Googlaa vaan, mutta älä vain googlaa - tiedonhankinnan opetusta opiskelijan ehdoilla

Opiskelija keskiössä -ajattelu ja pitkäjänteinen yhteinen tekeminen toimivat menestystekijöinä, joiden avulla Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) rakennettiin toimiva opetuspaketti tekniikan opiskelijoille. Avaamme tässä artikkelissa polkuja, joiden avulla olemme tietoasiantuntijan ja viestinnän lehtorin yhteistyöllä kehittäneet toimivia käytänteitä tekniikan opiskelijoiden tiedonhakutaitojen kehittämiseksi.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tekniikan koulutuksissa olemme pitkäjänteisen yhteiskehittämisen ja opiskelija keskiössä -ajattelun tuloksena onnistuneet kehittämään toimivia ja opiskelijaa motivoivia käytänteitä tiedonhankintataitojen oppimiseen.

HAMKin tekniikan koulutuksissa viestintää opiskellaan kahdessa kolmen opintopisteen opintojaksossa, joista ensimmäinen sijoittuu opintojen alkuun ja toinen toisen vuoden loppupuolelle tai kolmannelle vuodelle. Tiedonhankintataitojen kehittäminen on yksi keskeisistä tavoitteista molemmissa opintojaksoissa.

Opintojen alussa keskitytään perusteisiin, ja ensimmäisenä tavoitteena on – otsikon mukaisesti – saada opiskelijat löytämään muitakin tiedonlähteitä kuin Googlen. Tekniikan opiskelijoiden lähtötaso ja tausta ovat hyvin kirjavia. Osa on hyvinkin taitavia ja lähdekriittisiä tiedonkäyttäjiä, osalla taas on haasteita erottaa käyttökelpoiset lähteet Googlen hakutulosten mainosten sekamelskasta. Toisessa opintojaksossa haetaan syvempiä ja laajempia tiedonhankintavalmiuksia ja opiskelijan ajatuksia johdatellaan jo opinnäytetyöhön.

Tietoasiantuntija osa moniammatillista tiimiä

Molemmissa opintojaksoissa tiedonhankintataitojen opetus integroidaan projektiin, josta opiskelijat laativat raportin. Projektin tietosisältö tulee ammattiopettajalta, kirjallisen ilmaisun ja lähteiden merkinnän opastaa viestinnän opettaja. Tietoasiantuntija liittyy saumattomasti moniammatilliseen tiimiin tiedonhankinnan spesialistina.

Kokemustemme mukaan Google on kutakuinkin synonyymi tiedonhaulle opiskelijan mielessä. Olemme ottaneet linjaksi sen, että tuulimyllyjä vastaan emme taistele, vaan laajennamme vaiheittain opiskelijoiden näkemyksiä. Emme testaile opiskelijoiden keskittymiskyvyn pituutta diaesityksillä, tietokantojen kuvauksilla tai Boolen operaattoreilla – toki näinkin tuli alkuvaiheessa toimittua. Kuinka siis toimimme?

Opiskelijan aito aihe keskiössä

Tärkeintä on, että opiskelijoilla on aito aihe, sillä jos opetus kulkee teoriatasolla, oppimista ei synny. Aidosta aiheestaan opiskelijat tekevät ensiksi tiedonhaun vapaasti haluamallaan tavalla. Kutakuinkin kaikilla opiskelijoilla tulokseksi syntyy Googlen hakutulos, toisinaan ihan käyttökelpoinenkin. Keskustelun jälkeen siirrytään luontevasti Google Scholariin, joka on käyttöliittymältään helppo mutta hakumenetelmänä yllättävän tuntematon opiskelijoille. Nyt onkin jo koossa ainekset hakumenetelmien ja -tulosten erojen tarkemmalle analyysille.

Seuraavaksi haukataan palanen HAMK Finnaa. Vain palanen, sillä vaikka HAMK Finna meidän mielestämme on tiedonhaun aarreaitta, jonka kätköistä jatkuvasti löytyy uusia upeita polkuja ja loputtomasti kiehtovaa luettavaa, opiskelijat eivät täysin jaa käsityksiämme. HAMK Finna -palanen voi opiskelijoiden aiheesta riippuen olla vaikkapa e-kirja, ammattilehti tai standardi. Keskeistä on, että opintojen alkuvaiheessa opiskelijalle syntyy positiivinen kokemus HAMKin kirjastojärjestelmän käyttämisestä ja valmius avata se myöhemminkin. Löydetyistä lähteistä perataan hyödyllisimmät, ja projektiraportin edetessä niistä syntyy pieni teoriaosio lähdemerkintöineen.

Opintojen keskivaiheeseen sijoittuvassa toisessa viestinnän opintojaksossa tiedonhankintataitojen opetus kulkee pitkälti samoilla linjoilla. Aito aihe on jälleen keskiössä. Kun opiskelijat testaavat erilaisia tiedonlähteitä omalla aiheellaan, abstrakteilta ja monimutkaisilta tuntuvat tietokannatkin hahmottuvat oikeasti hyödyllisiksi. Käytämme tästä ilmiöstä käsitettä ´hoksauttaminen´: autamme opiskelijoita avartamaan käsityksiään.

Tiedosta taidoksi

Oppimisen tueksi olemme myös laatineet tietopaketin, joka koostuu videoista ja Moodlen tenttityökalulla tehdystä tehtäväkokonaisuudesta. Tietoasiantuntijan kokoamat koulutusvastuukohtaiset listat keskeisimmistä tiedonlähteistä tukevat etenkin loppuvaiheen opintoja.

Tässä mallissa tiedonhankintataitojen opetus on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena sulautettu osaksi viestinnän opetusta. Se näkyy viestinnän toteutussuunnitelmissa, joten se ei ole henkilöriippuvainen vaan pysyvä toimintatapa. Tietoasiantuntijan ja viestinnän opettajan yhteistyö syventää opiskelijoiden oppimista, parantaa raporttien laatua sekä lisää opiskelijoiden lähdekriittisyyttä ja medialukutaitoja. Osana vakiintuneita viestinnän opintojaksoja tiedonhankintataitojen kehittäminen myös noudattaa HAMKin laatujärjestelmän mukaista kehittämisen kehää (PDCA): suunnittelu (Plan), toteutus (Do), arviointi (Check) ja kehittäminen (Act). Yhteistyö on tässä siis myös laatutyökalu.

Toiminnasta saadaan myös opiskelijapalautetta, pääosin opetuksen yhteydessä. Tiedonhankintataitojen oppimista on käyttämillämme menetelmillä saatu motivoivammaksi ja sitä kautta tehokkaammaksi. Kaikille se ei silti suinkaan ole helppoa tai mieluisaa. Katsomme olevamme oikealla tiellä, mutta emme missään tapauksessa lähelläkään maalia. Opinnäytetöiden lähdeluetteloita lukemalla huomaamme työnsarkaa todellakin vielä riittävän.

Katsomme siis, että irrallisilla tiedonhankinnan opetustuokioilla ja tietoiskuillakin on paikkansa, mutta teoreettinen tieto ilman aitoa hyödyntämiskohdetta jää ilmaan. Motivaatio syntyy tarpeesta, ja tarpeeseen perustuvan työskentelyn avulla tieto muuttuu pysyväksi taidoksi.