä on kehitteillä ajurit (drivers) yhteistyössä Ex Libriksen kanssa. API-rajapintojen kanssa on vielä rajoituksia, mutta Ex Libriksellä on suunnitelmat olemassa näidenkin avaamiseen.

Konferenssissa kuultiin myös Bonnin yliopiston esitys siitä, kuinka he olivat jo muutama vuosi sitten integroineet Summonin ja VuFindin. Summon toimii indeksinä, VuFind hakuliittymänä ja SFX näyttää esim. e-lehtien saatavuustietoja.

BIBSYS

Olimme järjestäneet konferenssin sivuun tapaamisen Norjan BIBSYS-konsortion edustajien kanssa, vaikka toki heidän toimintansa ja järjestelmänsä oli esillä myös konferenssiesityksissä. BIBSYS on Norjassa toimiva opetus- ja tutkimusministeriön alainen palveluorganisaatio korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja kansalliskirjastolle. Kirjastoille BIBSYS tuottaa mm. kirjastojärjestelmän kehitys- ja ylläpitopalveluita. Muita palveluita korkeakouluille ovat DSpace, tutkimusdatan hallinta ja opetusteknologia. Taustajärjestelmäksi Norjassa valikoitui toisella yrittämällä Ex Libriksen Alma. BIBSYS halusi kilpailutuksessaan painottaa omia erityispiirteitään, ei niinkään sellaisia ominaisuuksia, jotka löytyvät kaikista järjestelmistä. Alma on ollut käytössä pari vuotta. Järjestelmän vaihtoprojektin aikana isojen ja pienten kirjastojen osalta oli ‘advisory group’, joka koostui isoista kirjastoista, kansalliskirjastosta sekä pienistä ja keskisuurista kirjastoista. Projektiryhmän kanssa on pidetty kuukausittaisia kokouksia. Isot kirjastot tuottavat ohjeistusta ja tekevät myös painokkaammin päätöksiä, pienet tyytyvät olemaan mukana. Isommat kirjastot ovat myöskin tyytyväisempiä Almaan kuin pienet, joilla resurssit ovat rajalliset. Asiakasliittymänä norjalaisilla toimii Primo, jossa kaikki ovat mukana. Avoimen lähdekoodin järjestelmät eivät olleet vaihtoehtona harkinnan jälkeen. Niiden katsottiin edustavan vanhaa tekniikkaa ja järjestelmän rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi BIBSYSin resursseilla. Ex Libriksen kerrottiin olevan halukas yhteistyöhön ja se myös onkin kehittänyt rajapintoja BIBSYSin tarpeisiin. Konsortio-ominaisuuksia on Norjassa painotettu; Network Zone on hyödynnetty ja asiakasdatan prosessointiin hyödynnetään erillisiä asiakasvarantoja, joita replikoidaan yhteispalveluna keskenään.

LOPUKSI

Kaikkiaan tämänvuotinen IGeLU-konferenssi oli hyvin järjestetty ja ohjelma oli ajankohtaista. Kannatti myös nähdä etukäteen vaivaa omien tapaamisten järjestämiseksi.

Ex Libriksen suuntaviiva on tällä hetkellä kohti pilvipalveluita. Uuden sukupolven järjestelmillä (Alma, Primo, Summon) pyritään entistä tehokkaampaan toimintaan myös asiakkaiden kannalta. Tukipalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota, kirjastojärjestelmistä mennään myös uusille alueille opetuksen suuntaan (Leganto, CampusM). Jatkossa datan analysointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Ex Libriksen siirtyminen ProQuestin omistukseen näkyi konferenssin yleisilmeessä piristävänä tapahtumana, Summon ja Primo mm. olivat paljon aikaisempaa enemmän esillä, samoin uudet palvelut Leganto ja campusM. Voyager ja Aleph ovat selvästi sivuroolissa. Myös IT-järjestelmien yksi tämänhetkinen  muotivirtaus – avoimuus – näkyi konferenssissa hyvällä tavalla, Ex Libris on avannut myös asiakaspalveluaan ja muuta toimintaansa avoimeen verkkoon.

Muutamien vuosien hiljaisemman vaiheen jälkeen näyttäisi siltä, että Ex Libriksen tuotteiden käyttäjät ovat myös selkeästi aktivoituneet ja alkaneet kehittää (ja vaatia kehittämistä) järjestelmiä tämän ajan vaatimusten mukaisiksi. Hyvä maku jäi konferenssista, mutta valitettavasti kävi kyllä selväksi, että olemme Suomessa jonkin verran jäljessä Länsi-Euroopan kollegoja digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Kirjoittajat ovat aktiivijäseniä Amkit-konsortion Järjestelmäkehitysryhmässä.

Pertti Föhr, LAMK

Hannu Hahto, TAMK

Jussi Kärki, SAMK