Huomisen huoli

Tulevaisuuden arvaamattomuus muuttui Mikkelin Akatemian tämänvuotiseksi otsikoksi Huomisen huoli, jota käsiteltiin varsin monipuolisesti Loppiaisviikonloppuna Kasarmin kampuksella Mikkelissä. Tapahtuman puheenjohtaja dosentti Maria Mäkelä Tampereen yliopistosta avasi tilaisuuden: Hyvä tarina kertoo yksilön kokemuksesta, sisältää samastuttavia yksityiskohtia, on ihmisen ruumiin kokoinen ”käteen sopiva”, auttaa järjestämään kokemusta ajallisesti, torjuu kaaosta, asemoi toimijoita eettisesti ja sisältää opetuksen, ei tee selvää eroa faktan ja fiktion välille. Hyvä tarina ei kuvaa systeemiä. Teknologia ja talous ovat heikosti tarinallistettavia, kuten ilmastonmuutoskin on.

Sivistyksen tradition sisäistäminen

”Rakkaat savolaiset”, aloitti professori Matti Klinge, ja jatkoi, minulla on suuri rakkaus savolaisiin ja savolaisuuteen. Suomi jakaantuu e- ja ä-maailmaan. Savossa on Juhani Ahon e, pehmeä legato pohjalaisen staccaton vastapainona. Meillä kiihotetaan koko ajan: kohta tulee vaalit, kohta tulee sitä ja tätä, joko ostit sitä ja tätä. Minun lääkkeeni on ”ottakaa iisisti”, ajatelkaa kuin perinteisesti maalaisyhteisössä ajateltiin. Oli hienoa katsoa televisiosta 90-vuotiasta Tellervo Koivistoa, joka hallitsi itsensä täysin. Valtio-opin peruskurssi tuli käytyä, kun isä kertoi sodan jälkeen ensimmäisten vaalien vaalimainosten taustat silloiselle 8-vuotiaalle. Tämä on sanomaani kiihottamista vastaan. Se on kertomusta, joka lähestyy kaunokirjallista maailmaa.

Tradition siirto on ollut keskeistä elämässäni, Klinge jatkoi. Me olemme kaikki antiikin Kreikan jälkeläisiä. Kielemme on täynnä kreikkalaisia sanoja, jotka eivät ole lainattuja, niitä ei ole tarkoitus palauttaa. Ovat osa suomen kieltä nykyään. Käytämme niitä kreatiivisesti normaalissa elämässämme. Vertailuna kiinan kielessä ei ole sosiologiaa, historiaa, politiikkaa, kiinalaisten täytyy opetella nämä alusta pitäen. Toinen vaikuttava asia täällä Euroopassa on kristillinen usko, ei Kiinassa.

Klingen mukaan, puhumme sivistyneestä käytöksestä, tunnistamme sivistyneen ihmisen, kun hän tulee vastaan, vaikkemme ehkä osaakaan sitä määritellä. Käytännöllinen filosofia eli moraali, sillä ei ole ollut sijaa Suomessa ja tällä poikkeamme keskisen Euroopan maista. Arvojen pohtiminen on tärkeä tehtävä. Mitä sivistys on, sitä on mietittävä. Moraalisuuden korostaminen on se mitä klassinen kirjallisuus korostaa ja se on tärkeää. Sievä, kaunis, tasapainoinen löytyvät sivistyksen taustalta. Se ei ole pysähtynyt tila vaan koko ajan etenevä tila.

Tekoälyn ja digitalisaation vaikutus tulevaisuuteemme

Klinge mainitsi murteet, mutta pohjoisen murre jäi vielä pois. ”Ei mithään häthää!”, on se millä teitä lohdutan eli nyt on pohjoinenkin mukana, aloitti Jyväskylän yliopiston professori Pekka Abrahamsson. Televisiolta kesti 28 vuotta saavuttaa 50 miljoonaa käyttäjää, Abrahamsson aloitti. Pokemon Go:lta se vei 19 päivää. Tuntuuko että mainokset lukevat ajatuksesi? Tekoäly ennustaa kuluttajan tarpeet hämmästyttävän tarkasti. Aluksi ongelmia aiheuttivat ”murteet”, koska oli aina savolaisempi versio. Toisessa vaiheessa annetaan tekoälyn itse keksiä säännöt eli koneoppiminen alkoi 2012. Tekoäly on tyhmä mutta silti hyvä juttu. Rutiininäpertäminen vähenee. Hypetys ei välttämättä realisoidu kuten ennustettiin. 3D-tulostinta ei ole juurikaan ostettu koteihin.

Abrahamssonin mukaan on lupa ajatella uudella tavalla. Suomesta on huikea ponnistaa. Tekoälyn etiikka – saako robottikoiraa potkaista? Psykopaattinen robotti? Tulee kysymys yleisön joukosta. Saako robotti päättää hoidetaanko tiettyä potilasta? Läpinäkyvyyttä on rakennettava itse järjestelmiin. Kenen etiikan mukaan toimitaan 2070, jos länsimaiden ihmisiä on 8%. No, kiinalaisten! Huolettaa, koska jo nyt suhtaudumme niin huolettomasti.

Diginatiivistakin tulee vanhus

Ruoka on hupi, harrastus, nautinto, se ei siis ole vain nälän poistoa. Satiiria on helppo kirjoittaa, johdatteli kirjailija Minna Lindgren, ja kertoi että kirja Ehtoolehdon tuho oli suunniteltu absurdiksi farssiksi. Aiemmat osat oli toteutettu todenmukaisina ja kolmas osa oli ajateltu dystopiaksi: yhtäkään ihmistä ei tarvita vanhusten hoitamiseen. Älyseinä toimii jumalolentona, toimitusjohtajana. ”Minulla ei ole mielikuvitusta. Kaikki se teknologia jota kuvasin kirjassa, löytyy, on siis käytössä jossakin. Olen siis vaarallinen toimittaja”, luonnehti Lindgren.

Lindgrenin mukaan, me suomalaiset suhtaudumme teknologiaan kuin uskonnolliseen asiaan. Miksi vanhus tai Ylen työntekijä haluaisi tuhlata aikaansa seurustelurobotin kanssa värkkäämiseen? Ellemme pane aktiivisesti hanttiin, etenemme vääjäämättä merkilliseen suuntaan. Yksinkertainen puhelin vanhenee kolmessa vuodessa. Mikä on seurustelurobotin käyttöikä? Geronteknologia/ hoivateknologia paisuu, kun ihmiset eivät halua enää hoitaa toisia ihmisiä. Hoiva on auttamista ja läsnäoloa, jossa joku pesee, pukee, laittaa nukkumaan. Roboteilla ei synny säästöä. Kosketus on saattohoidon tärkein osa. Tunto on viimeinen asia jonka ihminen havainnoi ennen kuolemaa. Kaunis maisema ikkunan takana tai miellyttävä musiikki taustalla vähentävät kivun tuntua.

55-vuotiaan ihmisen elämässä on jatkuvaa ollut vain muutos, Lindgren toteaa. Pankkien kehittämät nettipankkitunnukset tarvitaan nykyään joka paikkaan. Olemme siis täysin riippuvaisia pankeista. Nettipankin chattirobotti esittää kysymyksen, haluatko puhua ihmisen kanssa, sitten kun asia on robotille liian vaikea. Diginatiivi on teini-ikäinen kansalainen, joka osaa käyttää kolmea konetta yhtä aikaa. Miksi ihailemme tätä? Koska emme tuon ikäisenä osanneet tuota samaa. Kaikki diginatiivin toiminta on viihdekäyttöä. Jos pitää mennä tekemään muutos verosivuille, ovat täysin pihalla. Kun ihmiset elävät pitempään, se on vanhuus mikä venyy, ei nuoruus. Todennäköisyys päätyä vanhukseksi kasvaa. Iän tuomat muutokset eivät ole poistumassa vaan pahenemassa. Kosketusnäyttö ei toimi, jos iho on liian kuiva. Myös diginatiivista tulee vanhus ja he ovat avuttomia, koska eivät ole oppineet elämään ilman älylaitteita. Hekin kaipaavat kosketusta. Ahdistus tulee siitä, että suuret muutokset tulevat hallitsematta. Jokainen uusi teknologia syntyy, kun joku haluaa rikastua. 64 hävittäjää eivät takaa meille turvallisuutta, koska emme tiedä mitä on tulossa. Ihmisellä on biologinen ikä. Keuhkokuumeeseen kuoleminen ei ole kivulias, jos vieressä on toinen ihminen ilman älylaitteita.

Lindgrenin puheenvuoro herätti keskustelua. Ambrahamsson luonnehti, että Amerikassa eläneenä hän näkee, että teknologialla on mahdollisuuksia pankkipuolella, mutta hoiva-alalla se on turhaa. Lindgren peräänkuulutti vielä sitä, että pankkipuolella tarvittaisiin kaksi vaihtoehtoa: nettipankki ja pankkineiti. Klinge halusi julkituoda, että Italiassa ja Venäjällä ihmiset ovat sydämellisempiä. Ihmisten läheisyys on siellä tärkeämpää. Lindgren kertoi matkustaneensa varsin paljon, myös maailmalla näiden Ehtoolehto -kirjojen takia. Maailmalla halutaan tietää ovatko kirjat fiktiota ja vastaan ”ei, kaikki on totta”. Miksi niin kritiikittömästi olemme hyväksyneet tämän kaiken! 90-luvun laman jälkeen meidät nosti Nokia. Edelleenkin uskotaan, että se on teknologia, joka nostaa. Haluan herättää kaunokirjallisuuden keinoin ihmisiä. Ystävyys on oleellinen osa elämää. Kun ihminen lukee tai kuuntelee musiikkia, hän on sosiaalinen.

Teknologisen kehityksen tuomat muutokset ja markkinatalouksien sopeutuminen

Työelämä ei ole muuttunut tilastojen valossa niin nopeasti kuin mediassa usein annetaan ymmärtää, raportoi ennustepäällikkö Markku Lehmus ETLAsta. Odotuksena on, että teknologian kehitys vaikuttaa jatkossa entistä enemmän työhön ja työtehtäviin. Keskeinen ajuri tässä on automaatio tai robotisaatio. Työn sisällöt muuttuvat, eivät katoa työpaikkoina. Robotit eivät pysty korvaamaan kokonaisia työpaikkoja, puhumattakaan ammateista. B. Gates on kannattanut robottiveroa, jonka tuotoilla voidaan vähentää tuloerojen kasvua ja rahoittaa kompensaatio, kun taas L. Summers on arvioinut, ettei se ole hyvä. Perusteluja ovat mm. muutkin teknologiat vähentävät työpaikkoja, robotit parantavat laatua ja mahdollistavat palveluja. R. Shiller esittää, että robottivero olisi osa laajempaa suunnitelmaa, matala ja mahdollisesti väliaikainen. Yleisön joukosta kuultiin ajatus, ettei robottivero ole hyvä, mutta luonnonvarojen käytön tehokkuus olisi eli hiilidioksidivero, kaivosvero olisivat kehittämisen arvoisia.

Päätöksenteko ja tulevaisuus – päätösanalyyttinen näkökulma epävarmuuksien hallintaan

Päätösanalyysi on tavoitteiden, päätösvaihtoehtojen ja epävarmuuksien matemaattista mallintamista, esitti Aalto-yliopiston professori Juuso Liesiö. Huoltovarmuuskeskuksella on varsin hyvä esitys epävarmuuden kartoittamiseen: globaali keskinäisriippuvuus, aseellinen valtapolitiikka, blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen, teknologinen maailmanjärjestys, idän dominanssi jne. Liesiön oma esimerkki liittyi Skotlannin ruoka-asioihin, ja kuinka siellä on kartoitettu tietyn menetelmän avulla epävarmuuksia niihin liittyen. Tulevaisuuden epävarmuus ei ole itsessään huono asia, mutta se tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Valitaan se vaihtoehto, joka on mahdollisimman hyvä monissa tulevaisuuksissa. Yleisö halusi tietää, miten poliittisessa päätöksenteossa epävarmuudet otetaan huomioon, ja Liesiö arvioi, että valitettavan vähän.

Muserrummeko ympäristön muutoksiin?

Biodiversiteettikriisi on yhtä vakava kuin ilmaston muutos. Käynnissä on ennenäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä, starttasi Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) edustaja Jari Lyytimäki. Ihminen sopeutuu outoihinkin asioihin, mutta muu eläinkunta ei. Jos on pakko, pukeudumme suojapukuun aina ulos mennessä. Eläin ei voi pukeutua suojautuakseen säteilyltä. 3% Suomen yötaivaasta on luontaisesti pimeä. Suomi on yksi kirkkaimmin valaistuista maista, vaikkei marraskuussa uskoisi. Suomalaisten hyvinvoinnin pohja on hatara. Taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointimme perustuu ulkoistukseen. Vain makea vesi on Suomessa kelvollisen käytön tasolla. Maankäytön muutokset ovat suhteellisen keskimääräisellä tasolla. Kaikki muut Syken seuraamat asiat ovat huonolla tasolla: typpi, fosfori, hiilidioksidipäästöt. Linnun radan käsikirja liftareille: No panic! on hyvä ohje. Tieto tuottaa ahdistusta, ja sen takia tarvitaan mukaan myös ilo ja innostus.

Luottamuksen ja epävarmuudensietokyvyn merkitys tulevaisuuden kohtaamisessa

Pitää ymmärtää ongelma, jotta voi miettiä mitä sille tehdä, esitti IIASAn vanhempi tutkija Leena Ilmola-Sheppard, ja jatkoi: Olen systeemitutkija. Kun totuudella ei ole merkitystä, vain tarinoilla on, niin missä mennään. Mihin se johtaa meidät? Me ihmiset reagoimme yllättävillä tavoilla eri asioihin. Kun asiat tulevat syliin, se alkaa vaikuttaa. Miten sijoittajat voivat ajatella, että pörssikurssien kasvu jatkuu ja jatkuu? Kaikki epävarmuudet ovat tekemisissä keskenään. Kaikki liittyy kaikkeen. Jopa 45% Suomessa tapahtuvasta arvonluonnista ei ole täällä verotuksen piirissä vaan siirtyy rajojen ulkopuolelle. Maailman mittakaavassa ollaan täysin avoimia ulkoisille häiriöille. Mitattavissa olevia epävarmuuksia ovat metrojuna ja kookospähkinä. Ontologisia epävarmuuksia ovat mustat joutsenet ja äärimmäiset yllätykset.

Resilienssiä kuvaavat ennakointi, sopeutuminen, ketteryys, aktiivinen oppiminen, kyky menestyä tapahtuipa mitä tahansa, Ilmola-Sheppard jatkoi. Resilienssin parantamiseen tarvitaan omia resursseja ja sosiaalista pääomaa. Omien resurssien puolella voidaan monipuolistaa osaamista, hajauttaa taloudellisesti. Kun symbianosaajia ei tarvita, mitä he tekevät? Älä tukeudu sähköön, leivinuuni voi pelastaa pulasta. Sosiaalisen pääoman varsin hyvä esimerkki oli se täällä jo aiemmin kuultu lumpeiden raivaus rehevöityvästä lähijärvestä ranta-asujien porukalla. Sellaista lisää. Yleissivistys on sitten se kolmas tarpeellinen elementti. Luopioisissa yritetään muuttaa junan suunta eli koulun lakkauttamisajatus käännettiin toisinpäin. Jos Siikalatvalta myy omakotitalon, voi ostaa sillä rahalla autotallin Hiekkaharjusta, se on tätä päivää. Osalla homma toimii, kaikilla ei. Niillä joilla ei toimi, tuottavat ison laskun tulevaisuudessa yhteiskunnalle. Keskittyminen jatkuu niin kauan, kunnes systeemi on liian jäykkä. Sitten se romahtaa. Murtumakaudet ovat raskaimpia köyhimmille, heikoimmille. Nopealiikkeisessä maailmassa SISUsta voi tulla meille, suomalaisille, ongelma. Pidämme liian kauan kiinni asiasta. Käytetään maalaisjärkeä, se on hyvä asia.

Kirjoittaja:

Kirsti Karttunen, tietoasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lue lisää:

Mikkelin Akatemia 4.–5.1.2019. Huomisen huoli –seminaarin esityksiä.