Hybridi toimii sähköllä - mutta kuka sammuttaa valot?

Työelämä vaikuttaa nyt kulkevan kriisistä toiseen ilman että työntekijällä on siihen kovinkaan suurta vaikutusvaltaa. Korona-ajasta siirryttiin suhteellisen saumattomasti aikaan, jossa suurena puheenaiheena on energia ja sen säästäminen. Kampukset ovat usein suuria ja ehkä vanhoja, rakennettu sellaisina aikoina, jolloin ikkunat olivat isoja ja katot korkeita, siis todellisia energiasyöppöjä. Olemme juuri saaneet opiskelijat takaisin kampuksille, mutta tuleeko kohta taas aika, jolloin valot sammuvat ja luokat tyhjenevät?

Ensimmäisiä viitteitä säästötoimenpiteistä on jo saatu. YLE uutisoi 14.9. esimerkiksi Oulun yliopiston suunnitelmista energian säästämiseksi, ja onneksi vaikuttaa siltä, ettei mihinkään dramaattiseen ole tarvetta, vaan kulutusta yritetään hillitä ns. pienillä puroilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa kampuksen lämpötilan laskeminen enintään yhdellä asteella, ilmastoinnin sammuttaminen yöaikaan sekä opetuksen keskittäminen hiljaisina aikoina.

Puolustusministeriö on antanut ohjeen sähkökatkojen varalle jo vuonna 2019. Oppaan viesti on selvä: poikkeustilanteeseen on syytä varautua ennakolta. Huoltovarmuuskeskus julkaisi vuosi sitten selvityksen sähkönkäyttöpaikkojen priorisoinnista. Sairaalat, hätäkeskukset, paloasemat - vielä on käytännön tasolla epäselvää, miten yhteiskunnan toiminnot laitetaan järjestykseen, jos energiapula pakottaa sähkökatkoihin.

Samaan aikaan tietoverkkojen epävarmuus on tullut konkreettiseksi. Savoniaan kohdistui helmikuussa massiivinen tietoturvahyökkäys. Venäläinen hakkeriryhmä ilmoitti elokuussa olevansa Valtioneuvoston julkaisuarkiston palvelunestohyökkäyksen takana. Myös Theseukseen on paikoin kohdistunut häirintää. Lyhyet verkkokatkot ovat arkipäivää ja vaikuttavat hybridityöhön.

Todennäköisesti useimmat korkeakoulut sitoutuvat 10.10. käynnistyvään Astetta alemmas -kampanjaan, joka haastaa tekemään näkyvän energiateon. Sananlaskussa sanotaan, että pienistä puroista tulee iso virta. Näin täytyy toivoa, sillä moni opiskelija kuten opettajakin on ollut iloinen siitä, että on päässyt takaisin kampukselle kohtaamaan toisiaan, ryhmäytymään ja yksinkertaisesti vaan nauttimaan vertaisten seurasta. Kirjaston hyllyjen välissäkin on ollut mukavaa kuhinaa.

Kirjastolaiselle hybridityö on usein monipaikkaisuutta. Välillä ollaan etätyössä ja välillä taas kampuksella. Korona-ajan alkuvaiheissa etätyö tuntui tosi houkuttelevalta kun työmatka kutistui kävelyyn huoneesta toiseen, mutta vähitellen se alkoi näyttää myös varjopuoliaan.

Yksiulotteinen kollega tietokoneen näytöllä ei ollutkaan ollenkaan niin mukavaa kahviseuraa kuin se kolmiulotteinen, elävä ja hengittävä toveri siellä työpaikan kahvihuoneessa. Kotona saattaa tulla myös kylmä, kun vastaavasti työhuoneessa saattaisi olla ainakin lämmin tunnelma vaikka lämpötilaa olisikin laskettu.

Työpaikalla on kiva olla, mutta ne taudit. Korona pyörii edelleen keskuudessamme ja influenssakauden ennustetaan jälleen olevan tavallista rajumpi. Mitä siis tehdä? Säästetäänkö itseämme, energiaa vai molempia? Korkeakouluissa voidaan joutua palaamaan kynän ja paperin käyttöön tulevana talvena.