HTK2023-ohje koskee vain osaa tutkimustoimintaa: Opinnäytetöiden plagioinnin tutkinta korkeakouluille

Tutkimuseettinen neuvottelukunta päivitti keväällä 2023 kansallisen tutkimuseettisen ohjeensa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK-ohje). HTK-ohje 2023 on laadittu yhteistyössä tutkimusyhteisön kanssa. Ammattikorkeakouluissa huomiota herätti se, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden HTK-loukkausepäilyt siirrettiin TENKiltä korkeakouluille itselleen käsiteltäväksi. Mistä tässä oikein on kyse?

Suomeen perustettiin Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) vuonna 1991 annetulla asetuksella (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta A1347/1991). Asetuksen mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä tutkimuseettisiä kysymyksiä ja ongelmia, edistää tutkimusetiikkaa ja tiedottaa tutkimuseettisistä kysymyksistä. Myös TENKin englanninkielisessä nimessä käytettiin aluksi sanaa tutkimusetiikka (The National Advisory Board on Research Ethics), mutta myöhemmin nimeen muutettiin käsite tutkimuksen integriteetti (National Board of Research Integrity).

TENKin näkyvin toiminnan muoto on ollut sen laatimat Hyvän tieteellisen käytännöt ohjeet (HTK), joihin on ajoittain tehty pieniä muutoksia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan ohjeistusta. Pääosin ohjeistus, joka noudattaa hallintomenettelyn ja rikoksen tutkinnan prosessia ja sanastoa, on pysynyt samanlaisena kolmekymmentä vuotta.

Jotta vilppiepäilyä käsiteltäisiin, pitää olla ilmoitus epäillystä vilpistä, minkä perusteella tehdään esiselvitys ja mahdollisesti varsinainen tutkinta, joista vastaa aina korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ylin johtaja. 2000-luvulla, ennen viimeistä HTK2023-ohjetta, ohjeistuksen nimettiin käsittelevän myös ammattikorkeakouluopiskelua, kun ohjeiden mainittiin koskevan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöitä (YAMK-opinnäytetyö) (TENK 2012, 10). Käsittelen tässä kirjoituksessa ensiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjeita erityisesti ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja toiseksi pohdin korkeakouluissa tapahtuvan vilpin monimuotoisuutta, jota HTK-ohje ei käsittele.

HTK-ohjeet 1994–2023

Ensimmäisessä tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa oli jäseninä suomalaisen tiedemaailman kärkeä, kuten Erik Allardt ja Jorma Palo, joista Palo jatkoi jäsenenä myös seuraavilla kahdella toimikaudella (TENK 2022a). Ensimmäisen kansallisen ohjeensa, Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi, TENK julkaisi vuonna 1994. Vuonna 1998 ohjeet päivitettiin ja käsite ”hyvä tieteellinen käytäntö” otettiin käyttöön, kun ohje otsikoitiin näin: Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja tieteellisessä tutkimuksessa ilmenevän vilpin ehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja tutkimiseksi. Tämän ohjeen otsikossa tutkimus on rajattu tieteelliseksi. Vielä vuoden 2002 ohjeissa käsitellään loukkauksia (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen), mutta myöhemmissä ohjeissa loukkausepäilyjä (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, 2012 ja 2023).

Kun tutkimuseettinen neuvottelukunta perustettiin ja ensimmäiset ohjeet julkaistiin, ammattikorkeakoulujärjestelmää oltiin vasta luomassa. Vuoden 1998 ohjeessa ei mainita vasta perustettuja ammattikorkeakouluja, vaan ohjeet on suunnattu yliopistojen tiedeyhteisölle. Vuosien 2002 ja 2012 ohjeissa ammattikorkeakoulut ovat mukana yliopistojen ja tutkimuslaitosten rinnalla ja näissä ohjeissa myös yritysten kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus- ja kehitystyö mainitaan.

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta ja vilppiepäilyjen käsittelystä koko sen prosessin ajan on rehtorilla ja johtajalla. Vuoden 1998 ohjeessa vastuussa on ”Yliopiston rehtori tai tutkimuslaitoksen johtaja”, vuoden 2002 ohjeessa vastuu on ”Yliopiston tai ammattikorkeakoulun rehtorilla ja tutkimusorganisaation johtajalla” (2002), vuoden 2012 ohjeessa ”Yliopiston rehtorilla – tai yliopiston niin päättäessä kanslerilla –, ammattikorkeakoulun rehtorilla tai tutkimusorganisaation ylimmällä johtajalla” (2012) ja vuoden 2023 ohjeessa vastuussa on ”Organisaation ylin johtaja”.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan nimessä mainitaan sana tutkimus, ja myös HTK2023-ohjetta sovelletaan ”kaikkeen tieteelliseen, taiteelliseen ja muuhun tutkimustoimintaan ja TKI-hankkeisiin sekä näiden elinkaaren aikaisiin toimintoihin” (TENK 2023, 9), mikä pitää sisällään myös ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja TKI-toiminnan. Kuitenkin HTK2023-ohjeen seuraavassa lauseessa todetaan, että ”Tekstin tiivistämiseksi kokonaisuudesta käytetään tässä ohjeessa jatkossa ilmaisua tieteellinen toiminta”, jossa sana tieteellinen sulkee pois ammattikorkeakouluissa toteutettavan soveltavan tutkimuksen. Näin HTK2023-ohjeeseen muodostuu sisäinen ristiriita, kun ensin ohje kattaa myös muun tutkimustoiminnan ja TKI-hankkeet, joita toteutetaan ammattikorkeakouluissa ja YAMK-opinnäytetöissä, mutta seuraavassa lauseessa ohje rajataan koskemaan vain tieteellistä toimintaa.  

Ammattikorkeakoulujen asema vaihtelee HTK-ohjeissa

Uusin HTK2023-ohje ei enää koske ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisia opinnäytetöitä. Vuoden 2002 HTK-ohjeeseen ammattikorkeakoulut otettiin mukaan ensimmäisen kerran; silloin ohjeessa ei kuitenkaan ollut mainintaa opinnäytetyöstä. Vuoden 2012 ohjeessa ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen opinnäytetöiden (YAMK-opinnäytetyöt) vilppiepäilyt esitettiin käsiteltäväksi HTK-prosessissa (TENK 2012, 10), mikä on viety myös Arene ry:n vuonna 2019 laatimiin opinnäytetyön eettisiin ohjeisiin (Arene 2019).

Ammattikorkeakoulut ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetyöt kuuluivat yksiselitteisesti HTK2012-ohjeen piiriin vuosina 2012–2022. Vuonna 2016 TENK lausui ammattikorkeakouluista näin:

"TENK katsoi, että ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita ja niiden opetushenkilökunta kuuluu korkeakoulun tiedeyhteisöön. Heidän tulee siksi noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös tiedeyhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa, myös sosiaalisessa mediassa, jos asiayhteys liittyy heidän opetus- tai tutkimusalaansa" (TENK 2016).

TENKin vuosikertomuksissa kuvattiin aiemmin myös ammattikorkeakouluihin tulleita HTK-loukkausilmoituksia ja niiden käsittelystä oli tapauskuvauksia muiden tapausten joukossa. Vuonna 2019 TENK muutti vuosikertomustensa rakennetta niin, että ammattikorkeakouluja koskevien lausuntojen tiivistelmiä ei enää julkaistu. Asia kuitataan vuosikertomuksessa yhdellä lauseella näin:

"Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa." (TENK 2019, 13).

TENK alkoi siirtää ammattikorkeakoulujen YAMK-opinnäytetöitä pois HTK-ohjeen piiristä jo ennen HTK2023-ohjeen voimaantuloa. Vuonna 2020 TENK kirjelmöi lehdelle Journal of Academic Ethics, että HTK2012-ohje ei Suomessa koskekaan korkeakouluopintoja (TENK 2020a). Televisiohaastattelussa TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof nimesi ammattikorkeakoulujen maisteritasoiset ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt harjoitustöiksi, joita HTK-ohje ei koske (MTV 2020).

Nämä TENKin lausumat ovat jyrkässä ristiriidassa paitsi HTK2012-ohjeen kanssa myös ammattikorkeakoulujen myöntämiltä ylemmiltä korkeakoulututkinnoilta (Master's degree) ja YAMK-opinnäytetöiltä (Master's thesis) vaaditun laadun kanssa. Ylempien korkeakoulututkintojen tulee täyttää eurooppalaisen osaamistasokuvauksen mukaisen tason EQF7 vaatimukset (EQF2017, OKM 2018). Kun opiskelija saa maisteritasoisen tutkinnon mistä tahansa korkeakoulusta, on yhteiskunnan eri toimijoiden, mukaan lukien työnantajien, työtovereiden ja alaisten, voitava luottaa siihen, että korkeakoulun myöntämä tutkinto täyttää ylemmän korkeakoulututkinnon koulutustasovaatimukset ja tutkinnon suorittanut omaa tutkinnon vaatimat valmiudet eikä tutkintoon sisälly vilpillisiä suorituksia.

Muutoksen soveltaminen ammattikorkeakouluissa

Kaksi ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) on viitannut TENKin 15.4.2021 tekemään päätökseen ja jättänyt käsittelemättä YAMK-opinnäytetöitä koskevat plagiointiepäilyilmoitukset. Mitä asiaa TENKin päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole tiedossa. Esimerkiksi Haaga-Helia ei enää tutkinut YAMK-opinnäytetyön (Master's thesis) sisältämää anastamista, plagiointia, sepittämistä tai piittaamattomuutta seuraavilla perusteilla:

"TENKin uuden linjauksen mukaan (pöytäkirjanote 15.4.2021):
Mikäli opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli, opinnäytettä voidaan pitää tieteellisenä ja näin ollen asian käsittelyn voi katsoa kuuluvan HTK-ohjeen alaan. Jos opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa.” (Haaga-Helia, rehtorin päätös 26.4.2021).

LAB-ammattikorkeakoulun rehtori ei viittaa päätöksessään suoraan TENKin 15.4.2021 pöytäkirjaan. Sen sijaan hän toteaa, että maisteritason tekstiä ei tutkita, koska se ei ole tieteellinen:

”Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.”  (LAB-ammattikorkeakoulu, rehtorin päätös 26.4.2021).

HTK2023-ohjeen taulukon 2 (s.10), ”Esimerkkejä toiminnasta, johon sovelletaan HTK-prosessia HTK-ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa”, ensimmäisessä kohdassa todetaan, että HTK-ohjetta sovelletaan myös muussa kuin tieteellisessä tutkimuksessa, kun rivi on otsikoitu näin: ”Tieteellinen ja muu tutkimustoiminta sekä TKI-hankkeet.” TKI-toiminta on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa ja yksi merkittävä ammattikorkeakoulujen rahoitusperuste. Ammattikorkeakoulujen OKM:lle lähettämissä tiedoissa YAMK-opinnäytetyöt on tilastoitu ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnaksi (ks. Vipunen 2023, hankkeistetut opinnäytetyöt ja TKI-opintopisteet).

Arene ry:n ylläpitämän TKI.fi-sivuston mukaan ”TKI-toiminnalla on myös ehdottoman tärkeä kytkös koulutukseen ja opetukseen. Ammattikorkeakoulujen opetus järjestetään usein työelämältä saatujen projektien muodossa ja opinnäytetyöt toteutetaan työpaikoille tehtävinä kehittämishankkeina. TKI-työn avulla myös varmistetaan koulutuksen sisältöjen kytkeytyminen uusimpaan tietoon ja osaamiseen.”.

YAMK-opinnäytetöissä opiskelijat ovat itse nimenneet työnsä tutkimuksiksi, joissa he käyttävät tutkimusmenetelmiä. Kyse on muusta kuin tieteellisestä tutkimustoiminnasta ja työ voi olla osa ammattikorkeakoulun TKI-hanketta. HTK2023-ohjeesta kuitenkin rajattiin pois kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiset opinnäytetyöt, eivätkä ”Ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytteet sekä yliopistojen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteet” enää kuulu HTK-ohjeen piiriin (HTK2023, 9). Kun HTK2023-ohje toisaalla rajataan koskemaan vain tieteellistä tutkimusta ja toisaalla se koskee myös muuta tutkimustoimintaa ja TKI-hankkeita, HTK2023-ohjeen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta sekä kuuluu että ei kuulu HTK-ohjeen piiriin.

Vilppiä on monenlaista

HTK2023-ohje mainitsee, että ”Sähköinen plagiaatintunnistus on saatu työkaluksi vilpin ennaltaehkäisyyn.” (TENK 2023, 3). Tämä väittämä on hyvin ongelmallinen, koska ei ole olemassa järjestelmää, joka tunnistaisi plagioinnin. On ainoastaan järjestelmiä, jotka tunnistavat tekstien samankaltaisuutta, ja plagioinnin toteaminen jää aina tekstiä arvioivalle henkilölle. Sähköisia text matching -järjestelmiä alettiin käyttää englanninkielisellä korkeakoulutusalueella 2000-luvun alussa ja Suomessa 2010-luvulla. Sitä, miten järjestelmät tunnistavat suomenkielisten tekstien samankaltaisuutta, miten järjestelmiä käytetään tai mitä tuloksia järjestelmien käytöstä on saatu, ei ole Suomessa tutkittu. Kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että järjestelmien käyttö on johtanut kopioidun tekstin muokkaamiseen, mille myöhemmin on annettu nimeksi esimerkiksi pseudokirjoittaminen (pseudo-writing, Skaar 2015) ja deplagiointi (de-plagiarising, Wrigley 2019). Väittämän toinen virhe on oletuksessa, että vilppiä ennaltaehkäistäisiin tarkastamalla teksti, tavallisimmin opinnäytetyö, vasta tekstin valmistumisen jälkeen.

Kun HTK2023-ohje on rajattu tieteelliseen tutkimukseen – ja korkeakouluopiskelu on nyt rajattu ohjeen ulkopuolelle – Suomessa ei ole yhtenäistä, opiskeluvilppiä koskevaa tiedonkeruuta tai ohjeistusta. Kari Silpiö (2012) käsitteli gradussaan kansainväliseen näyttöön perustuen opiskeluvilpin eri muotoja (ks. Silpiö 2012, taulukko 13, 47–49). Opiskeluvilppiä voidaan tarkastella erilaisiin arvioitaviin suorituksiin, kuten tentteihin, oppimistehtäviin, harjoitteluihin ja opinnäytetöihin liittyvänä vilppinä. Teksteissä olevan plagioinnin lisäksi vilppiä voi olla tekstin kääntäminen väärin, havaintojen ja tulosten muuntelu, lähteiden muuntelu ja tekstin sepittäminen. Opinnoissa vilppi ilmenee myös valehteluna, väärentämisenä, kertomatta jättämisenä, häirintänä ja opintosuorituksen arvioijaan vaikuttamisena.

Ruotsissa korkeakouluissa ilmenevää vilppiä on raportoitu vuosittain jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuoden 2022 korkeakoulujen kurinpitotoimia käsittelevässä raportissa vilppi on jaoteltu aiempien vuosien tapaan seuraavasti: 1. lunttilaput ja luvattomat apuvälineet, 2. luvaton yhteistyö, 3. plagiointi, 4. dokumentin väärentäminen, 5. opetuksen tai muun toiminnan häiritseminen, 6. seksuaalinen tai etninen häirintä (Kyrk ym. 2023, 5). Jo vuonna 2005 Ruotsissa kiinnitettiin huomio vilppitapausten kasvuun vuodesta 2001 lähtien, ja erityisesti plagioinnin lisääntymiseen (Högskoleverket 2005). Vilppitapausten määrä kasvoi vuosittain ja huippumäärä vilppiä tilastoitiin korona-aikana vuonna 2021 (yhteensä 3055 tapausta). Ruotsissa plagiointi yleistyi edelleen 2010-luvulla ja huippuvuosi oli vuonna 2021: yhteensä 1874 plagiointitapausta. (Axelsson, Viberg & Kyrk 2022, 8.) Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että Suomen korkeakouluissa paljastui samaisena etäopiskelun vuotena 2021 yhteensä seitsemän vilppitapausta ja neljä piittaamattomuustapausta (TENK 2022b, 10). 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019) toteaa, että suomalainen tutkimuseettinen ohjeistus on havaittu hyväksi määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin, missä ja miten tämä hyvyys on määritetty. OKM on ollut vaitonainen korkeakouluissa tapahtuvasta vilpistä ja näin Suomi on asettanut itsensä Euroopan korkeakoulutusalueella erikoiseen asemaan. Suomessa korkeakouluopintoihin liittyvää vilppiä ja plagiointia ei ole käsitelty muutoin kuin HTK-ohjeiden avulla tehtyjen vilppiepäilyilmoitusten kautta. Vilpin määrää ja ilmenemismuotoja ei ole kartoitettu.  

Heinäkuussa 2022 Euroopan neuvoston ministerikomitea julkaisi 46 jäsenvaltiolle suunnatun suosituksen, jonka ajatellaan auttavan koulutuksessa tapahtuvan vilpin ja petosten käsittelyssä (suosituksen otsikossa käytetään käsitettä education fraud) (Euroopan neuvosto 2022). OKM ei ole reagoinut tähän suositukseen, ainakaan julkisesti. Suosituksessa koulutus käsitellään laajana: koulutukseen pääsy, kaikki koulutuksen tasot ja toteutusmuodot, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen. Yksi tärkeä suositus on kiinnittää huomiota vilpillisten palveluiden mainostamiseen, mitä tapahtuu internetin, sosiaalisen median ja opiskelijoiden sähköpostin kautta. Suosituksen tavoitteena on mm. edistää koulutuksen laatua poistamalla koulutuksessa tapahtuvat petokset, suojella opiskelijoita, tutkijoita ja henkilöstöä kaikilla koulutustasoilla sellaisilta organisaatioilta ja henkilöiltä, jotka myyvät (ja mainostavat) vilpillisiä (fraudulent) palveluita, seurata teknologian kehitystä, joka voisi tukea uusia petosmuotoja ja helpottaa alan kansainvälistä yhteistyötä.

Yhteenveto: Suomessa vilpin käsittely on eri asia kuin muualla

Suomessa on valittu erilainen suhtautuminen vilppiin korkeakouluissa kuin muissa Euroopan maissa. Asetuksen mukaan TENKin tehtävä on käsitellä tutkimustoimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön toimielimenä toimiessaan ollut ainoa taho, joka on käsitellyt (osaa) korkeakouluissa tapahtuvasta vilpistä. OKM on pitäytynyt vilpin raportoinnissa ainoastaan TENKin raportointiin, eikä korkeakouluilla ole ollut velvollisuutta esimerkiksi Ruotsin tapaan todeta ja raportoida vilpin määrää.

2000-luvulla, ennen viimeistä HTK2023 -ohjetta, HTK-ohjeistuksen nimettiin käsittelevän myös ammattikorkeakouluopiskelua, kun ainakin ylemmän tutkinnon opinnäytetyön oletettiin noudattavan hyvää tieteellistä käytäntöä. Tämä on ainoa ajanjakso, jolloin OKM on – TENKin laatimien HTK-ohjeiden kautta – ohjeistanut korkeakouluopintojen vilppiepäilyjen käsittelyä.

Muutoin korkeakouluissa tapahtuvan vilpin ja plagioinnin käsittely puuttuu Suomesta, missä Suomi poikkeaa muista Euroopan maista ja englanninkielisen korkeakoulualueen käytännöistä. HTK2023-ohjeen myötä vilppi piiloutuu korkeakoulujen sisälle, kun vilppi on nyt jokaisen korkeakoulun sisäinen asia eikä edes korkeakoulujen opinnäytetöiden vilppiepäilyjä käsitellä HTK-prosessissa. Jokainen korkeakoulu voi käsitellä tai olla käsittelemättä vilppiä. Muutos tapahtui, kun TENK alkoi jo vuodesta 2020 lähtien rajata ammattikorkeakoulujen ylempiin korkeakoulututkintoihin liittyviä vilppiepäilyjä HTK-ohjeen ulkopuolelle ja tämä rajaus vietiin sittemmin HTK2023-ohjeeseen.

Kun TENK on arvioinut vilpin määrää, se on perustunut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ilmoittamiin määriin. Vaikka vuonna 2019 toteutetussa vuoden 2018 tutkimusetiikan barometrissä ei tutkittu korkeakouluopiskeluun liittyvää vilppiä tai plagiointia, TENK toteaa tilaamansa barometrin esipuheessa olleensa oikeassa: ”tulokset vahvistavat sitä TENKin ennakko-oletusta, että Suomessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä varsin hyvin” (Salminen & Pitkänen 2019, 4). Myöhemmin TENK yleistää barometrin tulokset koskemaan myös korkeakouluopiskelua, kun ammattikorkeakoulujen YAMK-opinnäytetöiden yhteydessä todetaan, että ”varmuudella voi sanoa, että Suomessa plagiointi ei ole levinnyt laajalle” (TENK 2020). Kun Suomessa korkeakouluissa tapahtuvan vilpin raportointi on perustunut vain korkeakoulujen ilmoittamiin, HTK-prosessissa käsiteltyihin vilppitapauksiin, saadut luvut ovat olleet maailman, tai ainakin länsimaiden pienimmät.

Tulevaisuudessa korkeakoulujen vilppitapausten luku painunee nollaan, kun HTK2023-ohje ei enää käsittele korkeakoulujen opinnäytetöitä, eikä mahdollisista sisäisesti käsitellyistä vilppitapauksista enää ilmoiteta minnekään.  

Lähteet

A1347/1991. Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911347

Arene ry (2019). Opinnäytetyön eettiset ohjeet. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382

Axelsson, S., Viberg, A. & Kyrk, P. (2022). Disciplinärenden2021 vid universitet och högskolor. Rapport 2022:3, Universitetskanslersämbetet.  https://gamla.uka.se/download/18.3bd1341a17f449f672f50f1/1647354558830/rapport-2022-03-15-disciplinarenden-2021-vid-universitet-och-hogskolor.pdf

EQF2017. COUNCIL RECOMMENDATION on the European Qualifications Framework for lifelong learning and repealing the recommendation of the European Parliament and of the Council of 23 April 2008 on the establishment of the European Qualifications Framework for lifelong learning (2017/C 189/03) Document 32017H0615(01) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32017H0615(01)&from=EN

Euroopan neuvosto (2022). Recommendation CM/Rec(2022)18 of the Committee of Ministers to member States on countering education fraud. https://search.coe.int/cm/pages/result_details.aspx?objectid=0900001680a73b90

Haaga-Helia (2021). Rehtorin päätös 26.4.2021. Saatavana asiakirjapyyntönä Haaga-Helian kirjaamosta.

Högskoleverket (2005). Disciplinärenden 2004 vid högskolor och universitet med statligt huvudmannaskap. https://gamla.uka.se/download/18.12f25798156a345894e2949/1487841889941/0528R.pdf

Kyrk, P., Viberg, A. & Axelsson, S. (2023). Disciplinärenden 2022 vid universitet och högskolor. Rapport 2023:23, Universitetskanslersämbetet. https://www.uka.se/download/18.1d4dbfb018697503dac35b9/1678799498261/Rapport-disciplin%C3%A4renden-2022.pdf

LAB-amk (2021). Rehtorin päätös 26.4.2021. Saatavana asiakirjapyyntönä LAB-amk:n kirjaamosta.

MTV (2020). Räikeitä plagiointeja opinnäytetöistä löytänyt nainen paljastaa: "Siellä on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä". https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raikeita-plagiointeja-yamk-opinnaytetoista-loytanyt-nainen-paljastaa-siella-on-ylempia-toimihenkiloita-seka-politiikassa-ja-kunnanvaltuustoissa-toimivia-henkiloita/7989762#gs.6gaype Luettu 15.10.2023.

OKM (2018). Report on the referencing of the Finnish  National Qualifications Framework to  the European Qualifications Framework  and the Framework for Qualifications of  the European Higher Education Area. https://europa.eu/europass/system/files/2022-05/Finnish_Referencing_Report%5B1%5D.pdf

OKM (2019). Hankkeet ja säädösvalmistelu, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019-2022. https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM026:00/2019

Salminen, A. & Pitkänen, L. 2019. Tutkimusetiikan barometri 2018. TENK julkaisuja 1/2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_Tutkimusetiikan_barometri_2018.pdf

Skaar, H. (2015). Writing and pseudo-writing from Internet-based sources: implications for learning and assessment. Literacy 49(2), 69-76.  

Silpiö, K. (2012). Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa. Pro gradu, Tampereen yliopisto. https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22244

TENK (1994). Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi. Tutkimusettisen neuvottelukunnan muistio 1994. Helsinki.

TENK (1998). Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja tieteellisessä tutkimuksessa ilmenevän vilpin ehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja tutkimiseksi1998. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/menettelyohjeet_1998.pdf

TENK (2002). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Hyva_Tieteellinen_FIN.pdf

TENK (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

TENK (2016). Lausuntolyhennelmät. Ammattikorkeakoulu ei voinut jättää käsittelemättä opettajaansa kohdistunutta epäilyä.  https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/tenkin-lausuntolyhennelmat/ammattikorkeakoulu-ei-voinut-jattaa-kasittelematta

TENK (2020a). Request for correction concerning the article by Erja Moore published in 2019, titled Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher Education, Journal of Academic Ethics (2020) 18:1–16. https://plagiointitutkija.blogspot.com/2022/12/tenkn-kirje-lehdelle-journal-of-aademic.html

TENK (2020b). Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Toimintakertomus 2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2020-06/TENK_toimintakertomus_2019_SU.pdf

TENK (2022a). Aiemmat kokoonpanot. https://tenk.fi/fi/tenk/aiemmat-kokoonpanot

TENK 2022b. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimintakertomus 2021. https://tenk.fi/sites/default/files/2022-05/TENK_Toimintakertomus_2021.pdf

TENK (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.  Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf

Vipunen (2023). Ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakouluissa%20suoritetut%20opintopisteet%20-%20n%C3%A4k%C3%B6kulmat%20amk.xlsb

Wrigley, S. (2019). Avoiding ‘de-plagiarism’: Exploring the affordances of handwriting in the essay-writing process. Active Learning in Higher Education 20(2), 167–179.